Eturauhassyöpäsolujen salaisuudet paljastuvat asteittain (Väitös: Msc Marjaana Ojalill, 8.11.2019, biokemia)
Suomessa noin 5000 miestä sairastuu joka vuosi eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Turun yliopistossa väittelevä Msc Marjaana Ojalill tutki tarttumisreseptori α2β1-integriinin roolia eturauhassyövän kantasolujen jakautumisessa, lääkeaineherkkyydessä ja liikkumisessa. Ojalill selvitti myös eturauhassyöpäkasvainten soluväliaineen koostumuksen ja löysi useita valkuaisaineita, joihin syövän kantasolujen tarttumisreseptorit voivat kiinnittyä.
Eturauhassyöpä etenee usein hitaasti ja lähes oireettomasti, mutta osassa tapauksista eteneminen on nopeaa, ja syöpä voi lähettää myös etäpesäkkeitä. Eturauhassyövän lääkehoidossa suurimman haasteen muodostaa syöpäsolujen taipumus kehittyä vastustuskykyisiksi lääkeaineille. Tämä ominaisuus on usein yhdistetty pieneen joukkoon soluja, ns. syövän kantasoluihin, jotka ovat myös ratkaisevan tärkeitä syövän leviämiseen ja etäpesäkkeiden muodostumiseen johtavissa tapahtumasarjoissa.
Jotta syöpäsolut voisivat liikkua kudoksissa, on niiden sitouduttava soluväliaineeseen tarttumisreseptorien välityksellä. Eturauhassyövän kantasoluissa esiintyy runsaasti tiettyä tarttumisreseptoria, α2β1-integriiniä. Marjaana Ojalillin väitöstutkimus selvitti kyseisen reseptorin roolia eturauhassyövässä.
Tarttumisreseptori hidastaa eturauhassyöpäsolujen jakautumista, mutta tekee niistä vastustuskykyisiä lääkeaineille
Käyttämällä eturauhassyövän etäpesäkkeistä peräisin olevia solulinjoja Ojalill selvitti tarttumismekanismien roolia syövän kantasolujen kaltaisissa soluissa.
– Tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohteena olleen tarttumisreseptorin ilmentyminen hidastaa solujen jakaantumista, mikä selittää aikaisemman havainnon, että kyseisenlaisia soluja on vain vähän kasvaimessa. Toisaalta nämä hitaammin jakautuvat solut ovat vastustuskykyisiä lääkeaineille ja liikkuvat muita vilkkaammin, Ojalill kertoo.
Tulosten perusteella eturauhassyövän lääkehoito olisi pystyttävä keskittämään juuri näihin harvinaisiin soluihin, jotka kantavat päävastuun syövän etenemisestä.
Pahanlaatuiset syöpäsolut valjastavat normaalit solut tuottamaan itselleen edullisen kasvuympäristön
Syöpäsoluja ympäröivän soluväliaineen tiedetään poikkeavan terveestä kudoksesta. Ojalill selvitti väitöstutkimuksessaan ihmisen eturauhassyöpäkasvaimien soluväliaineen koostumuksen käyttämällä nykyaikaisia, massaspektrometriaan pohjautuvia menetelmiä, joilla voidaan samanaikaisesti tunnistaa pienistä näytemääristä satoja eri valkuaisaineita.
Lisäksi Ojalill kehitti soluviljelymallin, jossa ihmisen normaalien solujen ja syöpäsolujen yhteisvaikutusta voitiin tarkkailla samaa analyysimenetelmää käyttäen.
– Tutkimus osoitti, miten syöpäsolujen ja normaalien solujen yhteisvaikutus sai aikaan useiden uusien valkuaisaineiden kertymisen kasvainkudokseen, ja miten molemmat solutyypit yhdessä muokkasivat valkuaisaineita. Lisäksi havaitsimme, että normaalit solut edistivät syöpäsolujen liikkumista ja siten syövän leviämistä, Ojalill kertoo.
***
Msc Marjaana Ojalill esittää väitöskirjansa Prostate cancer : the role of extracellular matrix and α2β1 integrin-mediated signaling in stem cell-like cancer cells julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.11.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Elbe (University of Münster, Saksa) ja kustoksena professori Jyrki Heino (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biokemia.
Väittelijän yhteystiedot 0406644014, marsas@utu.fi
Tiedeuutisia Turun yliopistosta
Sinua voisi kiinnostaa myös
Taloudellinen eriarvoisuus korostuu sukupolvien välillä – vanhemmat ikäryhmät paremmassa asemassa kuin nuoremmat (Väitös: Esa Karonen, 20.12.2024, sosiologia)
