Varhaiskasvatus ja koulutus ehkäisevät huono-osaisuuden periytymistä

Koulutuspoliittiset muutokset ovat vähentäneet vanhempien ja lasten koulutustason välistä yhteyttä viime vuosikymmenten aikana Euroopassa, myös Suomessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan muutokset, jotka ovat luoneet aiempaa avoimemman väylän korkeakouluihin ja kasvattaneet korkeakoulutetun väestön osuutta, ovat vähentäneet koulutuksen eriarvoisuutta sekä ammattiaseman periytymistä vanhemmalta lapselle.

– Tutkimuksen perusteella ammattiaseman periytymistä vanhemmilta lapselle torjuu tehokkaasti se, että lapset kouluttautuvat pitkälle. Etenkin peruskoulun pidentäminen ja yleinen koulutustason nousu ovat lisänneet tasa-arvoa Euroopan maissa, sanoo projektitutkija Heta Pöyliö Turun yliopistosta. 

– Toisaalta hyvässä asemassa olevat vanhemmat voivat edistää lapsensa menestystä myös suoraan esimerkiksi omien verkostojensa kautta. Tällainen vanhempien suora vaikutus näkyy lasten ammattiasemassa aiempaa enemmän, Pöyliö kertoo.

Kaikella koulutuksella mahdollista tasata lähtökohtien eroja

Tutkimuksessa selvitettiin ydinperheen ohella myös muiden sosiaalisten verkostojen vaikutusta lasten kouluttautumiseen. Tulosten perusteella myös muiden lähisukulaisten korkea koulutustaso kasvattaa jonkin verran todennäköisyyttä sille, että lapsi kouluttautuu pitkälle.

Laaja perheverkosto voi siis tarjota lapselle mahdollisuuksia ja vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Perheverkostoja voivat korvata myös muut verkostot, kuten päiväkodit, koulut ja harrastukset.

– Kaikella koulutuksella on mahdollista tasoittaa erilaisten lähtökohtien vaikutusta lasten elämänkulkuun. Kouluttautumisen tukeminen on siis keino edistää mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista, sanoo professori Jani Erola Turun yliopistosta. 

– Jo varhaiskasvatus tarjoaa lapselle sosiaalisia verkostoja ja inhimillistä pääomaa. Nämä voivat vähentää perhetaustan vaikutusta myöhempiin koulutusvalintoihin ja sitä kautta tulevaan yhteiskunnalliseen asemaan. 

Lisäksi huono-osaisuuden periytymistä torjuvat muun muassa perheille kohdistetut tulonsiirrot, perhevapaajärjestelmä ja äitien työllisyyden tukeminen.

Perhetausta vaikuttaa voimakkaasti lapsen elämänkulkuun 

Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi harvoista tavoitteista, joista lähes kaikki poliittiset liikkeet ovat yhtä mieltä: kaikilla pitäisi olla elämässä samat mahdollisuudet perhetaustasta riippumatta. Vanhempien koulutustausta, ammattiasema, tulot ja parisuhdetilanne kuitenkin vaikuttavat edelleen myös Suomessa voimakkaasti lapsen mahdollisuuksiin.

– Perhetaustan merkitys näkyy lapsen tulevassa koulutustasossa, ammattiasemassa, tuloissa ja esimerkiksi äänestysaktiivisuudessa. Suomessa hyvinvointivaltiolla on kuitenkin merkittävä rooli eriarvoisten lähtökohtien tasaamisessa, Erola sanoo. 

Viisivuotinen, Euroopan tiedeneuvoston rahoittama INDIRECT (Intergenerational Cumulative Disadvantage and Resource Compensation) -tutkimushanke tarkasteli ylisukupolvista eriarvoisuutta puuttuvien resurssien näkökulmasta. Hanketta johti Turun yliopisto. Aineistoina hyödynnettiin suomalaisia rekistereitä, yhdysvaltalaisia, brittiläisiä ja saksalaisia pitkittäisaineistoja sekä useita maita kattavia kyselyaineistoja.

INDIRECT-hankkeen tutkijoiden keinoja mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen:

Koulutus

Kannustaminen varhaiskasvatukseen osallistumiseen
Peruskoulujen välisten erojen tasaaminen
Oppivelvollisuusikärajan nostaminen 
Peruskoulun ja toisen asteen opinto-ohjauksen kehittäminen
Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen (tai ruotsin) kielen oppimisen tukeminen
Yliopistokoulutuksen laajentaminen
Koulutuksen maksuttomuus 

Työllisyys

Äitien työllisyyden edistäminen

Perheiden tukeminen

Kattava perhepolitiikka ja perhevapaat
Toimeentulon turvaaminen heikossa asemassa oleville perheille
Myös muu kuin rahallinen tuki heikossa asemassa oleville perheille

EH