Satavuotisjuhlavuottaan viettävä Turun yliopiston humanistinen tiedekunta juhlisti uusia toimitilojaan Arcanumin avajaisilla perjantaina 30.10. Tilaisuudessa muisteltiin sekä tiedekunnan että Arcanumin vaiheita, käynnistettiin videotaideteos ja esiteltiin uusia tiloja.
Humanistisen tiedekunnan muuton ensimmäinen vaihe on tehty kevään ja kesän aikana: peruskorjattuun Arcanumiin ovat muuttaneet historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos sekä kieli- ja käännöstieteiden laitokselta osa saksan ja pohjoismaisten kielten henkilökunnasta. Muuton toinen vaihe valmistuu vuodenvaihteessa 2022–2023.
Avajaiset toteutettiin Zoomin välityksellä, ja avajaispuheiden jälkeen järjestettiin avoimet ovet rajatulle osallistujamäärälle.
Avaussanat piti humanistisen tiedekunnan dekaani Jaakko Suominen. Hän totesi, että ensimmäistä kertaa sitten yliopiston alkuvaiheiden lähes koko humanistinen tiedekunta on siirtymässä yhteisiin tiloihin.
– Sen lisäksi, että samassa talossa on sitten suurin osa tutkijoiden ja opettajien työhuoneista, Arcanumiin tulee tukipalveluita sekä esimerkiksi keskitetyt tilat opiskelijoille. Tämän takia tiedekuntayhteisöllisyyden rakentaminen onnistuu paljon paremmin kuin aiemmin. Lisäksi saamme Arcanumiin sellaisia ajankohtaisia opetus- ja neuvottelutiloja, joista yhteydet esimerkiksi tiedekunnan toiselle kampukselle Poriin toimivat aiempaa paremmin.
Suominen mainitsi puheessaan myös Muistettu tiedekunta -projektin, jonka puitteissa kerättiin uudelle verkkosivulle muistoja eri tiloissa toimimisesta.
Kemian laitoksen johtaja Juha-Pekka Salminen kertoi Arcanumin vaiheista ennen humanisteja. Hän toivotti humanisteille hyvää uutta alkua Arcanumissa.
Kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen kävi läpi Turun yliopiston ja humanistisen tiedekunnan satavuotista historiaa. Hän puhui humanistisen koulutuksen ja tiedekunnan merkityksestä ja kertoi yliopiston kasvusta ja kehityksestä humanistisen tiedekunnan näkökulmasta.
– Humanistinen tiedekunta on sadan vuoden aikana tehnyt komean kaaren.
Muutto Sirkkalasta Arcanumille suoritettiin poikkeusolojen keskellä. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen johtaja Marjo Kaartinen kertoi tilaisuudessa, että muuttoa edelsivät kymmenet suunnittelun viikot, kokoukset ja juttutuokiot.
– Arcanumin ensimmäisen vaiheen tilat ovat käyttäjiensä näköiset. Sanoisin, että niissä ei ole montakaan yksityiskohtaa, johon me käyttäjät emme olisi voineet vaikuttaa. Toivoimme sohvia ja niitä saimme, toivoimme väriä ja niitä saimme, toivoimme ergonomisia tuoleja ja kapineita ja niitä saimme, Kaartinen totesi.
Myös suuri pala Sirkkalaa saatiin tuotua Arcanumille työvälineiden, kirjojen ja aikanaan Sirkkalaan sijoitetun Valtion taideteostoimikunnan taiteen mukana.
– Tänne on rakennettu tilaa hengähtää ja antaa ajatusten virrata, Kaartinen kuvaili.
Avajaisissa esittäytyi myös kolme humanistisen tiedekunnan alumnia: Valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja Henri Terho esitteli taiteilijaryhmä IC-98:n eli Visa Suonpään ja Patrik Söderlundin videotaideteoksen. Arcanumin toisen kerroksen seinään heijastettu oysyvä mediataideteos on nimeltään Nekropolis, ja se oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 2016 Göteborgin Röda Sten konsthallissa.
Vuoden humanistitohtori ja humanistimaisterit julkistettiin
Tilaisuudessa julkistettiin vuoden humanistitohtori ja vuoden humanistimaisterit. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin Aleksi Mäkilähde. Väitöskirjatutkimuksessaan Mäkilähde pyrkii selittämään, miksi ihmiset käyttävät useampia kieliä yhdessä ja samassa diskurssissa ja toisaalta miksi he valitsevat tietyn kielen jossain erityisessä tilanteessa.
Vuoden humanistitohtorin valitsi entinen dekaani, ranskan kielen emeritaprofessori Eija Suomela-Salmi. Hän kuvaili perustelussaan Mäkilähteen tutkimusta seuraavasti: ”Pidän Aleksi Mäkilähteen englantilaisen filologian väitöskirjaa humanistisen tieteentradition erinomaisena edustajana sekä poikkeuksellisen kunnianhimoisena ja korkeatasoisena teoreettisena tutkimuksena.”
Vuoden humanistimaistereiksi valittiin suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pääaineesta valmistunut Tomi Koivunen ja kansatieteestä valmistunut Venla Österberg. Perusteluissa todettiin, että Koivunen edustaa sekä hyvin laaja-alaista mutta samalla myös syvällistä kiinnostusta omaa alaansa, fennougristiikkaa kohtaan. Österbergin opinnäytettä pidettiin erinomaisena esimerkkinä yhteiskunnallisesta etnologiasta, ja häntä kiitettiin positiivisesta ja myönteisen kriittisestä opiskeluasenteesta.
> Lue myös: Uusi verkkosivu esittelee humanistien muistoja vuosien varrelta
Teksti ja kuvat: Sara Harju
