Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt 55 hankkeelle rahoitusta tutkimusinfrastruktuureihin yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin kuudelle tutkimusinfrastruktuurille.
Turun yliopistoon on myönnetty rahoitusta kuudelle eri tutkimusinfrastruktuurille. Tutkimusinfrastruktuurit sijoittuvat lääketieteelliseen tiedekuntaan sekä luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntaan ja niiden rahoitus on yhteensä yli kolme miljoonaa euroa.
– Ajantasaiset ja monipuoliset tutkimuslaitteet ovat osa Turun yliopiston laadukasta tutkimusympäristöä ja sen kansainvälistä vetovoimaa. Nyt saatu rahoitus tukee sekä vaikuttavaa perustutkimusta että vahvaa yhteistyötämme elinkeinoelämän kanssa, Turun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen sanoo.
Suomen Akatemian FIRI 2020: Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -rahoitus mahdollisti uudentyyppisen rahoitushaun, jolla tuettiin erityisesti tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyöalustoja, joissa tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminta voivat kohdata ja kehittyä.
– Tutkimusinfrastruktuurien merkitys korkeatasoisen tutkimuksen tukena on merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana. Nyt rahoitettavissa hankkeissa on innostavia esimerkkejä siitä, miten monin eri tavoin voidaan tutkimusinfrastruktuureissa myös rakentaa ja tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala toteaa Akatemian tiedotteessa.
Huipputason immunoprofilointia
Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Riitta Lahesmaalle myönnettiin rahoitusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa biotiedekeskuksen jo olemassa olevaa infrastruktuuria maailmanluokan immunoprofilointiyksiköksi ja edistää korkeatasoisen tutkimuksen ja innovaatioiden edellytyksiä.
Infrastruktuuri perustuu Turun vahvaan asemaan tutkimuksessa, lääke- ja tuotekehityksessä sekä diagnostiikassa immunologian, onkologian ja immuno-onkologian alueilla.
Uusi infrastruktuuri vauhdittaa huipputason translationaalista tutkimusta, jonka tavoitteena on ymmärtää ihmisen immuunivasteen mekanismeja syövän synnyssä, autoimmuunitaudeissa, tulehdustaudeissa ja infektioissa kuten COVID19-taudissa. Tämä puolestaan mahdollistaa paitsi uusien täsmälääkkeiden ja diagnostiikan kehittämisen myös paremmin yksilöllistetyn lääkehoidon.
– Olemme rahoituspäätöksestä erittäin ilahtuneita. Ajoitus on loistava, koska immunoprofiloinnin yksikkö on keskeinen uudelle immuunijärjestelmän tutkimuksen ja lääkekehityksen InFLAMES-lippulaivalle. Nyt saamme uusimmat menetelmät ja työkalut vauhdittamaan korkeatasoista immunologian tutkimusta ja innovaatioita, Lahesmaa kertoo.
Aurumiin uusi tutkimus- ja kehityslaboratorio
Professori Juhani Knuutille myönnettiin infrastruktuurirahoitusta uuden prekliinisen radiofarmaseuttisen kemian tutkimus- ja kehityslaboratorion (RACHE) perustamiseen keväällä 2021 valmistuvaan Aurum-rakennukseen. Perustettava tutkimusinfrastruktuuri on osa valtakunnallista Turun PET-keskusta.
Infrastruktuuri tarjoaa yhteisen alustan PET-radiolääkeaineiden tutkimukseen ja kehitykseen yhdessä elinkeinoelämän ja akateemisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä maisteri- ja tohtoritason koulutukseen.
– On hienoa, että tämä nimenomaan perustutkimuksen, teollisuusyhteistyön ja opetuksen vahvistamiseen rakennettavan laboratorion varustelu Aurumissa saadaan nyt tällä rahoituksella käyntiin, Knuuti sanoo.
Kestävämpää materiaalitekniikkaa
Materiaalitekniikan professori Kati Miettuselle myönnettiin rahoitusta Casual Bee -tutkimusinfrastruktuuriin, joka toimii akateemisen ja teollisen yhteistyön alustana materiaalien karakterisoinnin ja ikääntymisen aloilla. Turun yliopistolla on pitkät perinteet materiaalitieteessä ja tekniikan laajennuksen myötä on mahdollista rakentaa laajempi infrastruktuuri, joka palvelee sekä materiaalitiedettä että tekniikkaa.
– Rahoituksen avulla voimme tutkia entistä paremmin eri materiaalien ikääntymistä ja kestävyyttä. Hankimme uusia sääkaappeja ja pintojen karakterisointiin liittyviä laitteita. Oma tutkimukseni liittyy aurinkokennomateriaalien kestävyyteen, ja uusi laitteisto tuo siihen merkittävää lisäarvoa. Rakennettavan infrastruktuurin käytettävyys on laaja, koska myös esimerkiksi meriteknologian materiaaleissa pintojen kestävyys on ensiarvoisen tärkeää. Materiaalien pitkäikäisyys kytkeytyy myös kestävään kehitykseen, sillä paremmista materiaaleista valmistettuja laitteita ei tarvitse uusia niin usein, Miettunen toteaa.
Suunniteltu infrastruktuuri palvelee sekä teollisuusmateriaalien, energiamateriaalien että terveysteknologioiden tutkimusta. Hankkeessa kehitetään myös uusia toimintamalleja, joilla voidaan paremmin palvella erikokoisten yritysten tarpeita, ja lisätään tietoisuutta uusista tutkimusmahdollisuuksista.
Turun yliopistosta rahoitusta saivat lisäksi professori Jyrki Heino, professori Baoru Yang sekä asemanjohtaja Otso Suominen.
Kaikki yliopiston rahoitetut tutkimusinfrastruktuurit:
- Heino, Jyrki: Biotiedekeskus Suomi (Konsortio: BF), 419 480 €
- Knuuti, Juhani: RACHE, 511 309 €
- Lahesmaa, Riitta: 1 183 346 €
- Miettunen, Kati: Casual Bee, 514 998 €
- Suominen, Otso Santeri, INAR RI co-location, 90 000 €
- Yang, Baoru: Foodnutri, 360 315 €
