Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen yhteensä yli 29 miljoonaa euroa kaikkiaan 11 tutkimusinfrastruktuurille. Turun yliopisto on mukana viidessä rahoitusta saaneessa tutkimusinfrastruktuurissa.
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta kaikkiaan 11 tutkimusinfrastruktuurihankkeelle yhteensä 29 miljoonaa euroa. Turun yliopisto on mukana viidessä rahoituksen saaneessa tutkimusinfrastruktuurissa.
Kyseessä on ensimmäinen osa FIRI 2023 tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksiä. Nyt myönnetyllä rahoituksella vahvistetaan biopankkipalveluita tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan käyttöön sekä biotieteiden ja biolääketieteen teknologia-alustoja ja valtakunnallista palveluverkostoa. Lisäksi rahoitusta myönnettiin biokuvantamisen mikroskopiamenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen sekä ihmistieteiden aineistojen ja teknologioiden hyödyntämiseen.
Rahoituksen saaneissa hankkeissa edistetään myös kvanttitietokoneen yhdistämistä suurteholaskentapalveluun sekä luonnon ja synteettisten epäorgaanisten materiaalien tutkimusta. Lisäksi rahoituksella tuetaan lajikirjon, ilmastonmuutoksen, ilmanlaadun ja saastumisen haasteisiin vastaamista ja näiden tutkimista sekä molekyylien ja materiaalien analysointia vihreän siirtymän ja elinikäisen terveyden tutkimuksen edistämiseksi. Edellä mainittujen ohella rahoitusta myönnettiin myös rakennebiologian tutkimuksen laitteisto- ja menetelmäinvestointeihin sekä uusien hiukkasfysiikan ilmiöiden tutkimukseen.
Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat tutkimustyön, edistävät tutkimusyhteistyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista. Tutkimusinfrastruktuurit voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia kokonaisuuksia tai näiden yhdistelmiä.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea tekee lisää rahoituspäätöksiä FIRI 2023 infrastruktuurirahoitushakuun liittyen 31.1.2024.
Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuureille yli 1,9 miljoonaa
Turun yliopisto on mukana viidessä rahoituksen saaneessa tutkimusinfrastruktuurissa. Näissä rahoitus on myönnetty jo käynnissä olevien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja kehittämiseen.
Turun yliopisto on mukana seuraavissa rahoituksen saaneissa infrastruktuurihankkeissa:
Biocenter Finland: Critical Investments in National Life Science Research Infrastructures (Biocenter Finland), 721 000 € (johtaja Klaus Elenius, BioCity Turku)
Euro-BioImaging Finland: Finnish Advanced Microscopy Node (Euro-BioImaging Finland: FiAM), 882 000 € (tutkimuspäällikkö Pasi Kankaanpää, tutkimuspäällikkö Tiina Saanijoki, tiedekuntapäällikkö Eeva Rainio)
FIN-CLARIAH – Developing a Common RI for CLARIAH Finland (CLARIAH), 127 364 € (professori Veronika Laippala, kieli- ja käännöstieteiden laitos)
Finnish Marine Research Infrastructure (FinMaRI), 98 000 € (asemanjohtaja Jari Hänninen, Saaristomeren tutkimuslaitos, biodiversiteettiyksikkö)
Integrated Atmospheric and Earth System Research Infrastructure: Integrated observations for effective climate solutions in terrestrial ecosystems (INAR RI), 100 000 € (asemanjohtaja Otso Suominen, Tutkimusasema Kevo, biodiversiteettiyksikkö)
Biocenter Finland: Critical Investments in National Life Science Research Infrastructures (Biocenter Finland)
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi
Biokeskus Suomi (BF) on kuuden suomalaisen yliopiston omistama valtakunnallinen elämäntieteiden (Life Sciences) tutkimusinfrastruktuuriorganisaatio. BF koordinoi 15 teknologia-alustaa, jotka koostuvat 70 yksiköstä. Nämä kattavat biotieteiden avainteknologioita ja tarjoavat avoimia palveluita 17 000 akateemiselle, terveydenhuollon ja teollisuuden tutkijalle eri puolilla Suomea. Biokeskus Suomea pidetään laajalti esikuvana koko tieteenalaa käsittävästä taloudellisten ja henkilöresurssien koordinaatiosta ja strategisesta käytöstä.
BF hakee rahoitusta kuuden teknologia-alustan kriittisille laitteistoille ja digitaalisille päivityksille, jotka kattavat mm. genomiikan, proteomiikan ja metabolomiikan, biokuvantamisen, digitaalisen patologian sekä geeninsiirron ja soluterapian palvelut. Instrumentit ovat kriittisiä investointeja nykyisille tutkimusinfrastruktuureille, joilla tuetaan valtakunnallista palveluverkostoa ja tarjotaan pääsy huipputeknologialla tehtävään tutkimukseen.
Finland: Finnish Advanced Microscopy Node (Euro-BioImaging Finland: FiAM)
Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Åbo Akademi
Biokuvantaminen kehittyneillä mikroskoopeilla on yksi käytetyimmistä tutkimusmenetelmistä elämäntieteissä. Sitä tarvitsevat lähes kaikki tutkijat mm. syöpälääketieteen, virusten ja immuunijärjestelmän tutkimuksessa. Suomessa kriittiset biokuvantamispalvelut tuottaa Suomen kehittyneen mikroskopian palveluyksikkö (FiAM), joka toimii Turussa, Helsingissä ja Oulussa.
FiAM:ia johtaa Turku BioImaging, ja se on suosituin palveluyksikkö laajassa eurooppalaisessa maamerkki-infrastruktuurissa Euro-BioImagingissa.
FiAM:n palvelut ovat erittäin tärkeitä myös useille Suomen terveysja lääkekehitysalan yrityksille. 3D-BioImage-projektissa FiAM perustaa laajan kokonaisuuden uusimpia mikroskopiamenetelmiä, jotka tuottavat tarkkoja 3D-kuvia myös elävistä näytteistä. FiAM perustaa myös tekoälyyn pohjautuvia 3Danalyysimenetelmiä sekä etäkäyttömallin vihreää siirtymää varten.
Kaikki uudet palvelut ovat kriittisiä FiAM:n käyttäjille, ja ne laajentavat merkittävästi FiAM:n yhteiskunnallista
merkitystä.
FIN-CLARIAH – Developing a Common RI for CLARIAH Finland (CLARIAH)
Aalto-yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto
FIN-CLARIAH on ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuuri, jossa on kaksi komponenttia FIN-CLARIN ja DARIAH-FI. Tässä hankkeessa parannetaan infrastruktuuritukea neljällä tavalla:
1) mahdollistamalla Suomessa puhuttujen vähemmistökielten aineistojen käsittelyä,
2) tarjoamalla välineitä monenlaiseen SSH-tutkimukseen, jossa käsitellään jäsentymätöntä tekstiä,
3) helpottamalla audiovisuaalisen kulttuurin tutkimusta,
4) tukemalla transformerteknologian käyttöönottoa SSH-tutkijoiden keskuudessa.
Finnish Marine Research Infrastructure (FinMaRI)
Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Åbo Akademi
Suomen merentutkimuksen hajautettu infrastruktuuri FINMARI kokoaa kansalliselle tiekartalle 2021–2024 integroidun kokonaisuuden, jossa yhdistyvät merkittävimpien Itämeritutkimusta harjoittavien tahojen (Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi ja Syke, IL, GTK, Luke) toisiaan täydentävät resurssit.
FINMARI koostuu kenttäasemaverkostosta, tutkimusaluksista, laboratorioista, kauppalaivojen läpivirtausasemista, autonomisista mittausalustoista sekä uuden sukupolven automatisoidusta Utön merentutkimusasemasta. FINMARI muodostaa havaintotoiminnan ja kokeellisen tutkimuksen kokonaisuuden, joka yhdistää konsortion partnerien erityisosaamisen. Konsortio luo alustan tieteelliselle tutkimukselle ja seurannalle, jonka tavoitteena on ymmärtää meriekosysteemien monitasoista ajallista ja paikallista vaihtelua ja sen syitä merten suojelun pohjaksi.
Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti lajikirjon, ilmastonmuutoksen ja saastumisen tutkimukseen sekä datan ja palveluiden avoimuuden kehittämiseen.
Integrated Atmospheric and Earth System Research Infrastructure: Integrated observations for effective climate solutions in terrestrial ecosystems (INAR RI)
Helsingin yliopisto, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto
INAR RI on sateenvarjo-infrastruktuuri, joka koordinoi Suomen osallistumista neljään Eurooppalaiseen ympäristötutkimuksen infrastruktuuriin (ICOS, ACTRIS, eLTER ja AnaEE).
INAR RI:hin kuuluu 30 mittausasemaa, useita laboratorioita ja mobiiliyksiköitä sekä kaksi tietoinfrastruktuuria. INAR RI integroi monitieteisiä jatkuvia ympäristömittauksia. Tässä projektissa päivitetään olemassa olevia INAR RI asemia keskittyen erityisesti kaupunki- ja maatalousympäristöihin sekä kehitetään palveluita vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen liittyen.
Projekti tukee vahvasti hiilineutraali-Suomi tavoitetta tuottamalla puuttuvaa tietoa kaupunkien ja maatalouden päästöistä, ja mahdollistaa sitä kautta kyseisiin ympäristöihin liittyvien ilmanlaatu- ja ilmastovaikutusten sekä takaisinkytkentöjen kokonaisvaltaisen määrittämisen.
