Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Demos Helsingin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on pitkälle kehittynyt ja kansainvälisesti arvostettu kansallinen ennakointijärjestelmä. Toimintaympäristön muutostahdin kiihtyessä ennakoinnin merkitys kasvaa. Suomessa julkishallinnon tekemä ennakointityö on kuitenkin muuttuviin olosuhteisiin nähden yksipuolista: organisaatiot keskittyvät pääasiassa todennäköisten tulevaisuuksien kartoittamiseen yllätysten ja uusien mahdollisuuksien ennakoinnin sijaan.
Tutkimukseen perustuva Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kansallisen ennakoinnin nykytilaa ja tulevaisuutta. Tutkimus toteutettiin kysely-, haastattelu- ja työpaja-aineistoja keräämällä vuoden 2019 aikana.
Organisaatiot keräävät ennakointitietoa läheltä ja tutuista lähteistä
Poikkeuksiakin on, mutta suuri osa suomalaisista organisaatioista katsoo ennakoinnissaan verrattain kapeaa tulevaisuushorisonttia. Yleisin käytetty ennakointimenetelmä on oman toimialan muutosilmiöiden keruu, ja seuraavaksi yleisimpiä ovat osallistavat työpajat sekä tilastollinen analyysi.
Organisaatioiden ennakointitiedon lähteinä korostuu omasta lähiympäristöstä nouseva tieto: omasta organisaatiosta, omista verkostoista ja kotimaisesta kirjallisuudesta nouseva asiantuntijatieto. Varsinaisia ennakointiin tarkoitettuja työvälineitä ja alustoja käytetään vähän.
Ennakointi on niukasti resursoitua, mutta verkosto kasvaa
Ennakointityön suurimpana haasteena koetaan niukat resurssit sekä johdon sitoutumattomuus. Suomen kansallinen ennakointiverkosto puolestaan koetaan saavutukseksi itsessään, sillä verkosto tuo avoimessa ilmapiirissä yhteen ennakointitoimijoita eri aloilta. Suomessa myös tuotetaan paljon laadukasta ennakointitietoa, mutta organisaatioilla ei ole osaamista viestiä siitä kiinnostavasti ja kattavasti. Viestinnällisistä ja muista haasteista johtuen ennakointityö ei kytkeydy riittävän vahvasti päivittäiseen päätöksentekoon organisaatioissa eikä poliittisessa päätöksenteossa.
Kansallisen ennakointityön päivittäminen 2020-luvulle
Tutkimus tarjoaa kuusi kehittämiskohdetta kansallisen ennakoinnin päivittämiseksi 2020-luvulle:
- 1) kehitetään yksilöiden ja organisaatioiden ennakointiosaamista,
- 2) vahvistetaan yhteistyötä ja laajennetaan ennakointiverkostoa,
- 3) hyödynnetään vahvemmin globaaleja näkökulmia ja verkostoja,
- 4) vahvistetaan kansallisen ennakoinnin koordinointia ja selkeytetään verkoston toimijarooleja,
- 5) vahvistetaan ennakointitiedon viestinnällisyyttä ja virtaamista,
- 6) kytketään ennakointi vahvemmin päätöksentekoon.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Tutkimuksen pohjalta järjestetään verkossa Foresight Friday-keskustelutilaisuus kansallisen ennakoinnin kehittämisestä ke 22.4 klo 14-15.30. Tilaisuuden linkki päivittyy osoitteeseen: https://www.ennakointi2020.fi/blogi/.
