Turun yliopistossa keskiviikkona 23.10. järjestetyssä Yliopisto globaalissa toimintaympäristössä -yleisötilaisuudessa keskusteltiin yliopistojen tulevaisuudesta strategisen ennakoinnin näkökulmasta. Tilaisuus houkutteli paikan päälle ja etäyhteyden ääreen joukon asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostunutta yleisöä.
Tilaisuus oli osa Turun yliopistossa käynnissä olevaa strategisen ennakoinnin hanketta, jossa on kartoitettu näkemyksiä yliopistojen tulevaisuuteen vaikuttavista kansainvälisen toimintaympäristön trendeistä, kehityssunnista ja visioista. Hanke toteutetaan Turun yliopiston strategisen ohjauksen yksikön ja tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä.
Yleisötilaisuudessa kuultiin ja keskusteliin ennakointityön tuloksista ja merkityksestä. Keskiössä oli yliopiston uusi Future Directions and Possibilities for the University -raportti, joka tarjoaa ainutlaatuisen ja kattavan katsauksen yliopistojen tulevaisuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja mahdollisiin kehityskulkuihin.
Strateginen ennakointi parantaa yliopistojen valmiuksia
Tilaisuuden avannut Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen totesi puheenvuorossaan maailman muuttuvan nopeasti. Muutokset ovat haasteellisia niin yksilöille kuin yliopistojen kaltaisille suurille organisaatioillekin. Rehtori Kaartinen totesi, että vaikka tulevia kehityssuuntia on usein haastavaa ennakoida, on erittäin tärkeää tehdä tietoon perustuvia päätöksiä jo nyt, jotta voidaan varmistaa menestyminen tulevaisuudessa. Yliopistojen nykyisten haasteiden valossa hän korosti tarvetta löytää tehokkaita välineitä ja strategioita, joiden avulla epävarmuustekijöitä voidaan hallita.
Turun yliopiston strategiajohtaja Päivi Mattila-Wiro avasi puheenvuorossaan strategisen ennakoinnin roolia osana organisaatioiden tulevaisuusajattelua. Turun yliopistossa ennakointia on tuotu määrätietoisesti osaksi strategista suunnittelua. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista, mahdollistaa ennakoiva päätöksenteko, tukea joustavuutta ja varmistaa resurssien kestävä käyttö. Mattila-Wiro totesi, että strateginen ennakointi ei ainoastaan tue näitä tavoitteita, vaan se vahvistaa yliopiston aktiivista roolia oman tulevaisuutensa muokkaajana sen sijaan, että muutoksiin reagoitaisiin passiivisesti. Hän korosti, että ennakointia ei ole tarkoitus toteuttaa kertaluontoisena hankkeena, vaan tavoitteena on kehittää jatkuvan ennakoinnin toimintamalli, joka on kiinteä osa Turun yliopiston toimintoja.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen totesi, että vaikka tulevaisuutta ei voida ennustaa varmuudella, olemassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tutkimiseen ja kartoittamiseen. Strategiajohtajan tavoin Kaskinen oli sitä mieltä, että viime kädessä tulevaisuutta muokkaavat ihmiset ja ihmisistä koostuvat organisaatiot. Hän korosti myös, että strategisen ennakoinnin on oltava päätöksentekoon integroitu jatkuva prosessi, joka auttaa ennakoimaan uhkia ja tarttumaan mahdollisuuksiin.
Uusi raportti pureutuu yliopistojen tulevaisuuteen
Turun yliopiston erikoistutkija Veli Virmajoki esitteli yleisölle keskeisiä poimintoja yliopiston vastikään julkaistusta Future Directions and Possibilities for the University -raportista. Syväluotaavaan kirjallisuuskatsaukseen ja Delfoi-menetelmällä kerättyyn aineistoon pohjautuvassa raportissa tarkastellaan keskeisimpiä trendejä, muutosvoimia ja kehityssuuntia, jotka muovaavat yliopistojen tulevaisuutta. Raportin tutkimustulokset korostavat muun muassa strategisen ennakoinnin merkitystä tilanteessa, jossa yliopistojen on navigoitava yhä monimutkaisemmassa ja entistä kilpaillummassa globaalissa toimintaympäristössä.
Virmajoen esittelemä raportti sai kiitosta sitä kommentoineilta asiantuntijoilta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rikkonen painotti tarvetta jalkauttaa tulevaisuustietoa ja pohti keinoja, joiden avulla päästäisiin kohti jatkuvaa tulevaisuusarviointia.
Itä-Suomen yliopiston professori Teppo Hujala kehui raporttia ansiokkaaksi ja perustavanlaatuiseksi katsaukseksi. Hän korosti ennakoinnin ja strategisen suunnittelun välisen vuoropuhelun merkitystä. Professori Hujala kiitteli raportin tekijöitä siitä, että muutosvoimia on käsitelty monipuolisesti ja tutkimuksessa on hyödynnetty osallistavaa ja kontekstualisoivaa lähestymistapaa.
Paneelikeskustelussa jaettiin ajatuksia ennakoinnista osana yliopistojen toimintaa
Tilaisuuden päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa käsiteltiin ennakointitiedon käyttöä yliopistoissa. Keskustelun puheenjohtajana toimi professori Toni Ahlqvist tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Panelisteiksi oli kutsuttu johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen, Turun yliopiston tutkimusasiainjohtaja Teija Kekonen ja Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Kaikki panelistit korostivat strategisen ennakoinnin merkitystä osana yliopistojen toimintaa. Globaali väestökehitys, erityisesti demografiset muutokset ja muuttoliikkeet, mainittiin yhtenä merkittävimmistä yliopistojen tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tuotiin esiin monitieteisyyden merkitystä maailmanlaajuisten haasteiden edessä, sekä tarvetta tarkastella kansainvälistymisen ja jatkuvan oppimisen roolia väestörakenteen muuttuessa.
Panelistit keskustelivat myös ennakoinnin yliopistoille tarjoamista hyödyistä ja haasteista. Hyötyinä nähtiin muun muassa akateemisen työn ja toiminnan merkityksen varmistaminen muuttuvassa maailmassa, sekä kyky tehdä tietoon perustuvia päätöksiä pitkällä aikavälillä. Haasteiksi koettiin esimerkiksi se, miten käytössä oleva tieto saadaan välitettyä eri toimijoille sekä se, miten ennakointi onnistutaan kytkemään strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen, erityisesti päätöksenteon osalta.
Keskustelussa nostettiin esiin myös keinoja, joiden avulla yliopistoyhteisöjä voidaan aktivoida mukaan ennakointityöhön. Ehdotettuihin keinoihin kuuluivat muun muassa ennakointityön pelillistäminen, ennakointiverkostojen laajentaminen sekä yhteisölähtöisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan omaksuminen osaksi ennakointitoimia. Panelistit korostivat myös avoimuuden merkitystä ennakointiin liittyvässä viestinnässä.
