Vastavalmistuneen tutkimuksen mukaan etätöihin siirtyminen covid-19-pandemian vuoksi sujui Suomessa valtaosin ongelmitta. Työnantajan luottamus työntekijöiden etätyöhön oli vahva ja valvonnan määrä väheni etätyön aikana. Reilu puolet etätöitä vuonna 2020 tehneistä haluaisikin jatkaa pysyvästi etätöissä.
Tutkimuksen toteuttivat Turun työtieteiden keskuksen tutkijat Anne Kovalainen, Seppo Poutanen ja Johanna Arvonen. Tutkimuksen valtakunnallisesti edustava aineisto (1,518) kerättiin loka-marraskuussa 2020 Taloustutkimuksen toimesta.
Tutkimusraportissa käsitellään Suomen selviytymistä äkillisestä etätyöhön siirtymisestä ja etätyön tekemisestä vuonna 2020. Tutkimuksessa on käsitelty etätyöhön siirtymisen vaiheita sekä sitä, miten työnantajan ja työntekijän välisiä työn valvontaan ja työnantajan määräämisoikeuksiin liittyviä työsuhteen ulottuvuuksia käsiteltiin etätyöhön siirtymisessä. Tarkastelun kohteena on myös se, lisääntyikö työnantajan työntekijöihin kohdistama valvonta ja työntekijöiden raportointivelvollisuus etätyötilanteessa, sekä yleisemmin se, miten etätyön tekeminen sujui, kun etätyön tekeminen jatkui oletettua kauemmin ja pidempään – ja jatkuu edelleen.
Muutokset koettiin pääosin myönteisinä
Vuosi sitten, keväällä ja kesällä 2020, 45 prosenttia suomalaisista ilmoitti olleensa etätöissä, syksyllä hieman alle 40 prosenttia. Valtaosan mielestä etätöihin siirtyminen ja työvälineiden käyttö etätyössä sujui helposti.
Suurin osa vastaajista (75 prosenttia) katsoi, että työnantajan luottamus työntekijöihin etätyöaikana on vahva, ja 7 prosenttia oli sitä mieltä, että se on jopa kasvanut. Tutkijoiden mukaan vahva luottamussuhde on rakentanut tehokkaat etätyön tekemisen mahdollisuudet digitalisaation ohella. Kun etätyöt sujuvat, työnantaja luottaa työnteon laatuun ja digitalisaatio tarjoaa riittävät välineet, on monella halu jatkaa myös pandemian jälkeen: 52 prosenttia vuonna 2020 etätöitä tehneestä työssäkäyvästä väestöstä haluaisi jäädä pysyvästi etätöihin.
Vastaajien mielestä kolme suurinta muutosta olivat seuraavat: turha matkustaminen on jäänyt pois (74 prosenttia vastaajista piti suurimpana muutoksena), kodin ja työn yhdistäminen on helpompaa (47 prosenttia vastaajista piti suurimpana muutoksena) ja vapaus valita itse oma työaika (43 prosenttia piti suurimpana muutoksena). Lisäksi 27 prosenttia piti oman työn tehostumista suurimpana muutoksena, ja 21 prosenttia piti suurimpana muutoksena sitä, että turhat kokoukset ja palaverit jäivät etätyön myötä pois. Vastaajista 30 prosenttia kärsi sosiaalisen työyhteisön menetyksestä etätyöaikana.
> Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan UTUpubissa
