Turvallisuuskulttuurin itsearviointimalli, kehittämissuunnitelma, turvatiimien tehtäväkuvaus – ONNI-hanke on kehittänyt kuusi työkalua turvallisen koulun rakentamiseen
Turun yliopiston vuonna 2022 käynnistämän ONNI on turvallinen koulu -hankkeen päätösseminaari pidettiin Helsingissä tiistaina 12.3. Hybridinä järjestetty tilaisuus keräsi kiitettävän määrän osallistujia, sillä yhteensä paikan päälle ja verkkoon oli kerääntynyt yli 260 ihmistä.
Tilaisuuden avajaispuheenvuoron piti opetusministeri Anna-Maja Henriksson. Hän korosti kuinka tärkeää on, että jokainen kouluissa ja päiväkodeissa tuntee olonsa turvalliseksi. Juuri tästä syystä Henrikssonin mukaan ONNI-hankkeen kaltaiset projektit ovat tärkeitä, sillä koulujen turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan tutkimusta ja käytännöllisiä työkaluja.
Henriksson painotti myös kiusaamisen ehkäisemisen tärkeyttä. Hän kertoi edellisillä hallituskausilla alkaneesta pitkäjänteisestä kiusaamisen vastaisesta työstä, ja kuinka sitä pitää edelleen jatkaa ja tehostaa. Hän puhui lisäksi koulujen voimavaroista puuttua kiusaamiseen.
– On ensiarvoisen tärkeää vahvistaa oppilaiden luottamusta siihen, että koulun aikuisilla on haluja ja keinoja puuttua kiusaamiseen, Henriksson sanoi.
Moniammatillinen yhteistyö eri tahojen välillä varmistaisi Henrikssonin mukaan sen, ettei kiusaamistapauksia jäisi huomaamatta. Lopuksi hän vielä korosti kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen olevan laaja yhteiskunnallinen tehtävä.
– Turvallinen koulu tehdään yhdessä, Henriksson siteerasi ONNI-hankkeen tunnuslausetta.
Tutkitulla tiedolla kohti turvallisempaa koulua
Avauspuheenvuoron jälkeen seminaarissa oli aika siirtyä itse hankkeen tutkimustuloksiin. Seminaarin ohjelma oli jaettu viiden eri tutkimuskärjen mukaan, joista ensimmäinen käsitteli koulujen turvallisuuskulttuuria. ONNI-hankkeen johtaja, professori Eila Lindfors kertoi tutkijoiden analysoineen 20 koulun turvallisuuskulttuuria omatoimisen varautumisen näkökulmasta: keskimääräisesti koulut ylsivät niukasti lakisääteiselle tasolle, mutta puutteita oli esimerkiksi turvallisuusjohtamisessa ja viestinnässä.
Turun yliopiston erikoistutkija Brita Somerkoski esitteli fokusryhmähaastatteluista saatuja tutkimustuloksia koulujen turvallisuuskulttuurista. Tulokset osoittivat muun muassa, että rehtorin päävastuusta huolimatta turvallisuuteen liittyvien tehtävien jakaminen esimerkiksi turvatiimin kesken on välttämätöntä, ja että rehtorien on turvallisuuskysymyksissä voitava ylittää hallintokunta- ja organisaatiorajoja.
– Turvatiimillä on keskeinen merkitys koulujen ennakoivassa turvallisuustyössä, Somerkoski sanoi.
Lisäksi hän toi esiin, että tiedottaminen ja turvallisuuspuheen lisääminen lisäävät turvallisuutta.
Ensimmäisenä työkaluna koulujen turvallisuuden kehittämiseksi ONNI-hankkeen projektiasiantuntija Julia Kokki esitteli turvallisuuden kehittämissuunnitelman, joka tarkastelee turvallisuuskulttuurin kehittämistä osa-alueittain. Kehittämissuunnitelman lisäksi Kokki kertoi turvallisuustyön vuosikellosta, joka toimii turvallisuustyön aikataulutuksen apuvälineenä.
– Se konkretisoi kehittämissuunnitelmaa ja toimii myös muistiona tehdyistä toimenpiteistä, hän sanoi.
Seminaarin aikana ONNI-hankkeen asiantuntijat esittelivät myös muut kehittämänsä työkalut koulujen turvallisuuden kehittämiseen. Kehityspäällikkö ja pilottikoulujen mentori Tuomo Myllö ja Kokki esittelivät koulujen turvatiimin tehtäväkuvauksen. Neljäntenä työkaluna Kokki esitteli mallin turvallisuushavaintojen keräämiseen ja käsittelyyn. Myllö esitteli KORI-mallin koulukohtaisten vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Kuudentena työkaluna Somerkoski esitteli ONNI-portaikkomallin koulujen turvallisuuskulttuurin itsearviointiin.
Kaikki työkalut löytyvät ONNI-hankkeen sivuilta.
Hankkeen projektikoordinaattori Emilia Luukan mukaan tilaisuuden tavoitteena oli paitsi esitellä hankkeen tärkeimpiä tuloksia ja tuotoksia, myös tarjota kaivattu mahdollisuus moniammatilliselle keskustelulle koulujen turvallisuuden edistämisestä:
– Olemme todella iloisia, että koulujen turvallisuus herätti niin laajaa kiinnostusta aihepiirin kanssa työskentelevien parissa. Tilaisuus tarjosi runsaasti kiinnostavia keskusteluja ja näkökulmia koulujen yhteisölliseen turvallisuustyöhön kouluissa.
Turvallisuuskulttuurin muutokseen tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä
ONNI-hanke on ensimmäinen kansallinen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa koulujen turvallisuutta tutkitaan ja kehitetään moninäkökulmaisesti suuressa mittakaavassa. Hankkeessa on tuotettu tutkimusperustaista tietoa koulujen kokonaisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuuskulttuurin muutoksesta. Professori Eila Lindfors korostaakin, että vaikka tulokset osoittavat tutkimukseen osallistuneissa kouluissa tapahtuneen positiivista muutosta turvallisuuskulttuurin eri osa-alueilla, interventioaikana 1,5 vuotta on liian lyhyt kokonaisvaltaisen muutoksen saavuttamiseen.
– On ollut hienoa huomata, kuinka monissa hankekouluissa on innostuttu turvallisuuden kehittämisestä. Kokonaisvaltaista turvallisuuskulttuurin muutosta ei kuitenkaan tehdä vuodessa tai parissa. Kestävä toimintakulttuurin muutos vaatii pitkäaikaista, systemaattista ja yhteisöllistä kehittämistyötä. Koulut ovat saaneet hankkeesta tutkimustietoa ja työkaluja, mutta jokaisen koulun on itse tehtävä työ turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Turvallisuus tehdään yhdessä, koulun omista erityispiirteistä ja lähtökohdista käsin, Lindfors sanoo.
