Yliopisto- ja yliopistosairaalakaupunkina sekä lääkealan yritysten keskuksena tunnettu Turku on pitkään palvellut monien toimijoiden yhteistyöalustana tutkimuksessa, koulutuksessa ja uusien innovaatioiden syntyprosesseissa. Terveysalan osaaminen on monelta osin maan kirkasta kärkeä.
Vuodesta 2016 alkaen näiden toimijoiden yhteistyötä on rakentanut Terveyskampus Turku-verkosto. Verkosto hakee aktiivisesti uudenlaisia toimintamalleja terveysalan kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla ja rakentaa yhteistä infrastruktuuria Turun talousalueella.
– Biotieteet ja koko terveydenhuolto kehittyvät kovaa vauhtia uusien teknologioiden myötä, joten yhteistyömme uudet fokukset löytyvät usein terveysteknologioista, niiden tutkimuksesta, kehittämisestä ja alan koulutuksesta, toteaa Terveyskampuksen kehitysjohtaja Leena Setälä.
Tutkimusvastaava, yliopettaja Elina Kontio luotsaa Turun ammattikorkeakoulussa toimivaa, terveysteknologiaa kehittävää Health Tech Labia. Laboratorion osin kodinomaisissa tiloissa on esillä tutkimusprojektien kehittämiä tai vielä kehitteillä olevia terveysteknologian tuotteita. Health Tech Lab on keskeinen osa Terveyskampus Turun verkostoa ja siinä mukana olevien tutkimusprojektien infrastruktuuria.
– Tavoitteena on tuottaa laadukkaampia terveysteknologian ratkaisuja loppukäyttäjille, Kontio kuvailee projekteja, joissa on ollut tiiviisti mukana.
Kontion johtamalla tutkimusryhmällä on neljä kärkeä, joista ensimmäinen on terveysteknologian laitteiden regulaatio-osaaminen ja regulaatioympäristön hallinta. Toisena kärkenä on data-analytiikan hyödyntäminen ja tiedolla johtamisen kehitystyö. Kolmantena on Sport Tech, jossa tavoitteena on hyödyntää terveysteknologian osaamista liikunnan ja urheilun mittaamiseen ja johtamiseen. Neljäs kärki on ikäihmisten hoivateknologia.
Kuluttajalle terveysteknologia on osin jo arkea. Erilaiset rannekelloa muistuttavat anturit ja mittarit ovat jo pitkään mitanneet kävelyä, istumista tai liikuntaa. Laitteet ovat olleet hedelmällinen, vahvan yritysyhteistyön alue. Tuotekehityksen, testauksen ja regulaatio-osaamisen tuloksia ovat, puettavien laitteiden lisäksi, esimerkiksi Viudettan älyvessanpöntöt tai Korpiforestin virtuaaliset metsäelämykset ja taukotilat.
Yhteistyötä koordinoidaan Terveyskampuksen TERTTU-palvelun avulla. Palvelu toimii nopeana portaalipalveluna, jonka kautta yritykset ja tutkimusryhmät yhdistellään asiantuntevasti soveltuvan testaus- ja tutkimusinfran ja rahoituksen kanssa. Järjestelmä toimii verkostotyön tukipilarina ja keskeisenä osana Terveyskampuksen palvelutarjontaa.
Tekoäly muokkaa dataa tutkimukselle
Kontion mainitsemista tutkimuskärjistä juuri Business Finlandin rahoittamassa Privasa-hankkeessa (Privacy Preserving AI for Synthetic and Anonymous Health Data) Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu kehittävät yritysten kanssa tekoälyjärjestelmiä, joilla tehdään terveysdatan syntetisointia.
Privasan tutkimusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Mojtaba Jafaritadi kertoo, miten hänen projektinsa on tekoälytutkimuksen etulinjassa:
– Aloitimme tutkimalla tekoälyalgoritmeja, joiden tarkoituksena oli tuottaa harjoittelumalliin sisältöjä oikeista aivokuvista. Pian tavoitteemme kuitenkin tarkentui potilastiedon yksityisyyden varmistamiseksi.
Elina Kontio ja Mojtaba Jafaritadi.
Suomessa tuotetaan paljon potilastietoa, jonka käyttö on vahvasti säänneltyä. Tekoälyn avulla tieto voidaan sekoittaa ja yhdistellä satunnaisesti niin, että kolmannet osapuolet voivat käyttää sitä tutkimukseen, yksityisyyttä vaarantamatta. Näin käsitelty potilastieto muuttuu arvokkaaksi ja sen avulla voidaan nopeuttaa tutkimusta ja kehitystä.
Jafaritadi selittää, miten tekoälyä voidaan käyttää hajautetun tiedon yhdistelyssä:
– Sairaaloilla on suuria tietovarantoja, mutta niiden yhdistäminen on tietoturvasyistä hankalaa tai mahdotonta. Suunnittelemamme tekoäly käsittelee tietoa useista lähteistä ja yhdistelee niistä tutkimukselle käyttökelpoista, mutta anonyymia ja tietoturvallista tietoa.
Mahdollisuus käyttää suomalaista, runsasta ja monipuolista terveysdataa ilman vahvan yksityisyyssuojan mukanaan tuomia hidasteita tai rajoitteita vahvistaa Turun profiilia merkittävänä lääketieteen ja terveystiedon keskuksena. Niin yksityinen kuin julkinenkin tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta saavat datan käyttöönsä ja osaksi kehitystyötään.
Jotta Privasan kaltaisen huippututkimuksen tuloksista päästään nauttimaan, on ollut välttämätöntä yhdistää sairaaloiden ja korkeakoulujen resursseja toimivaan rahoitukseen ja osaaviin tutkijoihin. Terveyskampus Turun verkostotyö toteutuu tällä tavoin käytännössä ja konkreettisella tasolla.
Turun korkeakouluissa on tuhansia osaajia ja yli 40 000 opiskelijaa. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö on tiivistä ja valtaosa toiminnoista sijoittuu yhteiselle laajalle kampusalueelle. Korkeakoulut luovat hyvinvointia, vetovoimaa ja kilpailukykyä yhdessä kaupungin, elinkeinoelämän, sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa. Turussa tehdään yhdessä!
Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Teksti: Misha Dellinger
Kuvat: Vesa-Matti Väärä
