Turun yliopiston tutkijoiden johtamat tutkimushankkeet saavat yhteensä lähes 16 miljoonan euron rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN). Rahoitusta myönnettiin väestörakenteen muutokseen, elonkirjon köyhtymiseen ja pandemianjälkeisen yhteiskunnan rakentamiseen liittyviin tutkimushankkeisiin.
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva STN jakoi tutkimuskonsortioille yhteensä 44 miljoonaa euroa. Rahoituksen saaneissa tutkimuskokonaisuuksissa korostui pitkäjänteinen tutkimus, jolla pyritään löytämään ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin.
Kaikki nyt rahoitetut ohjelmat ovat uusia. Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut sekä Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet -ohjelmien rahoitukset jatkuvat syyskuuhun 2027, Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena -ohjelma vuoden 2024 loppuun.
INVESTin Jalovaaran ja Tanskasen johtamille konsortioille noin 4 miljoonan rahoitukset
Väestörakenteen muutoksiin pureutuvassa ohjelmassa rahoituksen sai kaksi INVEST-lippulaivan tutkijan vetämää konsortiota. Dosentti Marika Jalovaaran johtama FLUX-konsortio sai 3,8 miljoonan rahoituksen, sosiologian professorin Antti Tanskasen johtama NetReslience-konsortio 4,0 miljoonan rahoituksen. Molemmat rahoitetaan Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) -ohjelmasta.
FLUX-konsortiossa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin ja muutosten aiheuttamaan väestön ikääntymisen kiihtymiseen. Konsortion tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen. Konsortio tutkii syntyvyyden ja perheenmuodostuksen muutoksia ja tuottaa vastauksia muutosten syistä, niiden seurauksista, siitä, miten perhedynamiikka on yhteydessä sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja haasteisiin psykososiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa, sekä siitä, miten valtakunnallista ja paikallista sosiaali- ja perhepolitiikkaa voidaan kehittää uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Jalovaaran oman osatutkimuksen osuus kokonaispotista on noin 1,5 miljoonaa.
NetResilience-konsortion Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa -hankkeessa tutkitaan väestönmuutoksen eli laskevan syntyvyyden, pidentyvän eliniän ja maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksia ihmisten sosiaalisten verkostojen rakenteeseen.
– Lisäksi tarkastelemme, miten muuttuvat sosiaaliset verkostot vaikuttavat syntyvyyteen, aktiiviseen ikääntymiseen ja yksilöiden hyvinvointiin. Selvitämme, millaiset verkostot vahvistavat väestön resilienssiä eli kykyä sopeutua vastoinkäymisiin ja yllättäviin tapahtumiin, konsortio kertoo hakemuksessaan.
Rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoja sekä verkostoanalyysin menetelmiä hyödyntäen ryhmä tarkastelee Suomen eri alueiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, vertaa nyky-Suomea muihin Euroopan maihin sekä käsittelee pitkän aikavälin historiallisia muutoksia. NetResilience tuottaa tietoa sekä alueellisesti kohdennettuja politiikkasuosituksia, joiden avulla kunnat ja uudet hyvinvointialueet voivat tuottaa parempia palveluita perheille, nuorille ja ikääntyville.
Tanskasen oman tutkimuksen osuus konsortion rahoituksesta on lähes miljoona. Konsortiossa on Turun yliopistosta partnerina evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa, joka sai omaa osatutkimustaan varten lähes 740 000 euron rahoituksen.
Turun yliopistolaisista myös prosessioikeuden professori Johanna Niemi sai STN-rahaa. Hän on partnerina Mobila framtider: Diversitet, förtroende och tvåvägsintegration (Mobile Futures) -konsortiossa saaden omaa osatutkimustaan varten 420 000 euro. Hankkeen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisen ja osallistavan yhteiskunnan luomista ottaen huomioon kansainvälinen muuttoliike.
Sääksjärven johtama konsortio tuo rahaa usealla Turun yliopiston osahankkeelle
Biodiversiteettitutkimuksen professorin Ilari E. Sääksjärven johtama LUMOAVA - Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus -tutkimushanke sai 4,2 miljoonan euron rahoituksen. Rahoitus myönnettiin Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet (BIOD) -ohjelmasta.
BIODIFUL-konsortio yhdistää luonnon- ja ihmistieteet saavuttaakseen sekä tieteellisen että yhteiskunnallisen tavoitteensa tukea ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittämisen kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta sekä yksilö-, organisaatio- että yhteiskuntatasoilla. Hankkeessa keskitytään erityisesti ruokajärjestelmään ja luonnon virkistyskäyttöön.
Konsortion yhteistyönä, käytännön tuloksena syntyy monitasoinen BIODIFUL-johtajuusmalli, itseorganisoituva BIODIFUL-verkosto sekä BIODIFUL-johtajuusfoorumi.
Sääksjärven oman osatutkimuksen osuus potista on 700 000 euroa. Turun yliopistolaisista rahoituksen omalle osatutkimukselleen saivat Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopia (lähes 400 000 euroa), tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Sari Puustinen (reilun 500 000 euroa) sekä johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas (lähes 700 000 euroa).
Salmiselle ja Vaurakselle rahaa pandemiasta toipumisen keinojen etsimiseen
Julkisoikeuden professorin Janne Salmisen johtama JuRe-konsortio sai lähes 3,8 miljoonan euron rahoituksen Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit – tutkimushankkeelleen. Rahoitus myönnettiin Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) – ohjelmasta.
JuRe tutkii, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata Covid-19-pandemiasta palautumisen tapahtuvan oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla. Tutkimusalueena on Suomi sekä muut maat.
– JuRen tutkimustieto mahdollistaa osallistumisen poliittisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin prosesseihin, jotka vahvistavat kansalaisten kokemusta Covid-19-pandemian jälkeisen palautumisen oikeudenmukaisuudesta. JuRe hahmottelee tasapainoista valtiosääntöistä kehystä pandemiasta selviytymiseen ja palautumiseen, ja sen painopiste on päätöksenteon avoimuudessa, kansalaisten luottamuksessa oikeudelliseen valvontaan ja yksilöllisten sekä kollektiivisten perusoikeuksien tasapainoisessa toteutumisessa, usein maavertailujen näkökulmasta, konsortio kertoo hakemuksessaan.
Salmisen oman osatutkimuksen osuus potista on 950 000 euroa. Konsortiossa mukana oleva valtio-opin professori Henri Vogt sai osatutkimukselleen 710 000 euron rahoituksen.
Kasvatustieteen emerita professori Marja Vauras on mukana Jyväskylän yliopiston johtamassa RESCUE-konsortiossa, jonka Resilientti koulu ja koulutus sai lähes 3,8 miljoonan euron rahoituksen. Siitä Vauraksen osatutkimuksen osuus on lähes miljoona.
RESCUE-konsortion tavoitteena on rakentaa päätöksentekoon tutkimusperusteinen toipumisen tiekartta ja välineitä koskien kriiseissä selviytymiskykyistä koulutusta ja sitä, miten koulutuksen toimijoita, vanhempia ja oppilaita voidaan tukea COVID-19 pandemian vaikutuksista toipumisessa. Tutkimusaineistoina käytetään laajoja kansallisia ja kansainvälisiä aineistoja, pitkittäisaineistoja ja interventioiden tuloksia, joiden avulla saadaan tietoa siitä, millaiset lakiin perustuvat joustavat yhteiskunnalliset toimet sekä oppilaiden, opettajien ja koulujen tasolla tehtävät ratkaisut tukevat parhaiten kriiseistä selviytymistä, etäopetuksen kehittämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä.
>> Akatemian uutinen ja rahoituspäätösten esittelyt
