Koronaviruksella on hetkellisiä ympäristövaikutuksia, mutta ilmastonmuutosta se ei hidasta. Maantieteen professori Jukka Käyhkön mukaan nyt olisi hyvä hetki pohtia kestävämmän tulevaisuuden rakentamista.
Kiinan ilmastopäästöjen romahtamisesta uutisoitiin jo helmikuussa. Koronavirustilanteella on ainakin hetkellisiä vaikutuksia maailman hiilidioksidipäästöihin. Päästöjen väheneminen johtuu yksinkertaisesti ihmisen toiminnan vähenemisestä – niin lento- ja autoliikenteen kuin esimerkiksi tehtaiden toiminnan hiipumisesta.
– On tavallaan surullista, että päästöjen vähenemiseen liittyy aina jokin katastrofi. Edellisen kerran globaalit päästöt alenivat vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä. Nyt päästöt ovat pienentyneet vielä enemmän. On juuri esitetty arvioita, että vuoden 2020 globaalit päästöt voivat jäädä jopa 5 prosenttia pienemmiksi kuin ilman pandemiaa. Hiilidioksidipäästöjen ja monien ilmaan tupruavien saasteaineiden määrä on vähentynyt myös Euroopassa, toteaa maantieteen professori Jukka Käyhkö.
Käyhkö muistuttaa, että päästöillä on eri vaikutuksia: hiilidioksidipäästöt vauhdittavat ilmastonmuutosta, mutta muut saasteaineet vaikuttavat lähinnä ihmisten terveyteen.
Poikkeuksellinen tilanne paljastaa päästöjen vaikutuksen
Käyhkö toteaa, että tällä hetkellä päästään näkemään tilanne, joka ei ole aiemmin ollut mahdollinen. Kun yhteiskunta on monilta osin pysähtynyt, nähdään aidosti, millaisia vaikutuksia taloudellisen toiminnan vähentymisellä on ilmastonmuutoksen ajureihin.
– Monissa ilmakehän ilmiöissä nähdään normaalitilanteessakin vuorokausivaihtelua. Nyt ihmisen toiminnan vaikutus näkyy selkeämmin.
Käyhkö uskoo, että nykytilanteesta voidaan ammentaa aineistoa monenlaisiin tutkimuksiin esimerkiksi laajojen satelliittiaineistojen tai paikallisten mittauksien avulla.
Hetkellisesti vähenevät hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan todennäköisesti jätä jälkeä ilmakehän pitoisuuskäyrään tai itse ilmastoon. Vaikka päästökäyrät tipahtavat laskuun, ilmakehässä on niin paljon hiilidioksidia, ettei väheneminen heilauta pitoisuutta.
– Koska hiilidioksidi on niin pitkäikäistä ja sitä on niin paljon, tämä tilanne ei ehdi vaikuttaa. Päästömäärien ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välinen ero unohtuu usein arkiajattelussa.
Yhteiskunta hyötyisi uusista toimintamalleista
Koronaviruksen leviäminen ja sen aiheuttama poikkeustilanne yhteiskunnissa on talouden näkökulmasta katastrofi, eikä sitä Käyhkön mukaan voi verrata esimerkiksi globaaliin ilmastokriisiin.
– Ei voida ajatella, että mikään yhteiskunta lähtisi ratkaisemaan ilmastonmuutosongelmaa näin radikaaleilla keinoilla. Yhteiskunnalliset muutokset pitää tehdä hallitummin ja rauhallisemmin.
Mutta tämänhetkinen tilanne luo mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun. Koronan kanssa taistelevat valtiot joutuvat tekemään rajoituksia ja uhrauksia, ja kaikilla on edessä myös jonkinasteinen uudelleenrakentaminen.
– Jos siinä oltaisiin viisaita, lähdettäisiin rakentamaan yhteiskuntaa hiukan eri tavalla kuin mitä oli ennen pandemiaa, ja otettaisiin huomioon ilmastonäkökulmat. Esimerkiksi Sitran uusi julkaisu kannustaa rakentamaan talouden nousua uudesta näkökulmasta, kiertotalous edellä.
Kiertotalouden painottamisesta syntyisi esimerkiksi Suomessa aitoja hyötyjä, kun materiaalivirtoja saataisiin kiertoon. Käyhkön mukaan näyttää kuitenkin siltä, että valtiot pyrkivät avaamaan yhteiskuntiaan kiireellä, kukin omista lähtökohdistaan. Eriaikainen avaaminen ei tue kansainvälistä keskustelua tai konsensusta uudenlaisen talousjärjestelmän rakentamisesta. Suurta muutosta ei siis hyvästä mahdollisuudesta huolimatta välttämättä synny.
– Nyt olisi kyllä ainutlaatuinen tilaisuus. Historia on osoittanut, että vaikka normaaliarjessa miten neuvotellaan ja sovitaan päästövähennyksistä, ne eivät kerta kaikkiaan toteudu.
Koronatilanne on vaikuttanut radikaalisti myös kansainväliseen liikkumiseen. Käyhkön mukaan siihen olisi tärkeää kiinnittää huomiota jatkossa.
– Kun lentoliikenne taas lähtee nousuun, miten siihen suhtaudutaan? Varmaankin aika monessa yrityksessä huomataan, että etäyhteydet ovat halvempia ja ajankäytöllisesti tehokkaampia vaihtoehtoja kuin lentäminen. Moni varmaankin miettii jo pandemian takia lomailun ilmastopäästöjä ja myös terveyskysymyksiä.
Kestämätön kehitys on monen kriisin juurisyy
Suomen ilmastopaneelin jäsen Käyhkö osallistuu parhaillaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen arviointiraportin käsikirjoituksen arviointiin. IPCC-raportit ovat koosteita tieteellisistä tutkimuksista. Niissä on omat osionsa myös terveyden ja ilmastonmuutoksen yhteydelle, mutta Käyhkön mukaan maininnat pandemioista tai influenssan tyyppisistä asioista ovat olleet vähäisiä, eikä varmoja johtopäätöksiä näin ollen voida vetää.
–Sellaista tieteellistä tutkimusta, jossa olisi pohdittu influenssan kaltaisten virusten ja ilmastonmuutoksen yhteyttä, ei ole suuremmin julkaistu. Kytkentöjä erilaisiin sääilmiöihin on joissakin tutkimuksissa kyetty osoittamaan, mutta näiden linkittäminen pidempiaikaiseen ilmastonmuutokseen on hankalaa.
Selviä ilmastonmuutoskytköksiä on sen sijaan niin sanotuilla vektorivälitteisillä taudeilla, jotka leviävät väli-isännän kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi malaria ja denguekuume. Myös huonosta hygieniasta johtuvat sairaudet kuten kolera voivat liittyä osittain ilmastonmuutokseen ja kestämättömään kehitykseen.
Kestävällä ajattelulla voitaisiin ehkäistä katastrofeja. Tällä Käyhkö viittaa myös siihen, että koronaviruksen oletetaan lähteneen liikkeelle kiinalaiselta torilta, jossa myytiin villieläimiä.
– Biodiversiteetin ja eettisyyden näkökulmasta tällainen toiminta pitäisi saada loppumaan. Silloin vähenisi myös mahdollisuus siihen, että eläimissä alun perin liikkuvat virukset pääsisivät tarttumaan ihmiseen.
Käyhkön mukaan yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa kulkea oikeaan suuntaan, kun toimintojemme erilaisia vuorovaikutuksia ja asioiden globaaleja vaikutuksia aletaan ymmärtää.
– Toivoisin, että kestävää kehitystä pohdittaisiin yhä enemmän ja sille ymmärrettäisiin antaa sen ansaitsema arvo.
Teksti: Sara Harju
