NERA-kongressin avajaispäivänä 4.3. kuultiin esimerkiksi opetusministeri Li Anderssonin puheenvuoro, joka käsitteli tutkimuksen merkitystä koulutuksen kehittämisessä sekä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisen viestinnän tärkeyttä.
Turun yliopisto isännöi Pohjoismaisen kasvatustieteen tiedeseuran Nordic Educational Research Associationin (NERA) kongressia, joka käynnistyi keskiviikkona 4.3. NERA on tänä vuonna suurin tieteellinen kongressi Turussa.
Avajaistilaisuus veti Edu 1 -salin tupaten täyteen yleisöä. Puheenvuoroja pystyi seuraamaan ruudulta myös kahdessa muussa luentosalissa.
Ensimmäiset puheet enteilivät monipuolista tapahtumaa, josta ei keskustelunaiheita puutu. Konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Arto Jauhiainen kertoi odottavansa tulevilta päiviltä kriittistä mutta hedelmällistä keskustelua.
Rehtori Jukka Kola toivotti osallistujat tervetulleeksi ja puhui kasvatustieteen suuresta merkityksestä tulevaisuudelle. Kola totesi, että tulevaisuus tuo varmasti tullessaan paljon muutoksia, ja näiden muutosten keskellä opettamisessa tarvitaan todennäköisesti sekä perinteisiä luokkahuoneita että uusia työskentelyn tapoja.
– Yliopistojen pitäisi tietää, miltä tulevaisuus näyttää. Siksi olemme täällä keskustelemassa siitä.
Tutkimus antaa suuntaviivoja päätöksenteolle
Avajaistilaisuudessa saatiin kuulla myös opetusministeri Li Anderssonin puheenvuoro. Andersson puhui esimerkiksi päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välisestä viestinnästä. Tutkimustieto auttaa analysoimaan sekä kansainvälisiä että kansallisia trendejä oppimisessa ja koulutuksessa.
– Tutkimuksella on tärkeä rooli muutosten ja haasteiden ymmärtämisessä, ja myös ratkaisujen tarjoamisessa, Andersson sanoi.
Andersson totesi, että kasvatuksen tulevaisuuteen liittyy paljon kysymyksiä – esimerkiksi, millaisia opetustekniikoita tarvitaan ja miten ilmastonmuutos tai teknologisaatio näkyvät tulevaisuuden opetuksessa.
Opetusministeri puhui myös suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen ominaisuuksista. Hän korosti tasa-arvoisen koulutuksen tärkeyttä jatkuvan oppimisen mahdollistajana.
Keskiviikon keynote-puheen piti professori Fazal Rizvi Melbournen yliopistosta. Rizvin puheenvuoron aiheena oli koulutukseen liittyvien ideoiden kiertokulku ja leviäminen maailmassa. Hän totesi, että tiedon kiertäminen vaikuttaa myös siihen, miten tieto ymmärretään ja kehystetään.
Lisäksi avajaistilaisuudessa puhuivat NERAn puheenjohtaja John Benedicto Krejsler (alla olevassa kuvassa) ja Nordic Studies in Education -journaalin päätoimittaja Herner Saeverot.
Kongressipäivien aikana osallistujat jakautuvat ryhmiin keskustelemaan erilaisista teemoista. Yhteensä kongressin aikana kuullaan yli 450 tutkimusesitystä 25 eri teemaryhmässä varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja kasvatusfilosofiasta opetusteknologiaan.
