Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama HEI LIFE -hanke järjesti kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämistä käsittelevän työpajan Turussa 29.11.2022.
HEI LIFE on lyhenne sanoista Higher Education Institutions' Support for International Academics and Staff - Living, Integration, Family and Employment in Finland. Syyskuussa 2020 käynnistyneessä ja vuoden 2022 lopussa päättyvässä hankkeessa on keskitytty rakentamaan suomalaisille korkeakouluille malleja ja keinoja, joiden avulla tuetaan kansainvälisten tutkijoiden, henkilökunnan ja heidän perheidensä kotoutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Hanketta ovat toteuttaneet Helsingin, Turun ja Tampereen alueen korkeakoulut.
Turun yliopisto on koordinoinut HEI LIFE -osahanketta, joka keskittyy erityisesti kansainvälisten tutkijoiden ja henkilökunnan integroitumiseen suomalaiseen työelämään ja innovaatioympäristöön. Turussa järjestetyssä työpajassa syvennyttiin tarkemmin käytännön keinoihin, joiden avulla kansainvälisten osaajien työllistymistä Suomessa voidaan edistää sekä korkeakoulujen rooliin työllistymisen tukemisessa. Koska HEI LIFE -hanketta on toteutettu pääosin korona-ajan rajoitusten puitteissa, työpaja tarjosi osallistujille vihdoin mahdollisuuden keskustella kahden vuoden aikana tehdystä työstä ja tuloksista kasvotusten samassa tilassa.
Vertaistukea, mentorointia ja yritysyhteistyötä
Työpajan aluksi kuultiin Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumin (TIAS) tutkimusrahoituksen asiantuntija Georges Kazanin ajatuksia kansainvälisten osaajien työllistymisestä Suomessa. Kazanin mukaan kansainväliset tutkijat ja työntekijät ovat Suomelle keskeinen ryhmä kun etsitään ratkaisuja osaajapulaan ja kansainvälistymiseen liittyviin kysymyksiin. Kansainvälistä osaajia tarvitaan erityisesti tekniikan aloilla, mutta Kazanin totesi, että myös muiden alojen osaajilla on Suomen työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja asiantuntemusta.
Turun yliopiston hyvinvointisuunnittelija Johanna Mäkinen ja väitöskirjatutkija Niloofar Hashempour kertoivat kansainvälisille tutkijoille ja henkilökunnalle tarkoitettujen vertaistukiryhmien toiminnasta ja toimintojen kehittämisestä. Vertaistukiryhmät tarjoavat kansainvälisille osaajille mahdollisuuden luoda yhteyksiä toisiinsa sekä kokeneisiin ohjaajiin. Osana HEI LIFE -hanketta kehitetyssä Inclusion into Academic Life: A Guide for Peer Support Groups in Higher Education -oppaassa esitellään kolme vaihtoehtoista vertaistukipalvelumuotoa ja annetaan neuvoja vertaistukiryhmien perustamiseen, toimintaan ja periaatteisiin.
Koordinaattori Jenni Kankaanpää Turun yliopistosta ja suunnittelija Janna Peltola Turun ammattikorkeakoulusta keskustelivat kansainvälisille osaajille suunnitellun mentorointiohjelma toteutuksesta osana HEI LIFE -yhteistyötä. Mentorointi on yksi uraohjauksen työkaluista ja sen tarkoituksena on tukea kansainvälisten osaajien työllistymistä Suomessa. Vaikka toimintaan on liittynyt haasteita, ohjelman saama palaute osallistujilta on ollut pääosin positiivista ja mentoroinnille on ollut kysyntää. Kankaanpää totesi, että Turun yliopistossa mentorointi on osa vakiintunutta toimintaa, jonka toteutusta jatketaan myös HEI LIFE -hankkeen päätyttyä.
Turku Science Park Oy:n Talent Turku -tiimin asiantuntijana toimivan Marko Kelahaaran moderoimassa keskustelussa CYF Digitalin toimitusjohtaja Susanna Lahtinen ja Kiilto Clean Oy:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Oili Kallatsa jakoivat kokemuksia kansainvälisten osaajien kanssa työskentelystä ja rekrytoinnista. Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että isommat yritykset ovat usein valmiimpia työllistämään kansainvälisiä osaajia, sillä näillä yrityksillä on usein vakiintuneemmat henkilöstöhallinto- ja rekrytointiprosessit. Lisäksi kielitaitoon liittyvät kysymykset ovat harvemmin rekrytoinnin esteenä isommissa yrityksissä. Kansainvälisiin rekrytointeihin vaikuttaa edelleen myös yritysten toimiala.
Sekä Lahtinen että Kallatsa painottivat, että kansainvälisten osaajien työllistymiseen tähtääviin yhteistyöprojekteihin osallistuminen tulisi tehdä kaiken kokoisille yrityksille mahdollisimman helpoksi. Korkeakoulujen olisi hyvä tarjota palveluja yhden luukun periaatteella ja välittää kattavasti tietoa erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Kiitosta sai muun muassa Turun yliopiston koordinoima UNICOM-hanke, joka on mahdollistanut yksittäiset tutkimusprojektit kansainvälisten osaajien kanssa matalalla kynnyksellä myös pienemmille yrityksille.
Työpajan lopuksi osallistujat pääsivät keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia työpajan teemoista yhteisessä brainstorming-sessiossa.
