Alumnin tarina: Turkulaiset juristit ovat hyvin edustettuina Brysselissä, sanoo Euroopan parlamentin juristi-lingvisti Taneli Repo

Kerro tehtävistä, joissa työskentelet tällä hetkellä

Työskentelen juristi-lingvistinä Euroopan parlamentissa. Tarkastan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimivaltaan kuuluvia lainsäädäntötekstejä (asetuksia ja direktiivejä) ennen niiden kääntämistä englannista muille virallisille kielille. Sen lisäksi tarkastan suomenkielisiä säädöstekstejä, joiden on vastattava englannikielistä alkutekstiä. Tämän tarkastamme vuosittain EU:n budjetin ja vastuuvapauspäätökset ja täysistuntoviikoilla tarkastamme ja julkaisemme parlamentin hyväksymät tekstit.

Minkälainen on työpäiväsi?

Työpäivän sisältö vaihtelee paljon sen mukaan, missä vaiheessa Euroopan parlamentin vaalikausi ja kukin kalenterivuosi on. Tyypillinen työpäivä sisältää vaihtelevassa suhteessa tekstien tarkastamista ja kokouksia. Täysistuntoviikoilla hyväksyttyjen tekstien käsittely vie huomattavan osan työajasta. Työ on hyvin kausiluonteista: Vaalikausien loppuajat ovat lähes tauotonta raadantaa, mutta on myös hiljaisempia kausia.

Millainen oli polkusi nykyisiin tehtäviisi?

Osallistuin virkamieskilpailuun heti valmistuttuani oikiksesta. Sen jälkeen unohdin koko asian, kävin auskultoimassa ja olin aloittelemassa uraa asianajotoimistossa, kun sain puhelun Luxemburgista. Minulle tarjottiin aluksi puolen vuoden äitiyslomasijaisuutta EU-tuomioistuimessa. Se vaihtui kolmen kuukauden kuluttua pysyvään virkaan. EU-tuomioistuimessa kului viisi vuotta, minkä jälkeen siirryin Euroopan parlamenttiin ja muutin Brysseliin. Parlamentissa olen viihtynyt jo melkein 16 vuotta.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Monikielinen ja monikulttuurinen työympäristö pitää mielen virkeänä. Lähin esihenkilöni on espanjalainen ja samalla käytävällä työskentelee mm. virolaisia ja kreikkalaisia kollegoita. Eri maista tulevien työkavereiden kanssa jutellessa tuntuu joskus, kuin olisi konttorin sijaan etelänlomalla. Juristi-lingvistin työ mahdollistaa uusien kielten opiskelun työn ohessa. Viime vuosina olen opiskellut töissä mm. italiaa ja espanjaa. Euroopan parlamentissa tapahtuu aina, ja maailmanpolitiikan tapahtumat näkyvät ja tuntuvat konkreettisesti omassa työympäristössä ja työtehtävissä.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot?

Omassa työssäni on juridisen osaamisen ohella tärkeintä monipuolinen kielitaito.

Miten päädyit opiskelemaan Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan?

Oikeustiede kiinnosti, ja Turun yliopisto tuntui siihen aikaan 90-luvulla tuoreelle ylioppilaalle reilummalta vaihtoehdolta, koska pääsykoekirjat julkaistiin vasta keväällä. Siksi päätin kokeilla ensiksi Turkua. Ajatuksena oli, että koska sisäänpääsy on joka tapauksessa miltei mahdotonta, ensimmäinen yritys on vasta harjoittelua, ja armeijan jälkeen hakisin Helsingin yliopistoon, minne aloittaisin pääsykoeluvut jo syksyllä. Pääsin kuitenkin vahingossa sisään jo ensimmäisellä yrittämällä, joten kohtaloni oli sinetöity.

Millaisia valmiuksia opintosi ovat sinulle antaneet?

Juridista osaamista, kielitaitoa ja verkostoja. Kävin kielikeskuksen kielikursseja joinakin lukukausina enemmän kuin oikeustieteen kursseja, suoritin perusopinnot ranskan kääntämisestä ja suoritin kauppakorkeakoulun opintoja melkein kandidaatin tutkintoon saakka.

Mikä oli parasta opinnoissa? Tapahtuma/hetki opintojen varrelta, joka oli sinulle merkityksellinen?

Erasmus-vuosi Ranskassa 1998–99 oli jälkikäteen ajatellen ratkaiseva, koska kyseisen vuoden aikana sain ranskan kielen käyttökelpoiselle tasolle. Ranskan osaaminen on ollut urani kannalta ratkaisevan olennainen taito. Sen lisäksi vuosi ulkomailla avarsi horisontteja ja synnytti ajatuksen, että muuallakin kuin Suomessa voi elää ja tehdä töitä.

Kohtasitko haasteita opintojesi aikana? Miten pääsit haasteista eteenpäin?

Minusta oikeustieteessä opiskeleminen oli melko haastavaa. Kun lukiossa oli tottunut pelkästään kiitettäviin arvosanoihin, kävi itsetunnolle, että tenteistä ei välttämättä aina saanutkaan parasta arvosanaa. Oikeustieteellisen kanssa päällekkäiset kieliopinnot ja kauppakorkeakoulun opinnot aiheuttivat jatkuvan kiireen tunteen, ja välillä henkinen vieteri oli melko kireällä. Selvisin haasteista jatkamalla jääräpäisesti eteenpäin valitsemallani polulla.

Miten opintosi ovat valmentaneet sinua nykyisiin työtehtäviisi?

Opinnot ja niissä hankitut taidot ovat kaiken työurani perusta. Ei tule mieleen yhtäkään asiaa, joka olisi ollut täysin turhaa.

Millainen suhde sinulla on kehittynyt Turun yliopistoon valmistumisen jälkeen? 

Alumnitoimintaan olen osallistunut melko vähän, lähinnä vuosikurssitapaamisiin. Vanhoihin opiskelukavereihin Calonialta kuitenkin törmää työasioissa usein. Turkulaiset juristit ovat hyvin edustettuina Brysselissä.

Mitä sanoisit opiskelijaitsellesi? Vinkkisi opiskelijoille opintoihin/työelämään liittyen?

Parikymppiselle itselleni sanoisin ehkä, että “älä hajota itseäsi niin moneen eri asiaan”.

Toisaalta on sanottava, että vaikka oikeustieteellisen ja kieliopintojen yhdistelmä oli ajoittain kuormittava, itselleni se toimi, ja olen tyytyväinen omaan työuraani.

Opiskelijoillekin sanoisin, että opiskelkaa kieliä ja varsinkin ranskaa. EU-urat ovat edelleen mielenkiintoisia ja erittäin hyvin palkattuja. Virkoja avautuu muutaman vuoden kuluessa taas runsaasti, kun ensimmäinen virkamiespolvi jää eläkkeelle.

Lempibiisisi opiskeluaikoina/biisi, joka kuvaa opiskeluaikaasi?

Kun ajattelen 90-lukua, alkaa välittömästi päässä soimaan Ultra Bran “Sinä lähdit pois”. Se tuo videoineen mieleen kaukokaipuun, joka iski aina viimeistään siinä vaiheessa, kun marraskuun vaakasuora tuuli puhalsi jääneuloja kasvoihin Hämeensiltaa ylittäessä.