Alumnin tarina: Aktiivisuus ja tiedonjano ovat johdattaneet alumni Inari Kinnusta uralla eteenpäin

Olen kotoisin Lieksasta, Pohjois-Karjalasta, eikä Turku kaupunkina ollut etukäteen lainkaan tuttu. Ylioppilaaksi valmistuessani oikeustieteen opiskelu oli mahdollista Helsingin, Lapin ja Turun yliopistoissa, ja koska en halunnut muuttaa enää pohjoisemmaksi ja Helsinki tuntui liian suurelta kaupungilta, valitsin Turun yliopiston. Valinta osoittautui erinomaiseksi, sillä Turku oli loistava opiskelukaupunki muun muassa kokonsa ja opiskelijaystävällisyytensä vuoksi.

Useat tutkintoomme kuuluvat oikeudenalat osoittautuivat kiinnostaviksi, mutta eniten kiinnosti immateriaalioikeus, josta tein syventävät opinnot ja tutkielman. Syventävien opintojen ryhmämme oli IPR University Centerin koordinoima, joten ryhmässämme oli opiskelijoita myös Helsingistä. Nykyään työskentelen varsin kattavasti eri oikeudenalojen parissa, mihin oikeustieteen opinnot yleistutkintona antoivat hyvän pohjan.

Aloitin oikeustieteen opinnot syksyllä 1997 ja valmistuin tammikuussa 2003. Vaikka valmistuin suositusajassa, olin lähes koko opiskeluaikani töissä ja myös aktiivisesti mukana ainejärjestöni Lex ry:n toiminnassa.

Aika on saattanut kullata muistot, mutta opiskeluaika oli aivan erityislaatuinen jakso elämässäni! Siihen liittyi itsenäistyminen, akateeminen elämä, mielenkiintoisia työtehtäviä muun muassa tiedekunnan opinto-ohjaajana, ainejärjestötyö sekä yhtenä tärkeimmistä mahtavat ihmissuhteet: parhaat ystäväni ovat opiskeluajaltani Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Erityisesti mieleen on jäänyt Lexin toiminta – esimerkiksi sitsit, joita järjestettiin myös yhdessä muiden ainejärjestöjen kanssa. Myös oikeustieteellisen tiedekunnan erityinen yhteisöllisyys on jäänyt mieleen: oma tiedekuntarakennuksemme Calonia ja sen kahvio, jossa tiedekunnan henkilökunta ja opiskelijat kahvittelivat samoissa pöydissä.

Työskentelen Dittmar & Indreniuksella, liikejuridiikkaan keskittyneessä 120-vuotiaassa asianajotoimistossa Helsingissä. Hoidan vaativien yritysasiakkaiden asianajotoimeksiantoja – juridista neuvontaa, en oikeudenkäyntejä – muun muassa lääkintäoikeudellisissa, markkinointioikeudellisissa sekä immateriaalioikeudellisissa asioissa. Olen myös toimistomme Knowledge Manager ja vastaan Dittmar & Indreniuksen oikeudellisen tiedon hallinnasta ja sen kehittämisestä. Oikeudellinen tiedonhaku kaikilta liikejuridiikan kenttään kuuluvilta oikeudenaloilta ja erilaiset lainsäädäntöseurannat ovat osa työtäni, kuten myös toimiminen tietämyksenhallintaa koskevissa kehittämisprojekteissa.

Urapolkuni on nykypäivänä jopa epätyypillinen: olen ollut samassa työpaikassa jo yli viisitoista vuotta. Valmistuttuani jäin töihin Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan siviilioikeuden assistentiksi. Reilun puolen vuoden kuluttua Dittmar & Indreniukselta, jossa olin opiskeluaikana ollut kesätöissä lakimiesharjoittelijana, pyydettiin minua töihin hoitamaan oikeusinformaatikon äitiyslomansijaisuutta. Sittemmin minut vakinaistettiin ja olen samalla polulla edelleen. Toki työnkuvani on muuttunut kokemuksen kasvaessa ja olen saanut kehittyä oikeudellisen tiedonhallinnan ammattilaiseksi mukavien ja asiantuntevien kollegoiden ympäröimänä.

Vahvana johtotähtenäni ovat kiinnostus uusia ilmiöitä kohtaan ja jatkuva tiedonjano. Substanssiosaaminen on työssäni tärkeää, mutta myös oikeudellisen tiedonhaun käytännössä opitut taidot sekä kansallisten ja EU-tason lainsäädäntöprosessien ymmärrys ovat osaamiseni keskeisiä kulmakiviä. Sosiaalisista taidoista ja hyvästä asiakaspalvelukyvystä, kielitaidosta, johtamistaidoista, esiintymistaidoista sekä tietoteknisestä osaamisesta on varmasti hyötyä lähes kaikissa työtehtävissä.

Koska toimin nimenomaan asiantuntijatehtävissä, en osaisi juuri mitään ilman yliopisto-opintojani – ne muodostavat pohjan kaikelle tekemiselleni! Oikeudellinen ajattelutapa ja -kyky kehittyivät opiskeluaikana ikään kuin vaivihkaa. Opiskeluaikana opin myös hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Opin myös tieteellisen kirjoittamisen ja oikeudellisen tiedonhaun perusteet.

Suomen juristipiirit ovat varsin pienet, joten opiskeluaikoina saatuihin tuttuihin törmää jatkuvasti ammatillisissa yhteyksissä, mikä tekee työskentelystä luontevaa ja mukavaa. Lisäksi Turun oikeustieteellisestä valmistuneilla lakimiehillä on muutenkin erityinen yhteys, jonka ylläpitämiseksi toimin aktiivisesti alumniyhdistyksessämme Senilex ry:ssä.

Omassa työssäni on mielenkiintoista neuvoa asiakkaitamme muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ja uusiin teknologioihin ja innovaatioihin liittyvissä asioissa; lainsäädäntö laahaa aina jonkin verran jäljessä, mikä edellyttää juristeilta innovatiivista ajattelua ja ratkaisukeskeisyyttä.

Yritysvastuun ja yhteiskuntavastuun merkitys on kasvamassa entisestään, mikä mielestäni muuttaa juridista neuvonantoa hyvään suuntaan. Yrityksille ei riitä lainsäädännön minimitason noudattaminen, vaan liiketoiminnan tulee olla vastuullisella ja kestävällä pohjalla esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Tämä tuo uudenlaista mielekkyyttä liikejuridiikan kentällä toimiville juristeille.

Lakimiesammattien digitalisoitumiskehityksestä ja tekoälyn tuomista mahdollisuuksista puhutaan paljon ja varmasti tietyt työtehtävät hoituvatkin tulevaisuudessa automatisoidusti. Uskon tämän kuitenkin johtavan siihen, että me juristit voimme keskittyä yhä kiinnostavampiin työtehtäviin rutiinitöiden sijasta.

En! Eikä onneksi tarvitsekaan.

Omana opiskeluaikanani opiskelu oli varmasti huolettomampaa: opintojen kestoa ei ollut rajoitettu eikä arvosanoilla ollut korostunutta merkitystä. Nykyään oikeustieteellisessä opiskelevat stressaavat arvosanoistaan, sillä niillä on merkitystä tuomioistuinharjoitteluun haettaessa. Neuvoisin opiskelijoita kuitenkin ottamaan opiskeluajasta mahdollisimman paljon irti ja tekemään monipuolisesti muutakin kuin pelkästään opiskelemaan! Järjestötoiminnassa oppii paljon ja siitä on valtavasti hyötyä työuralla. Samoin ulkomailla opiskelu ja monipuolisen työkokemuksen hankkiminen ovat vaivattomampia toteuttaa opiskeluaikana kuin valmistumisen jälkeen.

Vain harvoilla opiskelijoilla on tarkat urasuunnitelmat opiskeluaikana – onneksi! Kannattaa suhtautua elämään ja vastaan tuleviin mahdollisuuksiin avoimin mielin, sillä omannäköinen, kiinnostava urapolku voi löytyä yllättävästäkin suunnasta.