Asiasana: Mediatiedote

Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Roope Kallionpää osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosi 1 on aiemmin tiedettyä yleisempi sairaus. Tutkimuksen mukaan tyypin 1 neurofibromatoosiin liittyy suurentunut rintasyövän riski, mutta tyypin 2 diabetes on harvinaisempi kuin verrokkiväestössä. Harvinaiseen sairauteen kohdistuva tutkimus tuo uutta tietoa myös yleisten sairauksien kehityksestä.

LL Minna Laukkavirran väitöskirjassa kuvattiin Suomessa tapahtuneita verisuonikirurgiaan liittyviä potilasvahinkoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vahinkojen seuraukset potilaille ja arvioitiin, olisivatko potilasvahingot olleet ehkäistävissä. Tutkimuksessa arvioitiin, että lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi ollut estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin.

Merenkulun teemapalkinnon saajaksi on valittu tänä vuonna Godby Shippingin varatoimitusjohtaja Eva Mikkola-Karlström.

Tuomas Paana osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että sydänperäisen troponiinin nousu liittyy maratonjuoksijoilla ja eteisvärinäpotilailla harvoin sydäninfarktiin.

Uusi osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessuuri vahvistaa erityisesti osuustoiminnallisiin ja keskinäisiin yhtiöihin liittyvää osaamista Turun yliopistossa.

Nykypäivän tietoympäristöissä tiedon luotettavuuden merkitys korostuu luokanopettajan työssä. Alan koulutuksissa on kuitenkin usein koettu haastavana sovittaa yhteen kasvatustieteellistä tietoa ja opetustyön arkisia tilanteita. Kasvatustieteiden sekä oikeustieteen maisteri Mirva Heikkilä selvitti väitöskirjassaan, että tutkimustaitoja opiskelemalla opettajaopiskelijat voivat saada toimijuuden kokemuksia sekä omakohtaisen ymmärryksen siitä, miten tietoa tuotetaan. 

Varpuspöllö pesii, laulaa ja saalistaa ensisijaisesti varttuneissa metsissä, kertoo MSc Daniele Baronin tuore väitöstutkimus. Parhaiten varpuspöllö viihtyy kuusivaltaisilla varttuneilla metsäalueilla, joiden säilyttäminen olisi tärkeää lajin suojelemiseksi.

Turun Yliopistosäätiö on jakanut kevään 2022 apurahat Turun yliopiston väitöskirjatutkijoille, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Apurahoina myönnettiin yhteensä 1 110 851 euroa. Apurahat jaetaan perinteisesti Snellmanin päivänä 12.5.2022. Apurahojen turvin tutkitaan muun muassa 1800-luvun Suomen kaupallistuvaa seuraelämää, ruokajärjestelmän kiertotaloutta ja ulkonäköurheilun normeja.