Asuminen vihreämmällä asuinalueella vaikuttaa äidinmaidon sokeriyhdisteiden koostumukseen ja sitä kautta mahdollisesti imeväisen terveyteen. Turun yliopiston tutkimus osoitti, että mitä luonnonmukaisempi asuinympäristö oli, sitä monimuotoisempi koostumus maidon oligosakkarideissa oli.
Tiedotetta muokattu 13.1.2023. Muutoksista on kuvaus tiedotteen lopussa.
Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineen ja biologian laitoksen tutkimuksessa selvitettiin vihreän asuinympäristön yhteyttä äitien maidon yksilölliseen oligosakkaridiprofiiliin. Oligosakkaridit ovat sokeriyhdisteitä, jotka ovat laktoosin ja rasvan jälkeen äidinmaidon kolmanneksi yleisin ainesosa. Oligosakkarideja on löydetty noin 200 erilaista, ja ne muodostavat hyvin moninaisen joukon erilaisia rakenteita.
Äidinmaidon oligosakkaridit voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä vähentää riskejä sairastua allergioihin ja erilaisiin sairauksiin. Oligosakkaridit ovat tiiviisti yhteydessä immuunijärjestelmään ja suolistomikrobistoon ja tätä kautta vauvan terveyteen.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että geneettiset ja biologiset tekijät, sekä muun muassa äidin ylipaino voivat vaikuttaa maidon oligosakkaridikoostumukseen. Aikaisemmin ei ole kuitenkaan tutkittu, miten vihreä asuinympäristö, jolla on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia vastustuskykyyn ja eri sairausriskeihin, vaikuttaa maidon oligosakkaridikoostumukseen, kertoo dosentti Mirkka Lahdenperä Turun yliopiston biologian laitokselta.
Tiiviimpi yhteys luontoon voi vaikuttaa lapsen terveyteen äidinmaidon kautta
Nyt julkaistussa tutkimuksessa oli mukana noin 800 äitiä, jotka osallistuivat vuonna 2007 alkaneeseen Turun yliopiston Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen. Äidinmaitonäytteet kerättiin vauvojen ollessa noin kolmen kuukauden ikäisiä, minkä jälkeen oligosakkaridipitoisuudet analysoitiin professori Lars Boden johtamassa laboratoriossa San Diegon yliopistossa Kaliforniassa.
Tiedot asuinalueen vihreydestä liitettiin tutkittaviin Tilastokeskuksen ruututietokannasta osoitekoordinaattien avulla. Asuinalueen vihreys mitattiin kodin ympäristössä vihreysindeksin, kasvillisuuden monimuotoisuuden ja luonnonmukaisuuden perusteella. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä sekä asuinalueen sosioekonomisesta huono-osaisuudesta.
Tutkimus osoitti, että äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisuus lisääntyy ja useiden yksittäisten oligosakkaridien pitoisuudet muuttuvat vihreän elinympäristön lisääntyessä äitien asuinalueella.
– Tämä saattaa kertoa siitä, että lisääntynyt yhteys luontoon voi olla hyödyllistä imettäville äideille ja heidän lapsilleen äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisemman koostumuksen kautta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että imetyksellä voi olla välittävä rooli asuinympäristön vihreyden ja varhaislapsuuden terveyden välillä, Lahdenperä pohtii.
– Tulokset korostavat tarvetta ymmärtää niitä biologisia polkuja, jotka voivat johtaa terveyden ja sairauksien kehittymiseen fyysisen elinympäristön kautta jo lapsuudesta alkaen, Lahdenperä lisää.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.
Tutkimustulokset on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.
Poistettu 13.1.2023 klo 9.22 virheellinen tieto: "Tutkimus perustuu Varsinais-Suomen syntymäkohortti (SFBC) 2008–2010 -aineistoon. Tutkimuskohortti koostuu kaikista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kolmen vuoden aikana syntyneistä lapsista."
