Ihon levyepiteelisyöpä eli okasolusyöpä on pahanlaatuinen ja yleisin etäpesäkkeitä lähettävä ihosyöpä. Okasolusyövän ilmaantuvuus kasvaa kaikkialla ja Suomessakin sitä löydetään vuosittain yli 2100 uutta tapausta. Levinneen okasolusyövän ennuste on huono, sillä siihen ei ole olemassa tehokasta hoitokeinoa. Turun yliopiston professoreiden Jyrki Heinon ja Veli-Matti Kähärin johtama tutkimus osoitti, että melanooman ja keuhkosyövän hoitoon kehitteillä oleva uusi lääkeaine, plixorafenibi, estää myös okasolusyövän etenemistä.
Syöpäsoluissa on lukuisia mutaatioita, joiden ansiosta ne jakautuvat terveitä soluja nopeammin. Solujen kiihtyneen kasvun saa aikaan useiden viestireittien samanaikainen aktivoituminen. Monet nykyisistä lääkeaineista on kehitetty vain yhden syöpää aiheuttavan mutaation tai viestireitin salpaamiseen, vaikka useamman reitin estäminen voisi olla tehokkaampi tapa hidastaa syövän etenemistä.
Jyrki Heinon ja Veli-Matti Kähärin tutkimusryhmät löysivät plixorafenibi -lääkkeelle (toiselta nimeltään PLX8394) uuden toimintamekanismin, sillä sen havaittiin ehkäisevän samanaikaisesti usean ihon levyepiteelisyövässä keskeisen viestireitin aktiivisuutta.
Uusi ominaisuus todettiin kokeellisissa malleissa
Löydöstä julkaistun artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, erikoistutkija Elina Siljamäki käytti kolmiulotteisia soluviljelymalleja, jotka jäljittelivät okasolusyöpäkasvaimia laboratorio-olosuhteissa.
– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olimme havainneet, että kaksi solun viestiproteiinia, transformoiva kasvutekijä-beeta (TGF-β) ja Ras-proto-onkogeeni, ovat keskeisessä asemassa okasolusyövän etenemisessä. Tässä työssä osoitimme, että plixorafenibi, joka kehitettiin Ras:n säätelemän viestireitin salpaajaksi, esti myös TGF-β -reitin aktivoitumisen ja ihmisperäisten okasolusyöpäsolujen kasvun hiirimallissa, Siljamäki kertoo.
Tulos on merkittävä, sillä se osoittaa, että yhdellä lääkeaineella on mahdollista estää usean syöpää edistävän proteiinin tai yliaktiivisen viestireitin toiminta ja siten hidastaa syövän etenemistä.
Lisäksi tutkimus osoitti, että jo kliinisiin kokeisiin asti päässeillä lääkeaineilla saattaa olla ominaisuuksia, joiden takia niitä voidaan käyttää ennakoitua laajemmin. Kun lääkkeen turvallisuus on jo varmistettu, se on mahdollista saada potilaiden käyttöön nopeammin.
– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että plixorafenibi on erittäin lupaava kandidaatti kliinisiin kokeisiin paikallisesti levinneen tai etäpesäkkeitä lähettäneen ihon okasolusyövän hoidossa, Veli-Matti Kähäri toteaa.
Tutkimusta rahoittivat Sigrid Juséliuksen Säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Syöpäsäätiö. Tutkimus tehtiin yhteistyössä InFLAMES-lippulaivan kanssa ja sen julkaisi Oncogene-tiedelehti.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.
