Turun PET-keskuksen johtama tutkimus osoitti, että tunteiden käsittelyyn ja itsesäätelyyn osallistuvien aivoalueiden rakenne ja toiminta on muuttunut sekä psykopaattisilla väkivaltarikollisilla että henkilöillä, joilla on psykopatiaan liittyviä persoonallisuuspiirteitä.
Psykopatia on tautiluokitukseen kuulumaton luonnehäiriö, jolle on ominaista itsehillinnän puute, tunnekylmyys, pinnallinen viehätysvoima ja empatiakyvyn puute. Lievempinä nämä piirteet ovat yleisiä myös psykologisesti ja sosiaalisesti hyvin toimeen tulevilla ihmisillä. On mahdollista, että psykopatiaan liittyvät piirteet muodostavat jatkumon, jossa ainoastaan äärimmäiset piirteet johtavat väkivaltaan ja rikolliseen käyttäytymiseen.
Turun PET-keskuksen, Karoliinisen instituutin ja Psykiatrisen vankisairaalan yhteistutkimus selvitti aivojen toimintaa psykopaattisilla väkivaltarikollisilla. Tutkimus tehtiin rakenteellisen ja toiminnallisen magneettikuvantamisen (MRI) avulla. Tutkimukseen osallistui 19 vapaaehtoista vankia, 19 verrokkia ja 100 kontrollihenkilöä. Aivoalueiden tiheys määriteltiin rakenteellisista kuvista. Lisäksi aivojen toimintaa mitattiin osallistujien katsellessa väkivaltaisia ja väkivallattomia elokuvia.
Kuvassa aivojen alueet, joiden tiheys oli alentunutta psykopaateilla.
– Havaitsimme, että psykopaattisilla väkivaltarikollisilla aivojen toiminnanohjaukseen ja tunteiden säätelyyn osallistuvien aivojen alueiden tiheys on alentunut. Väkivaltaisia elokuvia katseltaessa nämä alueet puolestaan reagoivat voimakkaammin psykopaateilla. Myös kontrolliaineistossa havaittiin samanlaisia muutoksia. Mitä enemmän ihmisillä oli psykopatiaan liittyviä piirteitä, sitä enemmän heidän aivonsa muistuttivat psykopaattisten rikollisten aivoja, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
– Muutoksia näkyi erityisesti aivojen alueilla, jotka osallistuvat tunteiden kokemiseen ja säätelyyn. Näiden alueiden toiminnan ja rakenteen muutokset voivat olla psykopatiaan liittyvän tunnekylmyyden ja impulsiivisuuden taustalla, sanoo professori Jari Tiihonen Karoliinisesta instituutista.
– Tulokset osoittavat, että psykopaattisten piirteiden määrä vaihtelee koko väestön tasolla. Vähäinen määrä psykopaattisia piirteitä ei aiheuta ongelmia, mutta noin prosentilla väestöstä psykopatia on niin voimakasta, että se voi johtaa rikollisuuteen ja väkivaltaan, huomauttaa vastaava ylilääkäri ja dosentti Hannu Lauerma Psykiatrisesta vankisairaalasta.
– Vankien tutkiminen on vaativaa, mutta tällä tavalla saadaan tärkeää tietoa väkivallan ja aggressiivisuuden neurobiologiasta. Tällaisen tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Turun vankilan henkilökunnan apua, Nummenmaa korostaa.
Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään väkivallan taustalla olevia biologisia mekanismeja, ja niiden avulla voidaan suunnitella uusia tehokkaampia hoitomuotoja aggression ja väkivallan hillitsemiseen.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen Säätiö, Euroopan tiedeneuvosto (ERC) ja Valon Vuoksi -säätiö.
Tulokset on julkaistu Cerebral Cortex -tiedejulkaisussa.
