Saksalaissotilaan muistot kertovat sisällissodan Suomesta
Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güth joutui ensimmäisessä maailmansodassa sotavangiksi Venäjälle, pakeni Suomeen ja joutui Suomen sisällissodan keskelle. Nyt hänen päiväkirjamerkinnöistään on syntynyt kirja Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Teoksen toimittaneiden Olli Kleemolan ja Timo Soikkasen mukaan kirja antaa uudenlaisen näkökulman elämään Suomessa ja erityisesti Turussa vuonna 1918.
Olli Kleemola on Turun yliopiston poliittisessa historian oppiaineessa työskentelevä tutkijatohtori, Timo Soikkanen oppiaineen emeritusprofessori. Jopa heille päiväkirja antoi uudenlaisen näkökulman.
– Güthin muistelmissa avautuu monta erilaista maailmaa: ensimmäisen maailmansodan itärintama, venäläisten sotilassairaaloiden ja vankileirien olot, loputtoman kotiinpaluun odotus. Moskovassa Güth kohtaa Venäjän vallankumoustaistelut ja bolsevikit. Suomessa hän joutuu sisällissodan kaaoksen keskelle, Kleemola kertoo.
Matka punaisen Suomen läpi avaa Kleemolan mukaan mielenkiintoisen näkymän sisällissodan tapahtumiin ulkomaalaisen näkökulmasta. Tunnelma kääntyy päälaelleen Güthin saavuttua Turkuun saksalaisille vangeille varattuun internaattiin.
– Hämmästyttävää on oikeastaan se, miten vähäisessä osassa sotatoimet olivat. Güth kertoo muun muassa vierailustaan yleisessä saunassa, kauppaopistolla näkemästään kuultokuvaesityksestä, siitä miten hän sai liikkua vapaasti kaupungissa ja miten turkulaiset porvarit toivat heille kinkkua ja juustoa. Güthin kuvauksesta kuohuviineineen ja smörgårdbordeineen ei voi uskoa, että muualla Suomessa koettiin nälänhätää, Kleemola sanoo.
– Kirja antaa ainutlaatuisen kuvauksen seurapiirielämästä punaisten vallassa olleessa Turussa. Kummatkin sisällissodan osapuolet "kosiskelevat" sankariamme ja saksalaisia. Heidät kutsutaan yksityisiin koteihin ja hemmotellaan. Paitsi että kuvaukset ovat herkullisia, vastaavia ei tunneta muualta, Soikkanen kertoo.
Güth kirjoitti päiväkirjaa koko matkansa ajan, mutta turvallisuussyistä hävitti ne paetessaan Venäjältä Suomeen. Vuosina 1928–1929 hän kirjoitti päiväkirjat muistinvaraisesti uudelleen. Pääosa uudesta teoksesta on suoraan Güthin merkinnöistä.
– Güth on aikansa lapsi ja se näkyy hänen kirjoituksissaan vahvana venäläisvastaisuutena. Kirjoituksissa näkyy myös tietty ihannointi suomalaisia ja suomalaisten taipumattomuutta kohtaan.
Soikkanen kirjoitti Güthin päiväkirjamerkintöjä täydentävän johdannon, jossa hän muun muassa esittelee Güthin nuoruuden sekä Suomen jälkeisen ajan elämänvaiheet. Kleemola etsi teokseen ainutlaatuisia valokuvia.
– Vuonna 1849 Saksan ja Ranskan rajalla Saarlandissa syntynyt Güth ilmoittautui vapaaehtoseksi I maailmansotaan ja joutui haavoittuneena Venäjälle sotavangiksi. Sieltä hän pakeni Suomeen ja tapasi Turussa Margit Haglundin. He avoituivat Suomessa 1920 ja saivat kuusi lasta. Vuonna 1922 perhe palasi lopullisesti Saksaan ja Güth valmistui kaivosinsinööriksi, Soikkanen ja Kleemola kertoo.
Olli Kleemola, Timo Soikkanen: Sotavankina Venäjällä - Suomen kautta kotiin, Readme, 2020.
