Millainen rooli livemusiikilla ja sen esityspaikoilla on ihmisten ja kaupunkien päivittäisessä elämässä? Miksi ihmiset ylipäätään käyvät keikoilla? Miten paikalliset tapahtumapaikat voivat? Näitä kysymyksiä pandemian jälkeisessä ajassa selvittää Turun yliopiston tutkijoiden koordinoima Live Music Census.
Lokakuussa kuunnellaan ja tutkitaan elävää musiikkia ennennäkemättömällä tavalla, kun European Live Music Census 2024 järjestetään ensimmäistä kertaa. Kyseessä on eri puolilla Eurooppaa toteutettava livemusiikin tutkimusprojekti, jota Turun yliopisto on mukana järjestämässä.
Projektia koordinoi kansainvälinen OpenMusE-tutkimushanke, jonka rahoittajana toimii Euroopan Unionin Horizon Europe.
Live Music Census toteutetaan samanaikaisesti Helsingissä ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa. 24 tuntia kestävä tapahtuma käynnistyy perjantaina 11. lokakuuta klo 12.
Tarkoituksena on muodostaa tilannekuvaa kaupunkien elävän musiikin tapahtumista ja esityspaikoista. Vuorokauden ympäri kartoitetaan musiikkiesityksiä open mic -tilaisuuksista kuoroihin ja pubikeikoista areenakonsertteihin.
Suomessa Live Music Censusta koordinovat Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumin johtaja, professori Martin Cloonan ja tutkimusavustaja Roosa Tuukkanen. Helsinki Live Music Census järjestetään yhteistyössä LiveFIN ry:n ja Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n kanssa.
Projekti pyrkii tukemaan ja kehittämään kestävää livemusiikin ekologiaa mallinaan Iso-Britannian Live Music Census 2017, jossa Cloonan oli myös mukana. Hän on innostunut työskentelystä Euroopan laajuisessa tapahtumassa.
”Livemusiikki on paikka, josta useimmat muusikot tienaavat elantonsa, ja jos haluamme hyvinvoivan musiikkialan, meidän on selvitettävä, mitä livemusiikille kuuluu paikallisilla tasoilla. Todellinen bonus on saada mahdollisuus selvittää tämä samanaikaisesti viidessä eurooppalaisessa kaupungissa.”
Tietoa poliittiseen päätöksentekoon
Tammikuusta 2023 joulukuuhun 2025 jatkuvan OpenMusE-projektin pyrkimyksenä on edistää eurooppalaista musiikkialaa lisäämällä sen kilpailukykyä, oikeudenmukaisuutta, kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä.
Tapahtuma kerää tietoa siitä, millainen rooli livemusiikilla ja sen esityspaikoilla on ihmisten ja kaupunkien päivittäisessä elämässä: miksi ihmiset käyvät keikoilla, kuinka paljon rahaa he käyttävät keikoilla käymiseen ja kuinka kauas he matkustavat livemusiikkia kokeakseen.
Census selvittää lisäksi, millaisia haasteita tapahtumapaikat kohtaavat sekä mittaa livemusiikin taloudellista ja kulttuurista arvoa auttaakseen vahvistamaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Osana tutkimusta hanke kehittää työkaluja musiikin arvon mittaamiseksi ja reilujen korvausten turvaamiseksi.
Euroopan livemusiikin ala kerää uutta voimaa pandemian jälkeisessä ajassa yleisöjen palattua festivaaleille ja konsertteihin, mutta ruohonjuuritasolla ongelmat pitävät yhä pintansa.
– Katsoipa livemusiikin alaa sitten taloudellisen tai sosiokulttuurisen linssin läpi, kyse on koko musiikin ekosysteemille elintärkeästä sektorista. Aukot tietämyksessä tekevät live-alan vaikutuksen osoittamisesta vaikeaa, OpenMusE-projektin johtaja James Rhys Edwards sanoo.
– Tulokset on tarkoitettu välittämään tietoa poliittiseen päätöksentekoon ympäri Eurooppaa vuosiksi eteenpäin.
Turun yliopiston lisäksi projektissa ovat mukana SINUS-instituutti Saksassa, Music Export Ukraine ja Liettuan Music Export Fund tutkijoineen, sekä sidosryhmiä ja tutkijoita 10 eri EU-maasta ja Ukrainasta.
Helsinkiläiset livemusiikin esitys- ja tapahtumapaikat voivat osallistua tutkimukseen olemalla yhteydessä Helsinki Live Music Censuksen koordinaattoreihinin Martin Cloonaniin (martin.cloonan@utu.fi) ja Roosa Tuukkaseen (roosa.tuukkanen@utu.fi).
