Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus on tuottanut ammattilaisille suunnattua koulutusmateriaalia stressistä ja sen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Materiaalin tavoitteena on lisätä tietoa varhaisen stressin merkityksestä lapsen kehitykselle, jotta työntekijät osaavat arvioida lapsen hyvinvointia, keskustella perheiden kanssa stressin vaikutuksista ja pohtia tuen tarvetta erilaisissa lapsiperheen stressitilanteissa. FinnBrain-syntymäkohortin tutkimus ja aineiston keruu etenevät suunnitelmien mukaan ja seuraavaksi on alkamassa uusi 9-vuotiaiden lasten ikäpiste.
Lapsen kehittyvät aivot ovat erityisen herkät stressireaktioiden vaikutuksille ja toisaalta kunkin lapsen taipumus kokea ja sietää stressiä on yksilöllinen. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän stressinsäätely on lapsesta huolehtivien aikuisten varassa.
FinnBrain-hankkeen laatima Lapsiperheiden stressistä – koulutusmateriaali lapsiperheiden kanssa työskenteleville on tarkoitettu lapsiperheiden kanssa työskenteleville ja se sisältää kattavan kirjallisen tietopaketin stressistä sekä viisi materiaalin keskeisiin teemoihin johdattelevaa videota.
– Koulutusmateriaalille on ollut kysyntää, koska stressin vaikutuksista puhutaan tänä päivänä paljon ja aiheeseen liittyvää tutkimusta on jo hyvin olemassa. Nyt tutkimustieto on saatu koottua hienoksi, käytännönläheiseksi kokonaisuudeksi. Ammattilaisille suunnattua koulutusmateriaalia voidaan yksikkökohtaisesti hyödyntää esimerkiksi sisäisissä koulutuksissa tai vaikka osastopalavereissa, sanoo tutkimushoitaja Anna Takatupa FinnBrain-tutkimuksesta.
Koulutusmateriaali on käyttäjilleen maksuton, eikä sitä ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön. Tietopaketti on jatkoa lapsiperheille suunnatulle Lapsen aivot ja stressi -materiaalille. Kaikki FinnBrain-hankkeen laatimat materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta. FinnBrainin työntekijöiltä ja tutkijoilta saa tarvittaessa opastusta materiaalien käyttöön.
Materiaalit on tuotettu Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet myöntämän rahoituksen avulla yhteistyössä Ensi- ja turvakotien Liiton ja Turun kaupungin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kanssa.
Pitkittäistutkimus kartoittaa riskitekijöitä sekä lisää tietoa suojaavista tekijöistä
Pitkittäistutkimus mahdollistaa toistomittaukset, jolloin samoja lapsia ja perheitä voidaan tutkia useiden vuosien ajan. Tällöin on mahdollista havaita yksilöllisiä kehityspolkuja ja selvittää, mitkä ovat riskitekijöitä ja mitkä taas kehitystä suojaavia tekijöitä.
FinnBrain-tutkimuksessa on tänä vuonna päättynyt 5-vuotiaiden lasten tutkimusaineiston keräys ja koossa on maailmanlaajuisestikin merkittävä aineisto, joka koostuu kyselyaineistosta, psykologisesta ja kielen kehityksen sekä aivokuvantamisaineistosta ja lukuisista biologisista näytteistä. Vastaavaa aineistoa kerätään seuraavaksi 9-vuotiailta lapsilta ja heidän vanhemmiltaan ja mittaukset aloitetaan tämän syksyn aikana.
FinnBrain-tutkimuksessa on meneillään myös isien epigeneettinen tutkimus, jossa selvitetään isien elintapojen ja elämänkokemusten yhteyksiä lapsen kehitykseen; miten biologiset ominaisuudet periytyvät epigeneettisin mekanismein.
Lisäksi Hammaskeiju-osatutkimuksessa tutkitaan stressistä aiheutuvien muutosten ja kemiallisten yhdisteiden määriä lasten ensimmäisistä irtoavista maitohampaista. Maitohampaiden kerrostumien avulla pystytään ajallisesti määrittämään tiettyjen kehitysvaiheiden raskasmetalli- ja kemikaalipitoisuuksia sekä immuunipuolustuksen toimintaa.
– Perheiden sitoutuminen FinnBrain-tutkimukseen on ollut kiitettävää jo vuosien ajan ja tutkimusryhmämme onkin kiitollinen perheiden aktiivisuudesta. Ilman lasten ja vanhempien panostusta tutkimuksen tekeminen ei olisi mahdollista, FinnBrain-hankkeen johtaja, professori Hasse Karlsson kiittää.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
Lisätietoja:
Koulutusmateriaalit:
tutkimushoitaja Anna Takatupa anna.takatupa@utu.fi
psykologi-tutkija Eeva-Leena Kataja eeva-leena.kataja@utu.fi
FinnBrain-hanke:
Hasse Karlsson, professori, Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus, hasse.karlsson@utu.fi, puh. 040 5195247
Linnea Karlsson, apulaisprofessori, Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus, linnea.karlsson@utu.fi, puh. 040 7445052
