Lymen borrelioosi on puutiaisten välityksellä tarttuva tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri. Pienellä osalla Lymen borrelioosin saaneista infektio aiheuttaa aivokalvontulehduksen. Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteistutkimuksessa todettiin, että potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin suonensisäisellä keftriaksoni-antibiootilla.
Lymen borrelioosi on yleisin puutiaisten levittämä sairaus Suomessa. Sen ilmaantuvuus on suurinta Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaakson rannikkoseudulla sekä Vaasan seudulla.
Lymen borrelioosin tavallisin oire on laajeneva punoittava rengasihottuma, eryteema migrans, joka ilmaantuu noin viikon kuluttua puutiaisen puremasta. Osalle potilaista kehittyy muutamien viikkojen kuluttua infektiosta myös neurologisia oireita. Tyypillisiä oireita ovat kasvohermohalvaus, paikkaa vaihtavat voimakkaat kivut sekä päänsärky. Neuroborrelioosia on tavallisesti hoidettu suonensisäisellä kolmen viikon antibioottihoidolla.
Suun kautta otettava doksisykliini on yhtä tehokas kuin suonensisäinen lääke
Tutkimukseen rekrytoitiin Turun ja Helsingin yliopistollisista keskussairaaloista vuosina 2012–2017 yhteensä 210 potilasta, joilla epäiltiin neuroborrelioosia. Näistä 99:llä oli varma ja 88:lla mahdollinen neuroborrelioosi. 23 potilaan kohdalla oireet eivät johtuneet borrelioosista. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko doksisykliiniä sisältäviä tabletteja tai suonensisäistä keftriaksonia.
– Potilaat arvioivat vointinsa ennen antibioottihoidon aloitusta ja vuoden kuluttua sen päättymisestä. Tulos oli, että potilaat paranivat yhtä hyvin kummallakin antibioottihoidolla, Turun yliopiston infektiotautiopin tohtorikoulutettava Elisa Kortela kertoo.
64 potilaalta, jolla oli sairauden alkuvaiheessa korkea aivo-selkäydinnesteen valkosolumäärä, otettiin kolmen viikon kohdalla kontrollinäyte. Sekä doksisykliini- että keftriaksoniryhmissä aivoselkäydinnesteen muutokset korjaantuivat yhtä hyvin.
– Neuroborrelioosin oireet ovat usein subjektiivisia, eikä niitä voida mitata objektiivisin mittarein. Siksi hoitovaste perustuu pääasiassa potilaan omaan arvioon, Kortela huomauttaa.
Tabletit edullisempia ja helpompia käyttää
Suonensisäisen antibioottihoidon toteuttaminen on potilaalle hankalampaa kuin suun kautta otettavan lääkityksen. Suonensisäinen hoito on myös kalliimpaa ja siihen voi liittyä haittavaikutuksia, joista osa voidaan välttää suun kautta otettavalla lääkityksellä.
– Kuukauden doksisykliini-kuuri maksaa potilaalle Kelan peruskorvauksen jälkeen noin 16 euroa, kun taas kolmen viikon keftriaksoni-hoito kotisairaalassa maksaa noin 360 euroa, Kortela sanoo.
– Suun kautta otettava doksisykliini ei kuitenkaan sovi raskaana olevalle eikä tetrasykliini-ryhmän antibiooteille allergisille potilaille. Myös tietyissä harvinaisissa neuroborrelioosin muodoissa, kuten aivosuonten tulehduksessa, keftriaksonia tullaan jatkossakin käyttämään, Kortela muistuttaa.
Tulokset on julkaistu Clinical Infectious Diseases -lehdessä.
Lisätietoja:
Elisa Kortela, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto; sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri, HUS Tulehduskeskus, infektiosairaudet, elisa.kortela@hus.fi
Jarmo Oksi, infektiosairauksien professori, Turun yliopisto; infektiovastuualueen ylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, Tyks, jarmo.oksi@utu.fi
Jukka Hytönen, bakteeriopin apulaisprofessori, Turun yliopisto; kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Tyks, jukka.hytonen@utu.fi
Mari Kanerva, osastonylilääkäri, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS Tulehduskeskus, infektiosairaudet, mari.kanerva@hus.fi
