Lymen borrelioosi on puutiaisten välittämä infektiotauti, joka on ollut Suomessa yleinen jo 50 vuotta sitten. Turun yliopiston tutkimusryhmä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa osoitti, että 1970-luvun taitteessa ihmiset olivat viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla.
Suomessa uutisointi puutiaisten levinneisyydestä ja puutiaisvälitteisten sairauksien yleisyydestä on ollut vilkasta. THL:n tilastoaineistojen perusteella Lymen borrelioosin ilmaantuvuus on viime vuosien aikana kasvanut ja maantieteellinen levinneisyys laajentunut. Todennäköisesti borrelioosia on kuitenkin esiintynyt Suomessa vuosikymmeniä, mutta on ollut epäselvää, miten laajasti ja missä määrin tautia on historiallisesti esiintynyt. Tuoreet tulokset osoittavat, että borrelioosille altistuneiden määrä oli huomattavasti suurempi 50 vuotta sitten verrattuna nykypäivään.
Borrelioosi oli 50 vuotta sitten yleinen, mutta huonosti tunnettu
Bakteeriopin apulaisprofessori Jukka Hytösen tutkimusryhmä tutki yhteistyössä THL:n kanssa vuosien 1968–1972 aikana kerättyjä verinäytteitä. Yhteensä 20 % näistä näytteistä sisälsi borreliabakteeria kohtaan muodostuneita vasta-aineita. Muutama vuosi sitten julkaistiin samankaltainen tutkimus, jossa käytettiin vuonna 2011 kerättyjä verinäytteitä. Näistä näytteistä vain 4 % sisälsi borreliavasta-aineita.
– Tutkimustulosten perusteella voimme sanoa, että 50 vuotta sitten borreliabakteerin aiheuttamat infektiot ovat olleet varsin yleisiä, ja taudin ilmaantuvuus on ollut paljon korkeampi kuin tänä päivänä, tohtorikoulutettava Julia Cuellar tutkimusryhmästä kertoo.
– Nykyään tauti osataan tunnistaa ja hoitaa, mikä osin selittää infektioiden vähenemisen, Cuellar jatkaa.
Altistuneita ympäri Suomea
Tutkimustulokset osoittivat myös, että Lymen borrelioosille altistuneita henkilöitä löytyi 50 vuotta sitten koko Suomesta. Eniten borreliavasta-aineita kantavia henkilöitä oli Etelä- ja Keski-Suomessa.
– 1970-luvun taitteessa Lymen borrelioosi oli vielä tuntematon infektiotauti. Mielenkiintoista oli, että tutkimushenkilöt, joilla oli borreliavasta-aineita, tunsivat itsensä vähemmän terveeksi kuin henkilöt, joilla vasta-aineita ei ollut. Tämä oireilu saattoi hyvinkin johtua käynnissä olevasta borrelioosi-infektiosta, apulaisprofessori Jukka Hytönen pohtii.
Tulokset on julkaistu Clinical Microbiology and Infection -lehdessä. Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1968–1972 kerättyjä näytteitä ja taustatietoja, jotka kuuluvat THL:n ylläpitämään Autoklinikka-aineistoon. Autoklinikka-väestötutkimukseen osallistui yli 50 000 vapaaehtoista ympäri Suomea vuosina 1966–1972.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori, LT Jukka Hytönen, biolääketieteen laitos, Turun yliopisto, +358 29 450 4544, jukka.hytonen@utu.fi
Tohtorikoulutettava, FM Julia Cuellar, biolääketieteen laitos, Turun yliopisto, julia.cuellar@utu.fi
Johtava asiantuntija, FT, dosentti Jussi Sane, Terveysturvallisuusosasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, +358 29 524 7406, jussi.sane@thl.fi
