Turun yliopiston tutkijat Sarah Malamut, Tiina Turunen, Daniela Alaattinoğlu ja Joni Teräväinen ovat saaneet arvostetut tutkimusrahoitukset Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan koulukiusaamisen syitä ja vaikutuksia, saamelaisten oikeudellista osallisuutta ja osattomuutta sekä vuosikymmeniä vanhoja matemaattisia ongelmia.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt neljälle Turun yliopiston tutkijalle Starting Grant -rahoituksen, joka on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista. ERC Starting Grant on 1,5 miljoonan euron suuruinen apuraha, joka on tarkoitettu erittäin korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen. Viisivuotinen rahoitus myönnetään uransa varhaisessa vaiheessa olevalle huippututkijalle.
– ERC Starting Grant on yksi maailman arvostetuimmista rahoituksista, jossa huippuluokan tutkimusidea ja tutkimusryhmä kohtaavat. Turun yliopiston tutkimuspalveluissa on tehty erityisesti Maria Maunulan johdolla järjestelmällistä kehittämistyötä mahdollisimman kattavien tukipalveluiden aikaansaamiseksi, ja nyt tuemmekin ERC-hakijoita hankkeen ideointivaiheesta aina toteuttamiseen ja hankkeen päättymiseen saakka. ERC-hakuja päättyy ympäri vuotta, mutta Turun yliopiston tutkijat voivat ilmoittautua tuen piiriin koska tahansa olemalla yhteydessä tutkimuspalveluihin, kertoo tutkimusrahoituksen erityisasiantuntija Lauri Keskinen Turun yliopistosta.
Ystävään tukeutuminen ei aina auta kiusaamisen kohteeksi joutunutta
Kiusatuksi joutuminen on merkittävä riskitekijä nuorten mielenterveysongelmille. Koulukiusaamista on pyritty vähentämään eri tavoin, mutta vielä on tarve löytää keinoja, joilla voidaan lieventää kiusaamisen kohteeksi joutuneille aiheutuvia haittoja. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että ruminaatiolla – ahdistavien tilanteiden jatkuvalla läpikäymisellä mielessään – on keskeinen rooli siinä, että kiusaamisen kohteeksi joutuneelle tulee mielenterveyshaasteita.
– Usein ajatellaan, että ystäviin tukeutuminen voi auttaa tällaisessa tilanteessa, mutta ystävien antama sosiaalinen tuki ei aina auta kiusatuiksi joutuneita, vaan yllättäen se voi jopa pahentaa joidenkin tilannetta. Rahoituksen saaneessa hankkeessa tutkimme tätä paradoksia ja keskitymme tällaiseen yhdessä toisen kanssa tapahtuvaan liialliseen murehtimiseen, kertoo INVEST-lippulaivan yliopistotutkija Sarah Malamut.
DWELL-hankkeessa esitellään uusi lähestymistapa, jonka avulla pyritään ymmärtämään, miten yksilön ominaisuudet vaikuttavat murehtimisen ja mielenterveyden väliseen yhteyteen, kenen kanssa kiusatut päätyvät murehtimaan asioita ja mikä heidän välinen suhteensa on. He tarkastelevat esimerkiksi sitä, mitkä tekijät saavat nuoret miettimään aiempia kiusaamistilanteita ja milloin keskusteleminen ystävän kanssa on hyödyllistä tai haitallista.
– Pyrin määrittelemään, ketkä ovat alttiimpia kiusaamisen haitallisille vaikutuksille, mitkä ovat mahdollisia keinoja interventioille ja miten kiusatut voivat hakea sosiaalista tukea niin, että siitä on heille apua. Tavoitteenani on tarjota näin arvokasta tietoa niin vanhemmille, kasvattajille kuin lääkäreillekin, Malamut sanoo.
Sarah Malamut haluaa tutkimuksellaan tarjota arvokasta tietoa vanhemmille, kasvattajille ja lääkäreille. (Kuva: James Malamut)
Tutkimuksessa selvitetään kiusaamisen syitä ja kiusaajien elämänpolkuja
Toinenkin rahoituksen saanut hanke liittyy koulukiusaamiseen, keskittyen lapsiin ja nuoriin, jotka kiusaavat ikätovereitaan koulussa. INVEST-lippulaivan erikoistutkija Tiina Turusen SHADES-hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys koulutovereitaan yläkoulun aikana kiusaavien oppilaiden ominaisuuksista, motiiveista sekä siitä, miten he tulkitsevat sosiaalisia tilanteita. Seuraamalla yläkouluikäisiä nuoria läpi yläkoulun tutkijat selvittävät, millaisia muita kiusaavat oppilaat ovat, miksi he kiusaavat ja miksi osa kiusaajista ei lopeta kiusaamista puuttumisesta huolimatta.
– Hyödynnämme projektissa lisäksi muun muassa Turun yliopistossa kehitetyn KiVa Koulun jo aiemmin keräämää dataa ja rekisteriaineistoja, joista muodostuu maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pitkittäisaineisto. Samoja henkilöitä on seurattu lapsuudesta aikuisuuteen, ja osa heistä on lisäksi antanut sylkinäytteensä DNA:n eristämistä varten. Tarkoituksenamme on selvittää, miten erilaiset kiusaajat pärjäävät elämässään kouluvuosien jälkeen ja mikä on geneettisten tekijöiden rooli tässä, Turunen kertoo.
Tutkijat tarkastelevat, miten muita kiusanneet pärjäävät myöhemmin elämässä mielenterveyden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, miten he kouluttautuvat ja siirtyvät työelämään, kuuluuko heidän elämäänsä aggressiivisuutta, päihteidenkäyttöä ja rikollisuutta sekä millaisia ihmissuhteita tai perhettä heillä on.
– Rahoitus mahdollistaa sen, että voin muodostaa tutkimuksen lippulaiva INVEST:iin tutkimusryhmän, jonka kanssa lähdemme yhdessä etsimään vastauksia näihin tärkeisiin kysymyksiin. Olen tästä innoissani! Tutkimalla erilaisia kiusaajatyyppejä ja sitä, miten kiusaaminen vaikuttaa kiusaajien elämänpolkuihin, voidaan kehittää tehokkaampia keinoja ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen. Tämä voi auttaa vähentämään kiusattujen nuorten kärsimystä ja lieventää pitkän aikavälin seurauksia myös kiusaajien kohdalla, Turunen toteaa.
Tiina Turusen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys koulutovereitaan yläkoulun aikana kiusaavien oppilaiden ominaisuuksista, motiiveista sekä siitä, miten he tulkitsevat sosiaalisia tilanteita. (Kuva: Jonne Värikäs / Turun yliopisto)
Saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen johtavien mekanismien tunteminen voi auttaa rakentamaan osallistavampia oikeusjärjestelmiä
Oikeustieteen apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu tutkii rahoituksen saaneessa hankkeessaan mekanismeja, jotka johtavat saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisten totuus- ja sovintokomissiot.
– Tutkijat tuntevat hyvin oikeudellisen osallisuuden ja osattomuuden seuraukset, mutta osallisuuteen ja osattomuuteen johtavia mekanismeja on tutkittu liian vähän. Näitä mekanismeja koskevalla tiedolla ei ole vain tieteellistä vaan myös yhteiskunnallista merkitystä, Alaattinoğlu sanoo.
MARCEN-hanke venyttää sosio-oikeustieteellisen tutkimuksen rajoja käsitteellistämällä aivan uudella tavalla pohjoismaista oikeuskehitystä saamelaisten kokemusten näkökulmasta. Tutkijat tarkastelevat ja vertailevat alkuperäiskansojen muuttuvaa oikeudellista, poliittista ja sosiaalista hallintoa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa.
– Jos pystymme ymmärtämään niitä mekanismeja, jotka johtavat oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen, voimme rakentaa osallistavampia oikeusjärjestelmiä ja ehkäistä oikeudellista osattomuutta, Alaattinoğlu toteaa.
Daniela Alaattinoğlu tutkii mekanismeja, jotka johtavat saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen. (Kuva: Rosa Lampela / Turun yliopisto)
Matemaatikot tarttuvat vuosikymmeniä vanhoihin ratkeamattomiin ongelmiin
Matematiikan tutkijatohtori Joni Teräväinen tarkastelee rahoituksen saaneessa hankkeessaan analyyttisen lukuteorian keskeisiä ongelmia käyttäen Fourier-analyysin menetelmiä.
– Alkuluvut ja multiplikatiiviset funktiot ovat keskeisiä tutkimuskohteita analyyttisessä lukuteoriassa. Alkuluvut ovat ykköstä suurempia kokonaislukuja, jotka eivät ole jaollisia muilla luvuilla kuin ykkösellä ja itsellään. Jokainen luku voidaan kirjoittaa alkulukujen tulona täsmälleen yhdellä tavalla. Multiplikatiiviset funktiot taas antavat informaatiota lukujen jaosta tekijöihin. Näistä funktioista yksi tärkeimpiä on Möbius-funktio, joka kertoo luvun alkutekijöiden määrän parillisuudesta tai parittomuudesta. Monet lukuteorian tärkeistä ongelmista voi muotoilla väitteinä Möbius-funktion ominaisuuksista, Teräväinen kuvaa.
ANTFourier-hankkeessa tutkijat tarkastelevat muun muassa Chowlan konjektuuria, vuodelta 1965 peräisin olevaa avointa ongelmaa, joka väittää Möbius-funktion käyttäytyvän satunnaisesti. Tutkijat pyrkivät löytämään uusia Chowlan konjektuuriin liittyviä tuloksia tuottamalla tuloksia koskien Möbius-funktion Gowers-normeja. Gowers-normit, jotka Tim Gowers kehitti vuonna 1998, mittaavat funktion satunnaisuusominaisuuksia: funktion Gowers-normi on pieni, jos funktio käyttäytyy satunnaisesti ja suuri, jos funktiolla on paljon rakennetta.
Tutkijat tarkastelevat hankkeessa myös alkulukujen Gowers-normeja ja pyrkivät todistamaan niiden avulla approksimaation Hardyn ja Littlewoodin vuodelta 1923 peräisin olevalle konjektuurille. Hardyn ja Littlewoodin konjektuuri koskee lähekkäisiä alkulukujen klustereita – erikoistapaus tästä on kuuluisa alkulukukaksoskonjektuuri, jonka mukaan on olemassa äärettömän monta paria alkulukuja, jotka eroavat toisistaan kahdella.
Joni Teräväinen tarkastelee analyyttisen lukuteorian keskeisiä ongelmia käyttäen Fourier-analyysin menetelmiä. (Kuva: Institute for Advanced Study)
Lisätietoja
- Sarah Malamut, sarah.malamut@utu.fi
- Tiina Turunen, tmturu@utu.fi
- Daniela Alaattinoğlu, daniela.alaattinoglu@utu.fi
- Joni Teräväinen, joni.p.teravainen@utu.fi
