Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä. Tehokkainta olisi tukea kriisin myötä haavoittuneita aloja siten, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti.
Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuosituksen koronakriisin vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia mekanismeja on tutkittu useissa tutkimuksissa. Pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan ennakoida samoilla teoreettisilla malleilla, joilla selitetään perhetaustan vaikutuksia lasten ja nuorten kouluttautumiseen ja sosiaaliseen kiinnittymiseen. Koronakriisi vahvistaa näitä samoja mekanismeja.
– Jo nyt kriisi on lisännyt perheiden työttömyyttä, velkaantumista ja toimeentulotukiasiakkuutta, kertoo sosiologian professori Jani Erola.
Keinot rajata koronakriisin aiheuttamia ongelmia ovat sellaisia, joilla on positiivinen vaikutus oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin myös ilman koronaa. – Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä ja varmistaa, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti tukemalla haavoittuneita aloja, Erola selventää.
Toimeentulotukeen liittyvien negatiivisten pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi yhteiskunnan tuki kannattaa kohdistaa perheisiin. Perheiden tuen lisääminen niin, ettei tarvetta toimeentulotuki-asiakkuuteen synny, on luultavasti paras tapa ehkäistä ongelmia. Nuoriin itseensä voidaan vaikuttaa lisäämällä opinto-ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa etenkin korkean työttömyyden alueilla. Huono-osaisiin perheisiin ja lasten sekä vanhempien terveyden edistämiseen tulisi myös kohdistaa tukikeinoja, jotka vähentävät koronakriisin sosioekonomisista syistä johtuvia terveyshaittoja. Samalla pitää huolehtia, etteivät ennaltaehkäisevien palvelujen ja kiireettömän hoidon saatavuus heikkene.
Politiikkasuosituksessa koronakriisin vaikutuksia tarkastellaan etäkouluun siirtymisen, vanhempien työttömyyden, perheiden toimeentulotukiasiakkuuden, vanhempien parisuhdeongelmien, huono-osaisuuden kasautumisen ja terveysvaikutusten kannalta.
