Elämme ennenkuulumatonta epävakauden aikaa, jossa iso osa tuntemastamme kulttuurillisesta ja ekologisesta todellisuudesta on muutoksessa. Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen tutkimusryhmä selvittää nyt muuttumisen syvintä olemusta.
Tutkimusryhmä vertailee muutosten muotoa mikrobiekosysteemeissä, paleontologisissa fossiiliaineistoissa, länsimaisen musiikin historiassa, kielten kehityksessä, talouden muutoksissa ja kaupunkien kehityskuluissa.
Abstraktit ideamme muutoksesta auttavat meitä huomaamaan hitaita ja monimutkaisia prosesseja, joita on arkitodellisuudessa vaikea aistia. Kielet muuttuvat, musiikkityylit kehittyvät, uudet muotisuuntaukset syrjäyttävät vanhoja, talouden heilahtelun aalloilla yritykset ja kokonaiset toimialat nousevat ja laskevat, ekologiset ja yhteiskunnalliset kriisit kehkeytyvät ja hiipuvat. Hahmottaaksemme muutosprosesseja, turvaudumme usein vertauskuviin, kuten aaltoihin, jotka nousevat ja laskevat ajan halki. Mutta tapahtuuko tämä nousu ja lasku samalla tavalla, oli sitten kyse virusepidemian, muotisuuntauksen, tai kokonaisen sivilisaation muutoksesta?
- Muutos on yleismaailmallinen ilmiö. Tutkimalla sen yleispiirteitä voimme löytää uusia tapoja havaita, kuvailla tai jopa ennustaa mitä saattaa tapahtua, kun jokin järjestelmä muuttaa muotoaan. Muutoksen käsite on kiehtonut filosofeja jo vuosituhansien ajan, mutta muutoksen tutkimus voi antaa meille edelleen uusia välineitä ekosysteemien ja yhteiskuntien ymmärtämiseksi. Meidän tavoitteenamme on haastaa, ehkä jopa muuttaa, perinteisiä käsitteitämme ja mielikuviamme siitä, miten muutos tapahtuu, ja miten siihen voidaan vaikuttaa, sanoo Turun yliopiston datatieteen professori Leo Lahti.
Tutkimusryhmän tuoreessa artikkelissa osoitetaan, että muutosten muodossa on yhtäläisyyksiä biologisten lajien, mikrobiyhteisöjen, kielten, musiikin ja yhteiskunnallisten rakenteiden kesken. Ne kaikki kehkeytyvät historiassa ensin omanlaisikseen eräänlaisena elementtien, kuten geenimuotojen, sanojen tai harmonioiden kasaumina. Tämän jälkeen ne nousevat ja laskevat yleisyytensä ja menestyksensä aalloilla, ja tulevat lopulta uusien alati kehkeytyvien elämänmuotojen syrjäyttämiksi.
- Hankkeen alussa eri alojen muutosprosessit vaikuttivat ensin hyvin erilaisilta ja näimme poikkeuksia ja erityistapauksia kaikkialla. Mitä pidemmälle perehdyimme muutoksen käsitteeseen yhdessä, sitä enemmän samankaltaisuutta sen luonteesta löysimme, toteaa tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Indrė Žliobaitė Helsingin yliopistosta.
Vaikka kulttuurit, talousjärjestelmät tai ekosysteemit saattavat kadota historian saatossa, vain osa katoaa tuhoutumalla. Usein nämä järjestelmät lakkaavat olemasta muuttumalla joksikin, mitä me vain kutsumme eri nimellä. Toisinaan ne elementit, joista elämänmuodot muodostuvat, kuten lajien geenimuodot, musiikin harmoniat tai kielten sanat, voivat myös olla alkuperäisiä elämänmuotojaan pitkäikäisempiä.
- Suurimpia elämäämme ravistelevia muutoksia emme välttämättä edes itse huomaa. Hyvät analogiat ja vertauskuvat voivat tehdä näkymättömät prosessit näkyviksi. Ymmärtääksemme näitä monimutkaisia muutosprosesseja, joiden keskellä elämme, meidän täytyy yhdistää ymmärryksemme muutoksesta eri tieteenalojen kesken ja työskennellä tiiviisti yhdessä taiteilijoiden kanssa löytääksemme uusia vertauskuvia ja tapoja ajatella muuttumista, Turun yliopiston erikoistutkija ja taiteilija Aura Raulo sanoo.
Edesauttaakseen tieteilijöiden ja taiteilijoiden välistä vuoropuhelua muutoksen käsitteestä, tutkimusryhmä järjestää kaikille avoimen monialaisen symposiumin ”What is Change? – Complex systems research for arts and sciences” Turun Raatihuoneella maanantaina 4.12.2023. Tapahtuma on ilmainen ja sisältää lounaan ja kahvit.
> Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminen
Lisätietoa:
Aura Raulo, aura.raulo@utu.fi
Leo Lahti, leo.lahti@utu.fi
Indrė Žliobaitė, indre.zliobaite@helsinki.fi
