Satakunnassa kokeiltiin syyskuussa uudenlaista verkossa toteutettavaa kansalaiskeskustelua, jossa asukkaat pohtivat maakunnan tulevaisuutta. Keskustelun seurauksena erityisesti koulutuksen painoarvo maakunnan kehittämistavoitteena lisääntyi. Kokeilun tuloksia hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin kehittämisessä osana Satakunta-strategiaa.
Satakuntaliitto valmistelee parhaillaan uutta maakuntasuunnitelmaa, joka on satakuntalaisten yhteinen näkemys maakunnan pitkän aikavälin toivotusta kehityssuunnasta. Maakuntasuunnitelman avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä asukkaat voivat sitoutua ja osallistua maakunnan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen ja päämäärien saavuttamiseen. Maakuntasuunnitelma ja lyhyemmän tähtäimen maakuntaohjelma ovat osa Satakunta-strategiaa, joka on määrä hyväksyä maakuntavaltuustossa syksyllä 2021.
Maakunnan asukkaiden näkemysten selvittämiseksi Turun yliopiston tutkijat järjestivät 19.–20.9.2020 kansalaiskeskustelun Satakunnan tulevaisuudesta. Keskustelun 55 osallistujaa valikoituivat mukaan keväällä 2020 toteutetun laajan kyselytutkimuksen perusteella, johon saatiin lähes 1 100 vastausta. Kyselytutkimuksen osallistujat valittiin satunnaisesti ja siten jokaisella satakuntalaisella oli yhtäläinen mahdollisuus tulla kutsutuksi keskusteluun.
– Kansalaiskeskustelu sujui hyvin, vaikka koronapandemian seurauksena se pidettiin verkossa. Kyselytulosten mukaan yli 90 prosenttia keskustelijoista osallistuisi todennäköisesti vastaavanlaiseen keskusteluun uudestaan. Tämä antaa positiivisen viestin siitä, että puntaroidun kansalaismielipiteen selvittäminen on mahdollista myös verkossa ja videon välityksellä, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä toteaa.
Koulutuksen painoarvo lisääntyi keskustelujen seurauksena
Kokeilu toteutettiin kymmenessä pienryhmässä, joissa osallistujat keskustelivat ohjatusti Satakunnan kehittämistavoitteista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Ennen ja jälkeen keskustelun osallistujat vastasivat kyselyyn, jossa heidän piti valita kolme tärkeimpänä pitämäänsä kehittämistavoitetta.
– Osallistujien valitsemat tavoitteet pysyivät kokonaisuudessaan pitkälti samoina, mutta ”koulutuksen kehittäminen ja osaavan työvoiman turvaaminen” valittiin selvästi useammin kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon keskustelun päätteeksi, Setälä kertoo alustavista tuloksista.
Muita erityisen tärkeiksi koettuja tavoitteita olivat ”elinkeinoelämän kehittäminen sekä työpaikkojen luominen ja turvaaminen”, ” hyvien liikenneyhteyksien kehittäminen ja maakunnan hyvän saavutettavuuden varmistaminen” sekä ” hyvien terveys- ja sosiaalipalvelujen ylläpito ja kehittäminen”.
Keskustelun yhteydessä haluttiin myös selvittää, voisiko kansalaiskeskustelu edistää tulevien sukupolvien huomioimista päätöksenteossa. Setälän mukaan tästä saatiin joitakin viitteitä, sillä yhä useampi osallistuja painotti keskustelun jälkeen tulevaisuuden satakuntalaisten huomioonottamista maakunnan tulevaisuuden suunnittelussa.
– Kansalaiskeskustelun tulokset ovat keskeinen osa Satakunta-strategian valmisteluaineistoa. Sitä kautta ne tulevat vaikuttamaan siihen, miten Satakuntaa kehitetään ja viedään eteenpäin pidemmällä aikavälillä. Satakunta-strategia ohjaa esimerkiksi sitä, millaisia hankkeita maakunnassa rahoitetaan tulevaisuudessa, kertoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Kokeilussa tarkasteltiin lisäksi sitä, miten keskustelu vaikutti osallistujien tunteisiin tulevaisuutta kohtaan. Kyselyjen perusteella tulevaisuuteen liittyvä pelokkuus ja hämmennys vähenivät, kun taas toiveikkuus ja myötätuntoisuus lisääntyivät.
– Se, että toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan lisääntyi keskustelun seurauksena, kertoo osallistavan valmistelun hyödyistä ja on erinomainen asia maakunnan kehittämisen näkökulmasta, Vesiluoma toteaa.
* * *
Satakunnan kansalaiskeskustelu oli PALO-tutkimushankkeen ja Satakuntaliiton yhdessä toteuttama kokeilu. PALO-hankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus. Kansalaiskeskustelu toteutettiin tutkimushankkeen julkisella rahoituksella, jonka on myöntänyt Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Kokeilun järjestäjät kertoivat keskustelun alustavista tuloksista 13.10. järjestetyssä tilaisuudessa, jonka tallenne on saatavilla osoitteessa https://paloresearch.fi/satakunta. Professori Maija Setälä käsittelee 22.10.2020 klo 18–19 demokratiaa ja tulevia sukupolvia Studia generalia -luennossaan, jota voi seurata verkossa osoitteessa https://www.facebook.com/turunkaupunginkirjasto/live.
Lisätietoja:
- http://paloresearch.fi/satakunta
- http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntasuunnitelma-2050
- professori Maija Setälä, Turun yliopisto, maija.setala@utu.fi, 029 450 2737 (kokeilun toteutus ja tutkimushanke)
- aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, Satakuntaliitto, timo.vesiluoma@satakunta.fi, 044 711 4330 (Satakunta-strategia)
- projektikoordinaattori Mari Taskinen, Turun yliopisto, mari.taskinen@utu.fi, 040 702 0718 (kansalaiskeskustelun osallistujien haastattelupyynnöt)