Turun yliopiston tutkijat osoittivat, että hypnoosin aikana aivojen tapa käsitellä tietoa muuttuu perustavanlaatuisesti. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten aivot aikaansaavat muutoksia hypnotisoidun henkilön käyttäytymisessä ja tietoisuudessa.
Normaalissa valvetilassa aivojen eri osat jakavat tietoa toistensa kanssa. Tutkimuksessa havaittiin, että hypnoosissa eri aivoalueiden reaktiot muuttuivat itsenäisemmiksi.
– Kun normaalitilassa aivot muodostavat yhtenäisen systeemin, hypnoosin aikana aivotoiminta ikään kuin pirstaloitui, eivätkä aivoalueet synkronoineet toimintaansa keskenään yhtä vahvasti kuin valvetilassa, kuvaa kliinisen neurofysiologian laitoksen tutkija Henry Railo.
Tutkijoiden löydös osoittaa, että hypnoosin aikana aivotoiminta saattaa muuttua paljonkin verrattuna tavalliseen valvetilaan. Löytö auttaa ymmärtämään, mitkä muutokset aivotoiminnassa selittävät hypnoosiin liittyviä tajunnan ja käyttäytymisen muutoksia kuten herkkyyttä suggestioille.
Tutkimuksessa keskityttiin yhteen henkilön, jonka aivotoiminnassa on aiemmissa tutkimuksissa todettu tapahtuvan muutoksia hypnoosin aikana. Hän kykenee hypnoosissa kokemaan asioita, joita normaalitilassa ei pitäisi olla mahdollista kokea, kuten eläviä hallusinaatioita.
– Vaikka löydöstä ei voida yleistää ennen kattavia jatkotutkimuksia muilla henkilöillä ja ryhmillä, tulos osoittaa minkälaisia muutoksia hypnoosi aivoissa saa aikaan henkilöllä, jolla ilmiö esiintyy poikkeuksellisen selkeänä, selventää psykologian erikoistutkija Jarno Tuominen.
Hypnoosia tutkittiin ensimmäistä kertaa uudella menetelmällä
Tutkimuksessa käytettiin menetelmää, jossa tutkitaan, kuinka aivokuorelle magneettisesti johdetun sähköpulssin ”kaiku” leviää aivoissa. Menetelmän avulla on aiemmin arvioitu aivojen järjestelmätason muutoksia eri tajunnantilojen, kuten anestesian, kooman ja unen välillä. Hypnoosin osalta tällaista lähestymistapaa soveltava tutkimus on maailman ensimmäinen.
Tutkimuksen aikana henkilö istui silmät kiinni paikallaan, joko hypnotisoituna tai normaalisti hereillä. Kokeessa hypnoosi aiheutettiin yhden sanan avulla, joten koetilanteet olivat hypnoosia lukuun ottamatta identtiset.
– Tämä mahdollisti koetilanteen ja muiden tekijöiden kuten vireystilan vaikutuksen tiukan kontrolloinnin, Tuominen kertoo.
Tutkimuksen tekivät Turun yliopiston psykologian oppiaineen erikoistutkija Jarno Tuominen, kliinisen neurofysiologian laitoksen tutkija Henry Railo, neurologian apulaisprofessori Valtteri Kaasinen, sekä Skövden yliopiston kognitiivisen neurotieteen apulaisprofessori Sakari Kallio.
Tutkimus julkaistiin maaliskuussa Neuroscience of Consciousness -lehdessä.
