Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä lähes neljännes muodostuu ruoasta. Uudessa Hiililounas-hankkeessa selvitetään, kuinka suuri ilmastovaikutus kotimaisilla kasviproteiineilla on ja kehitetään näiden pohjalta lounasruokailua vähähiilisempään suuntaan.
Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) tuottavat Hiililounas-hankkeessa tietopohjaa paikallisten kasviproteiinilähteiden hiilijalanjäljistä ja kehittävät tietoon pohjautuen ilmastovaikutuksiltaan pienempää lounasruokailumallia.
– Hanke on tarpeellinen, sillä toistaiseksi vain harvoista paikallisista elintarvikkeista ja erityisesti kotimaisista kasviproteiineista on hyvin vähän luotettavaa, tutkimukseen perustuvaa hiilijalanjälkitietoa olemassa, kertoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Tietovaje johtuu suurelta osin siitä, että luotettavien ja läpinäkyvien, viljelyn primääritietoon perustuvien laskelmien ja arviointien koostaminen on tuottajien ja pienten yritysten näkökulmasta työlästä ja suhteellisen kallista. Tämän vuoksi alkutuottajien ja pienten elintarvikealan jalostavien yritysten on haastavaa itsenäisesti tehdä tai teettää luotettavia arviointeja.
– Tietovaje haastaa alkutuottajia ja pieniä elintarvikealan yrityksiä esimerkiksi ruokapalvelutoimijoiden hankintasopimuksista kilpailtaessa tai vientiin pyrittäessä. Aiemmissa hankkeissa ruokapalveluilta saatujen kommenttien pohjalta esimerkiksi hiilijalanjälkimerkintä voisi ohjata hankintoja ilmastoystävällisempään suuntaan, toteaa Sanna Vähämiko Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Opasmateriaaleja ja työpajoja alkutuottajille ja elintarvikealan yrityksille kehittämistoimien tunnistamiseksi
Hiililounas-hankkeessa tuotetaan uutta tietoa paikallisten kasviproteiinilähteiden hiilijalanjäljistä, koostetaan olemassa olevaan tietoa sekä järjestetään tietoa hyödyntäviä työpajoja. Projektin aikana tuotettavat opasmateriaalit ja työpajat parantavat omalta osaltaan alkutuottajien, jalostavien yritysten ja ruokapalveluiden valmiuksia hyödyntää hiilijalanjälkitietoutta oman toimintansa kehittämisessä ja tuotteidensa markkinoinnissa.
– Turun yliopiston Flavoria-tutkimusalustaa hyödyntävissä yhteiskehittämisen työpajoissa kehitystyötä tehdään monitieteisellä otteella. Pajoissa kiinnitetään huomiota hiilijalanjäljen lisäksi ruokailukokonaisuuden ravitsemukselliseen sisältöön, aistittaviin ominaisuuksiin, kuluttajien hyväksyttävyyteen sekä kokonaisuuden soveltuvuuteen ruokapalvelujen vaatimuksiin, kertoo Pauliina Ojansivu Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Hankkeen päärahoittaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja se on myönnetty 1.1.2022–31.8.2023 väliseksi ajaksi. Osarahoittajina toimivat hankkeeseen sitoutuneet yritykset ja yhteistyökumppanit. Yhteistyöverkostoa muodostetaan juuri ja mukana ovat jo muun muassa Raisio Oyj, Keskitien säätiö, Varsinais-Suomen MTK, ISS Palvelut Oy, Trans Farm Oy, Vihreä Härkä, Voimapapu Finland Oy sekä Ylistalon tila.
– Maakunnan kehittämisstrategioissa Varsinais-Suomen merkittävänä voimavarana pidetään kestävää ja uudistumiskykyistä ruokajärjestelmää. Tämä hanke omalta osaltaan vahvistaa sitä, kertoo rahoittajan edustaja Seppo Jaakonmäki.
Lisätietoja:
Hankkeen vastuullinen johtaja Pauliina Ojansivu, Turun yliopisto, pauliina.ojansivu@utu.fi, p. +358 40 152 7840
Projektikoordinaattori Emma Sivula, Turun yliopisto, emma.sivula@utu.fi
Projektipäällikkö Sanna Vähämiko, Turun yliopisto, sanna.vahamiko@utu.fi, p. +358 40 484 3556
Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, Luke, juha-matti.katajajuuri@luke.fi, p. +358 50 3599 772
Tutkija Kim Lindfors, Luke, kim.lindfors@luke.fi
