Miten designajattelu voisi auttaa oppimisessa? Tähän kysymykseen haettiin vastausta eurooppalaisessa tulevaisuuden koulutuksen toimintamallia etsivässä tutkimushankkeessa, jossa Suomesta mukana olivat Turun yliopiston kasvatustieteen tutkijat. Lopputuloksena syntyi FUTE-menetelmä, jonka voi ladata netistä maksutta käyttöön.
FUTE tulee sanaparin Future Teaching alkukirjaimista.
– Nimivalinta kertoo hankkeen tavoitteesta kehittää tulevaisuuden opetusta tuomalla koulumaailmaan designajattelun menetelmillä lisää luovuutta, kriittistä ajattelua, oppilaslähtöisyyttä sekä toiminnallisuutta, projektiasiantuntija Satu Grönman kertoo.
Hankkeessa kehitettiin designajatteluun perustuva pedagoginen menetelmä, joka on sovellettavissa monipuolisesti eri ikäisten ja eri koulutusasteiden oppilaiden, opettajien ja työryhmien työskentelyyn.
FUTE-hankkeessa tanskalaisen Designkoulu Koldingin designajattelun mallista ja menetelmästä on muokattu ja testattu koulumaailmaan soveltuva pedagoginen työväline. FUTE-menetelmä toimii eri ikäisten oppijoiden kanssa missä tahansa oppiaineessa, oppimiskokonaisuudessa tai projektissa.
FUTE-menetelmä sisältää prosessikartan, 42 menetelmäkorttia sekä opettajan oppaan. Kartta kuvaa prosessin etenemisen neljän eri vaiheen kautta: tutki, analysoi, ideoi ja luo.
– Menetelmäkortit ovat toimintaohjeita, joiden avulla kartan eri vaiheita toteutetaan. Kartan jokaiseen vaiheeseen kuuluu kuusi erilaista menetelmäkorttia. Lisäksi kortteja on erillisessä prosessiosiossa yhteistyön kehittämiseen, ongelman rajaamiseen sekä kommunikointiin. Opettajan oppaassa esitellään menetelmän tausta-ajattelu, käyttö, variaatiomahdollisuudet sekä esimerkkejä erilaisista käytännön toteutuksista, Grönman kertoo.
Kaikki FUTE-menetelmän materiaalit eli kartta, kortit sekä opettajan opas on käännetty jäsenmaiden äidinkielille ja ne ovat vapaasti ladattavissa hankkeen kotisivuilla www.fute-project.eu.
Hankkeessa testattiin mentelmän edut ja haasteet
FUTE-menetelmää on hankkeen aikana testattu jäsenmaiden yhteistyökumppaneilla. Suomessa menetelmää testattiin opettajankoulutuksessa käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelmassa, perusopetuksessa ala- ja yläkouluissa sekä museopedagogiikassa.
– Suomalaisille opettajille designajattelun menetelmistä monet ovat entuudestaan tuttuja. Tiedonhankintaa, prototyyppien rakentelua sekä prosessin dokumentointia käytetään esimerkiksi yleisesti perusopetuksen käsityöprojekteissa. Yksittäisten työtapojen käyttöä selkeämmin menetelmän edut tulevat esille projekteissa, joissa edetään prosessin kaikkien vaiheiden kautta, ryhmän tasa-arvoista työskentelyä, kommunikointia ja ongelman rajaamista painottaen sekä monipuolisia tutkimus-, analysointi-, ideointi- sekä luomismenetelmiä hyödyntäen, Grönman kertoo.
FUTE-menetelmän testaukseen osallistuneet opettajat kokivat menetelmän käytännöllisenä ja helposti muunneltavissa olevana kokonaisuutena. Opettajaopiskelijat olivat ilahtuneita siitä, että 42 toimivaa työtapaa on menetelmässä koottu yhteen pakettiin. Tämän uskottiin olevan erityisesti aloittavalle opettajalle iloksi opetuksen suunnittelussa.
– Ongelmalliseksi menetelmässä koettiin se, että opettajan ei etukäteen voi tarkasti määritellä projektin lopputulosta, sillä ryhmän työskentely voi edellisen vaiheen ohjaamana lähteä prosessin seuraavassa vaiheessa hyvinkin yllättävään suuntaan. Tämä ennustamattomuus kuuluu oleellisesti designajatteluun ja tarkan määränpään suunnittelun sijaan on tärkeätä oppia luottamaan opettaja prosessiin: jos jokin menetelmä ei toimi, tilalle löytyy aina uusi, jolla prosessi saadaan taas liikkumaan eteenpäin. Perille päästään, vaikka määränpää olisikin täysin ennakoimaton, Grönman sanoo.
Designprosessissa korostuu luovuus, kriittisyys, ongelmanratkaisu ja yhteistyö
FUTUE-hanke käynnistyi 2018 Erasmus+-rahoituksella tavoitteena tuoda designajattelua koulumaailmaan. Nyt hanke on saatu päätökseen ja menetelmä tarjolle.
Hankkeen vetäjänä toimii tanskalainen Designkoulu Kolding, jolla on vahva designajattelun osaaminen ja kokemus maisteritason suunnittelijakoulutuksesta. Hankkeen muut jäsenet ovat opettajankoulutusyksiköitä viidestä eri Euroopan maasta: Suomesta, Tanskasta, Ranskasta, Belgiasta sekä Britanniasta. Suomesta hankkeessa on mukana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampukselta yliopistotutkija Päivi Granö sekä käsityökasvatuksen yliopisto-opettaja Satu Grönman.
– Designajattelu on perinteisesti mielletty ammattisuunnittelijoiden työvälineeksi tuotesuunnittelussa. Viime vuosikymmeninä design-ajattelun toimintamallin mahdollisuudet ovat kuitenkin herättäneet kiinnostusta myös muilla aloilla, kuten yritysmaailmassa sekä kasvatus- ja koulutusaloilla. Designprosessissa korostuvat luovuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu sekä yhteistyö. Perusopetuksen näkökulmasta nämä sisällöt ovat merkityksellisiä tulevaisuuden taitoja – 21th century skills –, jotka on nostettu vahvasti esiin uudistetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, Grönman kertoo.
Hankkeen kotisivuilta www.fute-project.eu löytyy runsaasti materiaalia hankkeesta ja FUTE-menetelmästä sekä mm. videotallenne hankkeen loppuwebinaarista. Loppuwebbinaarissa kaikki hankkeen jäsenmaat esittelevät kokemuksiaan ja näkemyksiään hankkeen saavutuksista ja lopputuloksista.
Fute-prjojektin kotisivut http://www.fute-project.eu/
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Satu Grönman
