Sairauksien varhainen ehkäisy parantaa yksilön elämänlaatua ja terveydenhuollon kantokykyä. Turun yliopiston kansanterveyttä kohentavia läpimurtoja tavoittelevassa tutkimuksessa etsitään keinoja torjua sairauksia ennaltaehkäisevästi.
Kuvitellaan hetki, miltä terveydenhuoltomme näyttäisi, jos sairauksia ennaltaehkäistäisiin entistä tehokkaammin. Tietyille sairauksille alttiit potilaat tunnistettaisiin jo paljon ennen taudin puhkeamista, jolloin riskitekijöihin voitaisiin puuttua varhain. Kun hoito olisi ennaltaehkäisevää, suuria ja kalliita toimenpiteitä tehtäisiin vähemmän. Tämä säästäisi resursseja, jolloin vaativampaa hoitoa tarvitseville potilaille tarjottaisiin yhä yksilöllisempää ja laadukkaampaa hoitoa.
Kuulostaako hyvältä? Samaa mieltä ovat Tarttumattomien kroonisten sairauksien varhainen diagnostiikka, ehkäisy ja interventiot (LIFE) -tutkimuskokonaisuuden tutkijat, joiden tavoitteena on ymmärtää paremmin sairauksien varhaisia vaiheita, jotta niitä voitaisiin hoitaa ennaltaehkäisevästi.
”Monissa sairauksissa riskitekijät ovat samat: liikkumattomuus, huono ruokavalio ja ylipaino.”
– Markus Juonala
Tutkimuskokonaisuudessa keskitytään tarttumattomiin kroonisiin sairauksiin, jotka liittyvät ihmisten perintötekijöihin tai elintapoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja Altzheimerin tauti. Toistaiseksi tutkijat keskittyvät erityisesti eturauhassyöpään ja sydämen eteisvärinään, jotka ovat molemmat merkittäviä kansantauteja.
– Jotta terveydenhuoltomme saataisiin pidettyä pystyssä, ihmisillä tulisi olla mahdollisimman pitkä terve elämä. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa ollaan jo menty eteenpäin, sillä kuolleisuus on tippunut Suomessa 70-luvulta noin neljännekseen. Tällä hetkellä suurin haaste on ylipaino, joka on lisääntynyt väestön keskuudessa merkittävästi. Monissa sairauksissa riskitekijät ovatkin samat: liikkumattomuus, huono ruokavalio ja ylipaino, toteaa sisätautiopin professori Markus Juonala, joka on toinen tutkimuskokonaisuuden vastuullisista tutkijoista.
Markus Juonalan mukaan yksi sairauksien riskitekijöihin vaikuttava asia on se, että elintasomme on muuttunut nopeammin kuin geenimme.
Turun yliopiston tutkijat ovat jo osoittaneet pitkissä väestötutkimuksissa, että useiden sairauksien riskiä voidaan vähentää, jos elintapoihin puututaan lapsuudessa.
Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittaneessa tutkimuksessa on selvinnyt, että lapsuuden aikana todetut riskitekijät ennustavat valtimotautitapahtumia, joita ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti, aivohalvaus, aivoverenkiertohäiriöt ja alaraajojen verenkiertohäiriöt. Jos lapsena ylipainoisten paino on pudonnut normaalille tasolle aikuisikään mennessä, riski valtimotautiin on pienempi.
Toisessa pitkäkestoisessa tutkimuksessa on todettu, että koko lapsuuden kestävällä elintapoihin keskittyvällä interventiolla on pystytty vaikuttamaan merkittävästi tutkimukseen osallistuneiden kolesteroliarvoihin. Tutkimukseen osallistuneita kannustettiin kahdeksan kuukauden iästä 20-vuotiaiksi jatkuneilla säännöllisillä tutkimuskäynneillä liikkumaan monipuolisesti, syömään terveellisesti sekä välttämään tupakointia.
”Kun löydämme sairauksien taustalla vaikuttavat syyt, voimme alkaa rakentaa varhaista diagnostiikkaa.”
– Pekka Hänninen
Nyt tutkijoiden tavoitteena on kehittyneempien menetelmien avulla kerätä yhä tarkempaa tietoa sairauksien syntyvaiheista, jotta ihmiset voisivat elää terveenä pidempään ja terveydenhuollon kantokyky saataisiin varmistettua.
– Terveen elämän odotusarvo on tällä hetkellä länsimaissa käytännössä sama kuin esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maissa. Se tarkoittaa, että rahan pumppaaminen terveydenhuoltoon ei yksin lisää terveitä elinvuosia. Sen sijaan pitäisi päästä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin. Kun interventioita tehdään varhaisessa vaiheessa, ne voidaan toteuttaa kevyesti, jolloin ne ovat halpoja. Kun löydämme sairauksien taustalla vaikuttavat syyt, voimme alkaa rakentaa varhaista diagnostiikkaa, sanoo lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen, joka on toinen tutkimuskokonaisuuden vastuullinen tutkija.
Pekka Hänninen kertoo, että uusien tutkimuslöydösten myötä väestötutkimuksiin osallistuneilta ihmisiltä voidaan pyytää uusia näytteitä, jolloin saadaan yhä kattavammat aineistot ja tarkempaa tietoa.
Tutkijat löysivät sydämen eteisvärinää aiheuttavan mekanismin
Sydämen eteisvärinän kohdalla sairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä osalla eteisvärinästä kärsivillä ensimmäinen näkyvä oire sairaudesta on aivoinfarkti. Siihen potilas voi pahimmillaan menehtyä.
Eteisvärinä koskettaa Suomessa neljää prosenttia ihmisistä ja on yleinen erityisesti ikääntyneessä väestössä. Se on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy usein verenpainetauti, joskus myös sydämen läppävika tai sepelvaltimotauti. Haasteena eteisvärinän hoidossa on nimenomaan sen tunnistaminen tarpeeksi aikaisin, sillä eteisvärinän syy on ollut toistaiseksi tuntematon.
Tähän liittyen kardiologian apulaisprofessori Tuomas Kiviniemen johtama tutkimusryhmä on ottanut aivan hiljattain suuren edistysaskeleen. He löysivät solun sisäisen signalointireitin, joka näyttää aiheuttavan eteisvärinää. Kun reitti estetään, eteisvärinä näyttäisi korjautuvan.
– Kyseisen signalointireitin toiminta voitaisiin pyrkiä estämään lääkkeellä, jolloin eteisvärinään olisi mahdollista kehittää lääkehoito. Tämä on tutkimuksen seuraava askel, mutta se vaatii monen vuoden työn, Kiviniemi sanoo.
Yhdessä Tuomas Kiviniemen johtamista tutkimuksista selvitetään, olisiko sydämen eteiskorvakkeen sulku tehokas tapa estää mahdollinen aivohalvaus sydänleikkauspotilailla.
Turun yliopiston sisätautiopin kardiologit ja tietotekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet eteisvärinän varhaiseen tunnistamiseen kaksi kotona käytettävää laitetta, joiden toimivuutta osana terveydenhuoltoa testataan parhaillaan. Toinen on eteisvärinää aistiva puhelinsovellus, jota potilas pitää rintansa päällä. Toinen taas on patjan alle asetettava anturi, joka niin ikään aistii eteisvärinää potilaan sydämenlyönneistä.
– Tutkimme laitteiden toimivuutta potilailla, jotka ovat olleet sairaalahoidossa sydänoireiden takia. Jos laitteet osoittautuvat hyödyllisiksi, niillä voitaisiin tulevaisuudessa seuloa samaa potilasryhmää, jolla on kohonnut riski eteisvärinään, Kiviniemi kertoo.
Laitteet mahdollistaisivat eteisvärinän tunnistamisen korkean riskin potilailta niin, että seulonta kuormittaisi terveydenhuoltoa hyvin vähän. Kun potilaalle laitetaan sängyn patjan alle automaattisesti toimiva anturi kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen sen mittaamat tulokset tarkistetaan, hoitohenkilökunnan työmäärä jää pieneksi.
”Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti näkemään räjähtävä kasvu siinä, miten älylaitteiden keräämiä tietoja hyödynnetään terveydenhuollossa.”
– Tuomas Kiviniemi
Eteisvärinän tunnistamisessa hyödynnetään laitteiden kiihtyvyysanturia. Puhelimessa kiihtyvyysanturi havaitsee muutoksen, kun käyttäjä kääntää puhelimen pystyasennosta vaaka-asentoon, jolloin näyttö kääntyy mukana. Tutkijat keksivät hyödyntää tätä huippuunsa hiottua teknologiaa eteisvärinän tunnistamiseen.
– Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti näkemään räjähtävä kasvu siinä, miten älylaitteiden keräämiä tietoja hyödynnetään terveydenhuollossa. Riskinä tässä tosin on se, että tulee paljon vääriä positiivisia tuloksia, mikä teettäisi turhaa työtä. Siksi laitteiden hyötyä on tärkeää tutkia, Kiviniemi sanoo.
Tutkijat selvittävät parhaillaan, voisiko samoja laitteita hyödyntää myös muiden sairauksien tunnistamiseen. Sydämen vajaatoiminnan ja sydäninfarktin tunnistamisesta on jo saatu rohkaisevia alustavia tuloksia, mutta tutkimukset ovat vielä kesken.
Solujen proteiineja tutkimalla tietoa sairauksien syntymekanismeista
Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys on yksi Turun yliopiston kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, jotka ovat tutkimuksen ja koulutuksen profiloitumis- ja vahvuusalueita. Suomen Akatemia on myöntänyt LIFE-tutkimuskokonaisuudelle yliopistojen tutkimuksen profiloitumista tukevan Profi 6 -rahoituksen kaudelle 2021–2026.
Rahoituksen avulla on vahvistettu huomattavasti muun muassa Turun biotiedekeskuksen proteomiikkayksikön toimintaa. Yksikkö tarjoaa proteiinien kokonaisvaltaiseen tutkimiseen huipputason menetelmiä, joita voivat hyödyntää sekä LIFE-tutkijat että muutkin tahot niin yliopiston sisällä kuin ulkopuolella.
– Proteiinimäärityksillä saadaan tietoa monista sairauksista ja suuri osa sairaalalaboratorioissa tehtävistä mittauksista liittyykin juuri proteiinien mittaamiseen. Proteomiikalla tarkoitetaan näytteen proteiinien kokonaisvaltaista tutkimusta pääasiassa massaspektrometriaan perustuvilla menetelmillä. Proteomiikka on perustutkimuksen työkalu, jolla saadaan tietoa esimerkiksi taudin syntymekanismeista, kertoo proteomiikkayksikön johtaja Otto Kauko.
Otto Kaukon mukaan automatiikka vie proteomiikkaa parhaillaan vauhdilla eteenpäin, mikä mahdollistanee jatkossa entistä suurempien näytemäärien käsittelemisen kerralla.
Proteomiikkaa voidaan hyödyntää monilla eri aloilla, kun on tarpeen selvittää solujen proteiinien toimintaa. Sairauksien varhaista ehkäisemistä palvelee etenkin niiden merkkiaineiden tunnistaminen, jotka kertovat riskistä tiettyyn sairauteen.
– Yksikkömme omat tutkimusprojektit liittyvät syöpäsolujen kasvun säätelyyn. Etsimme erilaisia mekanismeja, jotka ovat välttämättömiä syöpäsolujen kasvulle. Joskus syövän hoitaminen lääkkeillä johtaa siihen, että syöpäsolun kasvusignaali löytää uuden reitin. Tunnistamme näitä prosesseja, jotta niihin voisi kohdistaa uusia tehokkaampia hoitoja, Kauko kuvaa.
”Proteomiikka on perustutkimuksen työkalu, jolla saadaan tietoa esimerkiksi taudin syntymekanismeista.”
– Otto Kauko
Proteiinien ymmärtäminen on tärkeää, sillä ne ovat vastuussa kaikista solun toiminnoista. Proteomiikan avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa solun proteiinit, mitata niiden määrä tai katsoa mitä muutoksia niissä tapahtuu, jos soluja käsitellään tietyllä tavalla.
Myös Kiviniemen tutkimusryhmä aikoo hyödyntää proteomiikkaa eteisvärinän varhaisten merkkien tunnistamisessa. Heidän tavoitteenaan on määrittää verestä merkkiaineita, joiden avulla voitaisiin tunnistaa ihmiset, joille kehittyy myöhemmin eteisvärinää.
Suolistomikrobistolla näyttää olevan yhteys eturauhassyöpään
Eturauhassyöpä on yksi sairauksista, jonka puhkeamisen syitä ei vielä tarkkaan tunneta. Suomessa eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Sairaus on yleinen muissakin länsimaisen elämäntavan maissa, ja tutkijat olettavat, että sairauden syyt liittyvät juuri tietynlaiseen elämäntapaan. Ajatellaan, että vähäinen fyysinen aktiivisuus ja paljon eläinperäistä ruokaa sekä pitkälle prosessoituja rasvoja sisältävä ruokavalio altistavat sairaudelle.
Urologian apulaisprofessori Peter Boström on tutkimusryhmänsä kanssa havainnut, että eturauhassyöpää sairastavilla näyttää olevan jossain määrin erilainen suolistomikrobisto kuin heillä, joilla ei ole eturauhassyöpää.
– Tällä hetkellä tutkimme eturauhassyöpäpotilaiden elintapoja ja suolistomikrobistoa, jotta voisimme tunnistaa sairauden riskiin liittyvän epäsuotuisan mikrobistoprofiilin. Oletuksena on, että elämäntapa vaikuttaa suolistomikrobiston kautta eturauhassyövän riskiin, Boström kertoo.
”Ihmisen mikrobistoa pystytään muokkaamaan suhteellisen helposti ilman vaaroja.”
– Peter Boström
Seuraava askel tutkimuksessa on selvittää, onko mikrobistolla roolia sairauden kehittymisessä, ja mistä bakteereista on haittaa ja mistä hyötyä. Tämän jälkeen mikrobistoprofiiliin liittyvää tietoa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää yksilöllisessä eturauhassyövän riskin arvioimisessa.
– Ihmisen mikrobistoa pystytään muokkaamaan suhteellisen helposti ilman vaaroja. Ruokavalion muuttaminen on tähän helpoin tapa, mutta siinä voidaan hyödyntää myös pro- ja prebiootteja, antibiootteja, kohdennettuja mikrobihoitoja ja ulosteensiirtoa, Boström sanoo.
Peter Boström kertoo, etteivät tutkijat vielä tiedä, milloin eturauhassyöpään johtava alkusysäys potilaan elimistössä tapahtuu – se voi olla vaikkapa sikiövaiheessa, teini-iässä tai paljon myöhemmin.
Hän näkee eturauhassyövän ja mikrobiston yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa suuria mahdollisuuksia, vaikka kansanterveyttä kohentaviin vaikutuksiin on vielä pitkä matka.
– Teoriassa voisimme päästä vaikuttamaan sairauden ilmenemismääriin, jos ihmiset saisivat tietoa omasta syöpäriskistään ja pystyisivät vaikuttamaan siihen elintavoilla tai mikrobistoa muokkaamalla. Jos henkilöllä olisi esimerkiksi suvussa eturauhassyöpää, sairautta voisi olla mahdollista ehkäistä niin, että hän ottaisi kerran päivässä hyviä bakteereja sisältävän tabletin. Uskon, että moni olisi sitoutunut tällaiseen edulliseen ennaltaehkäisevään hoitoon, jolla ei olisi haittavaikutuksia, Boström toteaa.
Tutkijoiden mukaan meillä on kärjistetysti sanottuna edessämme kaksi vaihtoehtoa terveydenhuollon tulevaisuudelle. Jos emme tee muutoksia, terveydenhuollon kantokyky ei kestä, vaan joudumme jossain kohtaa tekemään vaikeita valintoja siitä, kuka saa hoitoa ja kuka ei. Tähän verrattuna tutkijoiden visio kuulostaa paljon paremmalta vaihtoehdolta: hoidetaan mahdollisimman suuri osa sairauksista ennaltaehkäisevästi, jolloin ihmiset elävät terveenä pidempään ja terveydenhuollon kantokyky kestää.
Teksti: Jenni Valta
Kuvitus: Nelli Ahosola
Kuvat: Hanna Oksanen
Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 1/2023.
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Tiedekunta perustettiin vuonna 1943 vastaamaan sotaakäyvän kansakunnan tarpeisiin, ja siitä asti se on edistänyt terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikuttanut aktiivisesti yhteiskunnassa. Juhlavuosi tarjoaa monipuolisen kattauksen ohjelmaa, johon kaikki ovat lämpimästi tervetulleita.
Keväällä juhlavuosi näkyy Turun katukuvassa promovoitavien tohtoreiden ja kunniatohtoreiden kulkueena, kun tiedekunta järjestää juhlapromootion. Perjantaina 27.5.2023 promovoidaan 144 tohtoria ja kymmenkunta riemutohtoria. Lisäksi vihitään viisi kunniatohtoria: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Knip, Cordoban yliopiston professori Manuel Tena-Sempere, Karoliinisen instituutin professori Björn Klinge sekä Barcelonan yliopiston ja Hospital Clínic de Barcelona -sairaalan professori Adelaida Zabalegui Yárnoz. Suuren yleisön on mahdollista kuulla kunniatohtoreita 25.5.2023 Studia Generalia -luennoilla.
– Promootio on arvokas akateeminen perinne, ja se antaa juhlavuodellemme erityistä säihkettä. Promootiossa juhlimme tiedettä ja sen tekijöitä, sanoo lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vihitään kunniatohtoriksi lääketieteellisen tiedekunnan promootiossa toukokuussa 2023.
Lokakuun ensimmäinen viikko on varsinainen juhlaviikko, jonka aikana tiedekunnassa pureudutaan lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuuden näkymiin. Kaikille avoimessa ohjelmassa pohditaan, miten edessä oleviin haasteisiin, kuten uusiin pandemioihin ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin terveysuhkiin voidaan vastata.
Tiedekunnassa ymmärretään myös kulttuurin hyvinvointia lisäävä vaikutus, ja siksi juhlavuosi onkin täynnä kulttuuriohjelmaa. Huhtikuussa tiedekunta on mukana Turun filharmonisen orkesterin loppuunmyydyssä Diandra & Bond -konsertissa, jonka yhteydessä esitellään lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Juhlaviikolla taide valtaa Medisiina D:n, kun esillä on sekä kuva- että tanssitaidetta.
– Juhlavuosi on oiva tilaisuus tutustua tiedekunnan toimintaan ja kuulla viimeisimmistä edistysaskelista lääke- ja terveystieteiden alalla. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi juhlavuoden tapahtumiin, Hänninen sanoo.
Juhlavuoden ohjelma täydentyy ja siitä ilmoitetaan tarkemmin sivulla utu.fi/med80.
Teksti: Tilda Junko
