Kaikki ostopäätöksemme vaikuttavat ympäristöön
Jokainen ostopäätös vaikuttaa biodiversiteettiin: ostammepa kurkun, avokadon, pähkinöitä tai saunakiviä. Monet päästöt ja jätteet jäävät huomioimatta: juuri asfaltoidun tien pinnan päästöt, akkumetallien tuotannon jätevesi, nahkatuotannon kromi-6-vuodot, kahvituotannon jätteet, syanidivuodot vastuuttomasta metallintuotannosta ja niin edelleen.
Yli 60 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä liittyy rakentamiseen ja ruokaan. Rakennusalalla ei ole kyse vain sairaaloista, kouluista ja omakotitaloista, vaan myös teistä, liikennevaloista, silloista, satamista, tunneleista, mökeistä, toimistoista, korkeajännitelinjoista ja vesiputkista. Päästöt, jotka liittyvät ruokaan, johtuvat muun muassa ammoniakin, kalsiumkloridin, fosfaattien ja lannoitteiden tuotannosta, maanviljelijöiden toiminnasta, elintarvikkeiden jatkotuotannosta, pakkausmateriaalituotannosta, kuljetuksesta, varastoinnista ja myynnistä. Meidän tulisi rakentaa ja syödä vähemmän ja viisaammin, jos haluamme vähentää päästöjä.
Osa ratkaisua on kehittää uusia kiertotalouden järjestelmiä, joiden toimitusketjut ovat kestäviä, eivätkä vaadi suurta määrää esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, terästä, PVC:tä, kuparia tai portlandsementtiä. Kestävyysarviointi on avainsana, joka tulee olemaan entistä tärkeämpi.
"Meidän tulisi rakentaa ja syödä vähemmän ja viisaammin, jos haluamme vähentää päästöjä."
Suuri osa kemian teollisuudesta toimii edelläkävijänä kiertotaloudessa: monet teollisuudenalat ovat suorassa symbioosissa toistensa kanssa ja käyttävät toistensa sivuvirtoja elintärkeiden tuotteiden ja kemikaalien tuottamiseen. Mitä yhteiskunta ja uudet teollisuudenalat voivat oppia niiltä aloilta, jotka ovat optimoineet kiertotaloudellisia ratkaisuja yli sata vuotta?
Uusi tuotantotalouden DI-koulutus, joka alkaa Turun yliopistossa vuonna 2024, tulee painottamaan systeemistä prosessien, muutosten ja ihmisten johtamista. Yksi tärkeistä alueista koulutuksessa on uusien kiertotalouden ratkaisujen ja innovaatioiden kestävyysarviointi.
Oskar Karlström
Kirjoittaja on kiertotalouden apulaisprofessori Turun yliopistossa.
Kirjoitus on julkaistu Aurora-lehdessä 2/2023.
