Tutkimusprojektit CELEssä
Käynnissä olevat tutkimusprojektit
Suomenkielisten kehitysvammaisten nuorten kohdalla tiedetään, että diagnoosi ohjaa vahvasti siirtymiä. Ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden elämästä on niukasti tutkimus- ja tilastotietoa (esim. Lindell 2021), mutta tiedetään kuitenkin, että ruotsinkielisten kehitysvammaisten nuorten siirtymiä suunniteltaessa joudutaan tekemään kompromisseja kielellisten oikeuksien, lähiyhteisöön kuulumisen ja koulutusmahdollisuuksien toteutumisen välillä (esim. Tallberg 2017). Sen sijaan ei tiedetä, miten siirtymistä neuvotellaan eri puolella Suomea ja millaista kuulumista lähiyhteisöön niissä mahdollistetaan ruotsinkielisille kehitysvammaisille nuorille.
Hankkeen tutkimustehtävänä on selvittää, miten ruotsinkielisten kehitysvammaisten nuorten toisen asteen koulutuksen jälkeisiä siirtymiä suunnitellaan ja toteutetaan ja millaista lähiyhteisöön kuulumista nämä siirtymät mahdollistavat.
Hankkeen tutkimusmetodologiana hyödynnetään monipaikkaista etnografiaa. Tutkimme ruotsinkielisten kehitysvammaisten nuorten siirtymiä eri maakunnissa ja hyvinvointialueilla osana paikallisia palvelu- ja koulutusjärjestelmän toteutuksia. Hahmotamme kenttätyön avulla sitä, miten alueellisuus ja kieli ovat yhteydessä nuorille muodostuviin siirtymiin, missä ja miten siirtymistä neuvotellaan, kuka neuvottelee ja kenen kanssa, ja tapahtuuko virallisten neuvotteluiden lisäksi myös epävirallista neuvottelutyötä. Tutkimme etnografian avulla, minkälaisia merkityksenantoja ruotsinkielisten kehitysvammaisten nuorten siirtymät ja niissä mahdollistuva kuuluminen saavat moniammatillisissa, koulutuksen ja palveluiden arjessa tapahtuvissa neuvotteluissa.
Tutkimusryhmä: yliopistotutkija Anna-Maija Niemi (PI) & erikoistutkija Aarno Kauppila
Rahoitus: Svenska kulturfonden
Muistojen kyläkoulut -tutkimushankkeessa selvitetään entisten oppilaiden kokemuksia maaseudun pienistä kouluista ja niiden suhteesta ympäröivään yhteisöön. Tutkimus toteutetaan Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Tutkimusryhmä: Suvi Jokila (UTU), Annukka Jauhiainen (UTU), Alina Kuusisto (UEF), Pirjo Pöllänen (UEF), Kari Korolainen (UEF)
Rahoitus: Kansan Sivistysrahasto
Hankkeessa tutkitaan lean-ajattelun ja -käytäntöjen soveltamista tietotyössä työn merkityksellisyyden näkökulmasta. Tietotyötä edustavana casena on suuri media-alan organisaatio. Lisäksi koko organisaation ja laajemmin media-alan kattavat kyselyt tuottavat uutta tietoa lean-käytäntöjen ja työn merkityksellisyyden yhteensovittumisesta tietotyössä yleisemmin. Työn koettu merkityksellisyys on tärkeää luovassa tietotyössä, mutta tutkimusta leanin ja merkityksellisyyden yhteensovittumisesta puuttuu.
Tutkimusryhmä: apulaisprof. Päivi Siivonen (PI), erikoistutkija Katriina Tapanila, väitöskirjatutkija Meri Kotamäki ja prof. Heikki Silvennoinen
Rahoitus: Työsuojelurahasto (1.9.2023-31.8.2025)
CLEAR on Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa – ohjelman rahoittama hanke, jossa on mukana 13 partneria kahdeksasta Euroopan maasta. Hankkeen tavoitteena on 1) lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä eurooppalaisten nuorten ja nuorten aikuisten oppimistuloksiin ja kouluttautumiseen, sekä koulutukselliseen syrjäytymiseen ja 2) soveltaa tätä ymmärrystä rakentamalla innovatiivisia politiikkatoimia, joiden avulla voitaisiin vähentää koulutuksellista huono-osaisuutta sekä lisätä nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista liikkuvuutta.
Tutkimusryhmän jäsenet CELEstä:
Tero Järvinen, Suomen osatutkimuksen vastuullinen tutkija (PI)
Hanketta johtaa CELEn vieraileva professori Marcelo Parreira do Amaral, Münsterin yliopistosta Saksasta
Lue lisää hankkeesta: https://clear-horizon.eu/
Jenni Tikkanen tutkii Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin (TIAS) rahoittamassa postdoc-tutkimushankkeessaan sitä, miten sosiaalinen epätasa-arvo, riskien ja mahdollisuuksien epätasainen jakautuminen sekä individualisaation sukupuolittunut luonne materialisoituvat nuorten ”objektiivisissa” elämänkuluissa ja ”subjektiivisissa” elämäntarinoissa Suomessa ja muualla Euroopassa. Aihetta lähestytään tarkastelemalla yksilöllisen refleksiivisyyden ja ympäröivien strukturaalisten, diskursiivisten ja relationaalisten mahdollisuusrakenteiden vuorovaikutusta. Yksi erityinen kiinnostuksen kohde hankkeessa on Suomessa viime aikoina toteutetut, erityisesti toista astetta koskevat koulutuspoliittiset uudistukset.
Yhteyshenkilö:
Jenni Tikkanen, Tutkijatohtori
Turun kaupunkitutkimusohjelmassa toteutetaan tutkimushanke ”Peruskoulut oppimisen ja hyvinvoinnin keskuksina Turussa” (2022–2023) yhteistyössä Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen CELE, Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmän REAL sekä Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmää NEDIS välillä.
Tutkimushankkeessa tarkastellaan Turussa
- dokumentti ja rekisteriaineistoin painotetun opetuksen jakautumista ja opetussisältöjä peruskoulujen välillä sekä koulujen ja koululuokkien oppilasvalikointia, ja
- pitkittäisellä oppilasaineistolla (kl. 2022, sl. 2022 ja sl, 2023) kuudesluokkalaisten oppimisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehitystä alakoulusta yläkouluun.
Tutkimuksessa analysoidaan mahdollisia eroja erilaisilla luokilla (oppilaansa valikoivat painotetut erikoisluokat vs. oppilaansa asuinalueelta ottavat yleisluokat) opiskelussa oppilaiden oppimaan oppimisen taidoissa, motivaatiossa, sosiaalisissa suhteissa, yleisessä ja akateemisessa hyvinvoinnissa sekä siinä, minkälaiseksi oppilaat arvioivat luokan ilmapiiriin suhteessa oppimiseen ja koulunkäyntiin.
Tutkimusryhmä:
- Piia Seppänen (PI, Turun yliopisto)
- Mari-Pauliina Vainikainen (Tampereen yliopisto)
- Arja Rimpelä (Tampereen yliopisto)
- Satu Koivuhovi (Turun yliopisto)
- Mari Siipola (Turun yliopisto)
- Terhi Pasu (Turun yliopisto)
- Faruk Nazeri (Tampereen yliopisto)
- Heidi Kesanto-Jokipolvi (Tampereen yliopisto)
Rahoittaja: Turun kaupunki, Turun kaupunkitutkimusohjelma (2022–2023), Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto.
Tutkimme korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan tulevaisuudesta esitettyjä visioita ja niiden tieteellisiä lähtökohtia toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykypäivään. Tarkastelemme, miten tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät ovat vaikuttaneet jaettuihin käsityksiin korkeakoulutuksen tulevaisuudesta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Olemme kiinnostuneet korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan tulevaisuudesta esitetyistä tiedoista ja tulkinnoista, niiden olennaisista päämääristä ja vaikutuksista. Analysoimme julkaisu-, dokumentti- ja arkistoaineistoon perustuen visioiden pohjana käytettyjä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä ja työkaluja, sekä niiden sovelluksia poliittisessa päätöksenteossa. Haastattelemme kansainvälisiä ja kansallisia toimijoita analysoidaksemme tulevaisuuden poliittista rakentumista korkeakoulutuksessa. Tutkimus tuottaa uutta kriittistä tietoa tulevaisuuden tutkimuksen voimistumisesta poliittisessa päätöksenteossa ja ennakoinnin tieteellisistä perusteista.
Yhteyshenkilö:
Johanna Kallo, Akatemiatutkija, projektin vastuullinen tutkija (PI)
Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2020 - 31.08.2024)
Hankkeessa tutkitaan elinikäisen oppimisen politiikan ei-aiottuja seurauksia, joita jäsennetään ”neuroottisen kansalaisen” käsitteen avulla. Analyysi kohdistuu siihen, miten erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevat ihmiset kokevat elinikäisen oppimisen politiikan yksilöön kohdistuvat vaatimukset ja paineet itsensä jatkuvaan kehittämiseen, ja miten yksilöt käsittelevät ja suoriutuvat jatkuvan oppimisen vaatimuksista. Näitä kokemuksia, paineita ja huolenaiheita tutkitaan kolmen aineiston avulla: 6000 henkilön survey-aineistolla, 30 ihmisen haastatteluaineistoilla ja mediatekstiaineistolla.
Tutkimusryhmä: Heikki Silvennoinen, Ulpukka Isopahkala-Bouret, Heikki Kinnari, Hanna Laalo
Yhteyshenkilö
Professori Heikki Silvennoinen, projektin vastuullinen johtaja
Tutkin TIAS-kauteni (2020 - 2022) projektissa yhteiskunta- ja humanististieteellisen tutkimuksen arvoa ja sen oikeuttamista yhteiskunnassa kahdella tasolla: Tarkastelen ensinnä sitä, millaisia vaihtoehtoisia arvopohjia ihmistieteet tarjoavat vallitseville tavoille ymmärtää tutkimuksen hyötyjä yhteiskunnassa. Toiseksi tutkin laadullisia vaikuttavuuskuvauksia (impact case studies) ihmistieteille ominaisen vaikuttavuuden todentamisen alustana. Tuomalla yhteen arvojen ja arvioinnin maailmat reflektoin kysymystä siitä, millaiseen tutkimukseen vallitsevat arviointikäytänteet kannustavat ja miten ne kohtelevat eri tieteenalakulttuureille ominaista tietämistä ja yhteiskuntasuhteita. Aineisto muodostuu vaikuttavuusnarratiiveista, joita tutkijat ovat tuottaneet arviointitarkoituksia varten Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Norjassa.
Yhteyshenkilö:
Kollegiumtutkija Reetta Muhonen, vastuullinen tutkija
Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (2/2021-12/2022)
Päätavoitteemme on tutkia akateemisen työn muutosta ja hyvän työn tekemisen mahdollisuuksia yliopisto-organisaatiossa. Näkökulmamme työn muutoksen tutkimukseen on tasa-arvo moniulotteisena ilmiönä. Miten tasa-arvo toteutuu akateemisessa työssä ja sen johtamisessa, yliopisto-organisaatiossa ja urakehityksessä? Millä tavoin tasa-arvoa voitaisiin parantaa näillä ulottuvuuksilla? Tutkimme akateemisen työn muutoksia tasa-arvon näkökulmasta johdon ja tutkija-opettajien kokemana kolmessa case-yliopistoissa. Tutkimus kohdistetaan muutosten suhteen eri vaiheissa oleviin yliopistoihin.
Tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisenä konsortiona vuosina 2021–2022.
Tutkimusryhmän jäsenet CELEstä:
Yhteyshenkilö
Projektin johtaja dos., yliopistotutkija Arja Haapakorpi, arja.haapakorpi@tuni.fi
Projektin www-sivu
Hankkeessa tutkitaan nuorten koulupudokkuutta ja koulupudokkuuden jälkeisiä koulutus- ja työelämäsiirtymiä Suomessa ja Ruotsissa. Maiden koulutuspolittiiset yhtäläisyydet ja toisaalta niiden eriävät ja eriaikaiset kehityskulut tarjoavat hedelmällisen lähtökohdan tarkastella koulupudokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri konteksteissa.
Hanketta rahoittaa Östersjöstiftelsen (2023–2025)
Tutkimusryhmä
Prof. Alireza Behtoui, Södertörn University (Projektin vastuullinen johtaja)
Apulaisprof. Olav Nygård, Linköping University
Erikoistutkija Piia af Ursin, Turun yliopisto (PI, Suomen osatutkimus)
Tutkimushankkeessa tarkastellaan koulutukseen liittyvää liikkuvuutta seutukunnista korkeakoulutukseen. Tätä usein itsestäänselvyytenä otettua sosiaalista ja alueellista koulutussiirtymää analysoidaan seutukunnissa tuotetulla etnografisella aineistolla ja pitkittäishaastatteluilla. Tutkimus tarjoaa maantieteellisen ja ajallisen tarkastelun kilpailtuun korkeakoulusiirtymään nuorten arkipäivässä koettuna ja tuottaa tietoa sosiaalisesta ja alueellisesta liikkuvuudesta koulutussiirtymissä. Tutkimus tarjoaa uusia ja kriittisiä näkökulmia normalisoituun maantieteellisen liikkuvuuden ulottuvuuteen korkeakoulusiirtymissä.
Hanketta johtaa tutkijatohtori Suvi Jokila
Rahoitus: Suomen Akatemia
Kansainväliset opiskelijat koronapandemian ajassa -tutkimushanke tarkastelee Suomessa pandemian aikana opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia. Tutkimuksen määrällisen ja laadullisen aineiston avulla tutkimme, sitä miten pandemia muovasi kansainvälisten opiskelijoiden arkea.
Tutkimusryhmää johtavat Suvi Jokila ja Kalypso Filippou (lisätietoa hankkeesta: EquallSM)
Rahoitus: Turun yliopistosäätiö
Päättyneitä tutkimusprojekteja
Koulutusjärjestelmät, oppiminen ja yhteiskunnallinen muutos
Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2017–31.08.2021)
Tutkimusprojekti on osa maailmanlaajuista tutkimushanketta, International Study of City Youth (iscy.org), jossa nuorten koulutuspolkuja ja 2000-luvun taitojen (21st century skills) oppimista seurataan yhdessätoista maassa ja kahdessatoista kaupungissa neljän vuoden ajan. Tutkimuksen keskiössä on rakenteeltaan ja toiminnaltaan eroavien koulutusjärjestelmien erot tehokkuudessa ja tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien takaamisessa. Tutkimus tuottaa kansainvälistä vertailutietoa nuorten koulutuspoluista, oppimisesta sekä oppimisen rakenteellisista ja kulttuurisista reunaehdoista. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä IRNYET – tutkimusverkoston kanssa (International Research Network on Youth Education and Training).
Tutkimusryhmä: Tero Järvinen, Piia af Ursin, Jenni Tikkanen, Markku Vanttaja
Yhteyshenkilö
Professori Tero Järvinen, projektin vastuullinen johtaja
Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2017–31.08.2022)
Tutkimushakkeessa tarkastellaan kansainvälisesti nopeasti kasvavaa yhteiskunnallista ilmiötä, yksityisten toimijoiden osallistumista julkisiin peruskoulujärjestelmiin. Tunnistamme yksityisiä toimijoita oppivelvollisuuskouluissa ja koulutuspolitiikassa kolmessa pienessä maassa, joissa on historiallisesti ollut vahva julkinen koulujärjestelmä. Vertaamme Suomen yksityisten koulutustoimijoiden orastavaa nousua Ruotsiin ja Uuteen-Seelantiin, joissa yksityiset toimijat ovat jo muuntuneet osaksi julkista koulujärjestelmää. Analysoimme erilaisia internetaineistoja ja politiikkadokumentteja ja haastattelemme keskeisiä toimijoita. Tulokset tuovat tärkeän uuden osan kansainväliseen keskusteluun julkisen koulutuksen yksityistämiskehityksestä ja globaalin koulutusteollisuuden noususta ja niillä on koulutuspoliittista sovellusarvoa Suomessa ja muualla.
Tutkimushankkeessa työskentelee tutkimusryhmä kussakin maassa ja tuemme tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.
Tutkimusryhmä: Piia Seppänen, Sonia Lempinen, Nina Nivanaho, Iida Kiesi, Lisbeth Lundahl, Linda Rönnberg, Martin Thrupp, Darren Powell ja John O’Neill
Yhteyshenkilö
Professori Piia Seppänen, projektin vastuullinen johtaja
Rahoittaja: Turun yliopistosäätiö (01.06.2021–31.08.2021)
Tutkimme EqualISM-hankkeessamme Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden COVID-19-ajan kokemuksia. Tutkimuksen kysely- ja haastatteluaineistoon perustuvalla pitkittäisotteella pyrimme rakentamaan kokonaiskuvan kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksista heti pandemian alusta alkaen. Hanke tuottaa tietoa siitä, miten katkokset kansainvälisessä liikkuvuudessa ja muutokset arkipäivässä vaikuttivat kansainvälisiin opiskelijoihin.
Tutkimusryhmän jäsenet: Suvi Jokila, Kalypso Filippou, Xingguo Zhou, Anna Jolkkonen, Magdalena Czarnecka, Ella Sirva, Fanny-Sofia Tarkio, Sanaz Golbazi, Irene Pampallis, Aslihan Özgül
Yhteyshenkilö: Suvi Jokila
Projektin www-sivu: https://sites.utu.fi/equalism/
Amiksesta yliopistoon
Amiksesta yliopistoon -tutkimushankkeessa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat tulleet opiskelijoiksi epätyypillistä polkua pitkin. Suomalaisessa yliopistomaailmassa ei-ylioppilastaustaiset opiskelijat eroavat usein taustansa ja koulutuspolkunsa suhteen tyypillisestä ”normiopiskelijasta”, eikä heihin keskittyvää tutkimusta ole Suomessa juurikaan tehty. Hankkeen tarkoituksena on tarkastella tämän marginaalisen opiskelijaryhmän reittiä yliopistoon sekä analysoida heidän kokemuksiaan yliopisto-opiskeluihin liittyen.
Hanke osallistuu myös keskusteluun siitä, miten tasa-arvoisena korkeakoulutus näyttäytyy erilaisista koti- ja koulutustaustoista tuleville ja miten korkeakouluinstituutiot vastaanottavat epätyypillisiä polkuja kulkevat opiskelijat. Keskustelu on ajankohtainen erityisesti siksi, että käynnissä oleva korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus on muokkaamassa sitä, millaisiksi ei-ylioppilaiden mahdollisuudet hakeutua yliopistokoulutukseen jatkossa muotoutuvat.
Hankkeen kesto: 2018 - 2021
Tutkimusryhmän jäsenet: Nina Haltia, Ulpukka Isopahkala-Bouret, Annukka Jauhiainen
Yhteyshenkilö
Korkeakoulutettujen työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoilla
Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2018–31.08.2022)
Tutkimme hankkeessamme suomalaisesta korkeakoulutuksesta valmistuneiden työllistettävyyttä suhteellisena ja sosiaalisesti välittyneenä prosessina. Huomioimme valmistuneiden kysynnän ja tarjonnan työmarkkinoilla sekä työmarkkinoille sisäänrakennetun positionaalisen kilpailun suhteessa työllistettävyyteen. Analysoimme valmistuneiden asemoitumista työmarkkinoille suhteessa korkeakoulusektoreiden eroihin (yliopisto/ammattikorkeakoulu), sijaintiin (Itä-/Länsi-Suomi), oppiaineeseen, sukupuoleen, ikään̈ ja sosiaaliseen taustaan. Lisäksi tutkimuksessamme seurataan yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta kaupalliselta alalta valmistuneiden alkuvaiheen työelämäpolkuja, siirtymiä ja liikkuvuutta.
Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisenä konsortiona vuosina 2018–2022.
Tutkimusryhmän jäsenet CELEstä: Mikko Aro, Nina Haltia, Hanna Nori, Kristiina Ojala
Yhteyshenkilö
Apulaisprofessori Ulpukka Isopahkala-Bouret, projektin vastuullinen johtaja
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö, perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma Oikeus oppia (11/2020–12/2021)
Hankkeessa selvitetään, missä laajuudessa peruskoulut valikoivat oppilaitaan Suomen suurimmissa kaupungeissa 2020-luvun alussa. Missä määrin peruskouluissa on pysyviä opetusryhmiä, jonne lapset valikoidaan muulla kuin asuinpaikkaan perustuvalla lähikouluosoituksella ja millaisia pääsykriteerejä opetusryhmiin käytetään ala- ja yläkouluissa?
Aineistona käytetään (lv. 2020-2021) (i) kaupunkien ja koulujen internetsivuilta kerättyjä dokumentteja oppilaaksioton periaatteista kouluihin ja painotetun opetuksen luokille, sekä 11 kaupungista kerätään (ii) kysely opetusryhmien määristä ja rinnakkaisluokkien ryhmittelyperiaatteista ala- ja yläkoulussa ja (iii) oppilasrekisteriaineisto 7. luokkalaisista (anonymisoidusti).
Aineistoa analysoidaan yhdistämällä dokumenttiaineistoa ja oppilasrekisteriaineistoa koulutasolla ja jos mahdollista opetusryhmätasolla. Hankkeessa pyritään saamaan kokonaiskäsitys siitä, millaista ja minkä laajuista oppilasvalikointia kaupungeissa ja kouluissa käytetään.
Tutkimusryhmä: Piia Seppänen, Terhi Pasu, Sonja Kosunen ja Sonia Lempinen
Yhteyshenkilö: Professori Piia Seppänen, projektin vastuullinen johtaja
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa vastataan siihen opettajien osaamistarpeen muutokseen, joka kumpuaa uudesta lukiolainsäädännöstä ja ammatillisen koulutuksen reformista. Hankkeessa näkökulmana on erityisesti opiskelijan oikeus saada erityistä tukea ja ohjausta. Opettajankoulutuksen kehittämisen kohteena ovat mm opetussuunnitelmat, yhteinen opintotarjonta, monialainen ohjaus, opettajien arviointiosaaminen sekä uudenlaisten oppilaitoskumppanuuksien rakentaminen ja kansainvälisyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen.
Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Tämän lisäksi Hämeen, Oulun ja Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hanke on ajalla 1.10.2018–30.9.2021.
Lisätietoja: yliopistonlehtori Minna Saarinen
Sisältö
Rahoittaja: Euroopan komissio
GOETE on Euroopan komission rahoittama kolmivuotinen tutkimusprojekti, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa. Projektiin osallistuu kahdeksan maata: Suomi, Saksa, Ranska, Italia, Puola, Alankomaat, Slovenia ja Yhdistynyt Kuningaskunta (Englanti ja Pohjois-Irlanti). Samanlaiset kyselyaineistot kerätään kussakin maassa.
Projektin keskeiset kysymykset liittyvät oppilaiden siirtymiin kouluasteiden välillä, keskittyen erityisesti peruskoulun ja keskiasteen väliseen nivelvaiheeseen. Projektissa kiinnostuksen kohteena ovat opintojen etenemiseen ja kouluasteelta toiselle siirtymiseen liittyvät vaikeudet. Pyrimme selvittämään sekä koulun sisäisten että ulkoisten tukitoimien merkitystä nivelvaiheissa.
Projektissa kerätään edellä mainittuihin teemoihin liittyen kolme kyselyaineistoa:
- kysely 9. luokan oppilaille
- kysely samojen oppilaiden vanhemmille
- kysely alakoulujen, yläkoulujen, lukioiden ja keskiasteen ammatillisten oppilaitosten rehtoreille
Suomessa kyselyaineistot kerätään Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Oppilaiden ja vanhempien kyselyaineistot kerätään kussakin kaupungissa kuudesta koulusta.
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Koulutuksen laadunvarmistus ja arviointi on voimakkaasti esiinnoussut ilmiö eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa. Tutkimme sen vastaanottamista ja tulkintaa suomalaisessa kouluympäristössä ja neljän muun maan koulutuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja suomalaisen koulutuksen avainkysymykseen; Miten ylläpidetään yhtä aikaa korkeatasoista ja tasa-arvoista koulutusta, kun samanaikaisesti vastataan maailmanlaajuiseen paineeseen koulutuksen nykyaikaistamiseksi parantaaksemme kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla.
Tutkimusongelmat ovat:
- Onko Suomessa omaa laadunvarmistus- ja arviointimallia?
- Mitä tavoiteltuja ja tavoitteiden ulkopuolisia vaikutuksia laadunvarmistuksella ja arvioinnilla on ruohonjuuritasolla?
- Miten suomalaisissa kouluissa on otettu vastaan ja sovellettu kansainvälisen mallin mukainen laadunvarmistus ja arviointi?
Yhteistyökumppanit Tanskassa (Syddansk Universitet), Ruotsissa (Umeå Universitet) ja Skotlannissa ja Englannissa (University of Edinburgh).
Rahoittaja: Euroopan unioni
Hankkeessa tutkittiin ja vertailtiin useiden tapausyliopistojen kehitystä seitsemässä maassa: Iso-Britannia, Espanja, Ruotsi, Suomi, Puola, Venäjä ja Moldova. Erityisesti tutkittiin muutosta “yritysmäisiin” toimintatapoihin ja rakenteisiin, kuinka tämä vaikuttaa yliopistojen tiedontuotantoon ja -välitykseen ja kuinka kansalliset rahoitus- ja ohjausjärjestelmät vaikuttavat kehitykseen. Suomessa tapausyliopistot olivat Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto sekä Helsingin kauppakorkeakoulu.
Tutkijat: Risto Rinne & Jenni Koivula, CELE
& Gareth Williams, Mike Shattock, Jóse-Ginés Mora, Marek Kwiek, Bruce Henry Lambert, Paul Temple, Igor Kitaev, Petru Gaugash, Sergei Filonovich, Görel Strömqvist, Aljona Sandgren
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Laadunvarmistuksesta ja arvioinnista on tullut globaalisti yksi tärkeimmistä oppimisen kehystekijöistä. Tämän tutkimuksen kohteina ovat Brasilia, Kiina ja Venäjä, joita usein luonnehditaan “tulevaisuuden yhteiskunniksi”. Päätavoitteena on tutkia sitä, miten erilaisten tekijöiden yhteen kietoutuminen muovaa paikallisen arviointipolitiikan dynamiikkaa ja näin myös oppimisympäristöjä kohdemaissa. Tutkimuskonsortio yhdistää kolmen johtavan suomalaisen koulutuspolitiikan tutkimusympäristön ja kahden huippuyksikön voimavarat. Ryhmän osaamisessa yhdistyy uusi dynamiikkateoreettinen koulutuspolitiikan tutkimusnäkökulma (CADEP) sekä syvällinen asiantuntemus koulutuspolitiikan ja -hallinnan tutkimuksessa. Tutkimusryhmää vahvistaa jäsenyydellään olennaisesti yhden professorin ja tohtoriopiskelijan mukanaolo kustakin kohdemaasta. Onnistuessaan projekti avaa uusia näköaloja paitsi koulutuksen uudistamiselle myös koulutusviennille.
Consortium Research Project
Prof. Hannu Simola, University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Responsible Head of Consortium and Helsinki Team
Prof. Tuomas Takala, School of Education, University of Tampere, Responsible Head of Tampere Team
Prof. Risto Rinne, CELE, Department of Education, University of Turku, Responsible Head of Turku Team
Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset trajektorit
Rahoittaja: Suomen Akatemia (1.9.2014–31.8.2018)
Tutkimushankkeessa seurataan maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutussiirtymiä pitkittäistutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen kuva maahanmuuttajanuorten peruskoulun jälkeisistä koulutuspoluista, kokemuksista, päätöksentekoprosessista, esteistä ja tuesta verrattuna kantaväestöön. Pitkittäisseurannassa käytetään ryhmä- ja teemahaastatteluja sekä puolivuosittain toistettavaa kyselytutkimusseurantaa. Hankkeen muodostaman konsortion tutkijat toimivat kahdella pääkaupunkiseudun ja kahdella Turun seudun koululla yhteyshenkilöinä ja analysoivat paikallisia toimintamalleja ja koulukulttuureita sekä sitouttavat nuoret seurantatutkimukseen. Tutkimuskonsortio muodostuu koulutussosiologian, kasvatustieteen ja erityispedagogiikan tutkijoista Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Yhteyshenkilö
Professori Joel Kivirauma, konsortion osahankkeen vastuullinen johtaja
Nuorten aikuisten elämänkulkuja tukevat politiikat
YOUNG_ADULLLT (2016–2019) on kansainvälinen vertaileva tutkimusprojekti, joka keskittyy eurooppalaisiin, nuorille aikuisille suunnattuihin elinikäistä oppimista (Lifelong Learning, LLL) tukeviin politiikkoihin ja politiikkatoimiin, joiden tavoitteena on samanaikaisesti sekä talouskasvun luominen että nuorten aikuisten sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen. Osallisuuden ja talouskasvun toisistaan poikkeavien painotusten ja aikaperspektiivien vuoksi poliittinen päätöksenteko voi olla ristiriitaista ja epätarkoituksenmukaista, mikä voi johtaa hajanaisiin ja tehottomiin käytäntöihin, jotka eivät toimi optimaalisesti nuorten aikuisten parhaaksi. Yksilötasolla YOUNG_ADULLLT tutkii sitä, miten elinikäistä oppimista edistävät ohjelmat sopivat yhteen nuorten aikuisten omien käsitysten, odotusten ja jo hankitun osaamisen kanssa, ja miten nuoret aikuiset onnistuvat tarjotun tuen avulla rakentamaan omaehtoisesti mielekkyyttä ja jatkuvuutta elämässään. Rakenteellisella tasolla analysoidaan sitä, millaisissa sosioekonomisissa ja poliittisissa olosuhteissa ohjelmat ja toimenpiteet onnistuvat tehokkaimmin edistämään elinikäistä oppimista ja kouluttautumista sekä vähentämään nuorisotyöttömyyttä. Institutionaalisella tasolla projekti analysoi sitä, miten hyvin elinikäistä oppimista edistävät toimenpiteet sulautuvat osaksi koulutuksen ja työmarkkinoiden muodostamaa kokonaisuutta paikallisesti ja alueellisesti.
Projektia on rahoittanut Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020. Projektin konsortioon kuuluu 15 partneria yhdeksästä Euroopan maasta.
Tutkimusryhmän jäsenet CELEstä: Risto Rinne, Jenni Tikkanen, Tero Järvinen, Heikki Silvennoinen
Yhteyshenkilö
projektitutkija Jenni Tikkanen
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Tutkimushankkeessa tarkastellaan OECD:n koulutuspolitiikkaa ja sen painopistealueiden muutosta 1960- luvulta 2000-luvulle. Tutkimus vastaa kysymykseen, miten ja missä määrin OECD:n koulutuspoliittiset linjaukset ovat ohjanneet ja standardisoineet kansallista koulutuspoliittista päätöksentekoa OECD:n keskusmaissa (Iso-Britannia), OECD:n pienissä valtioissa ja reuna-alueilla (Suomi) ja OECD:hen liittymättömissä maissa (Kiina). Tutkimus on monitieteellinen hyödyntäen sekä historian että vertailevan kasvatussosiologian tutkimusmetodeja. Aineistona käytetään laajasti OECD:n ja kohdemaiden tutkimuksia ja raportteja sekä asiantuntijahaastatteluja suomalaisesta opetushallinnosta, OECD:stä ja eri Euroopan yliopistoista.
Tutkijat: Risto Rinne, Johanna Kallo, Sanna Niukko & Piia Seppänen, CELE
Visiting professorit Phillip Brown, Cardiffin yliopisto & Hugh Lauder, Bathin yliopisto.
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Rahoittaja: Norjan tutkimusneuvosto
Rahoittajat: EAKR, Suomen Opetusministeriö ja Viron sisäministeriö
Projekti vahvistaa tutkimusyhteistyötä koskien Suomen ja Viron koulutuspolitiikkoja. Projektin päätoiminta on vertaileva tutkimus siitä, miten suomalainen ja virolainen koulutus on kehittynyt. Se myös selventää, miten ylikansallinen koulutuspolitiikka, erityisesti EU, on vaikuttanut Suomen ja Viron koulutuspoliittisiin suuntauksiin. Projektin tarkoituksena on tuottaa malli, jotta ymmärtäisimme koulutuksellisten suuntausten vaikutuksen pienissä EU:n koillisissa maissa. Tarkoituksena on myös luoda yhteistoiminnallinen verkko aikuiskoulutusorganisaatioiden välillä. Lisäksi projektissa tarkastellaan aikuiskoulutuksen kehityksellisiä näkymiä, edellytyksiä ja haasteita eri koulutusmuodoissa. Projektin tarkoituksena on kasvattaa edellytyksiä työmarkkinoiden tasapainoiseen toimintaan ja estää sosiaalista syrjäytymistä.
Tutkijat: Risto Rinne Riina Leppänen, Markku Vanttaja, Päivi Naumanen & Marjaana Korppas, CELE
& Larissa Jõgi, Tiina Jääger ja Talvi Märja, Tallinnan yliopisto
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Symbolisen vallantuoton keskeisenä instituutiona yliopisto asettuu legitiimeistä ansioista ja totuuksista käytävien taistelujen keskiöön. Tutkimus analysoi institutionalisoidun vallankäytön toimintalogiikkaa, joka muodostuu hallinnon ja johtamisen malleista suomalaisissa yliopistoissa. Tutkimuksessa käsitellään kolmea kysymystä: 1) mistä nämä uudet mallit ovat kulkeutuneet ja juurtuneet? 2) minkälaisia uusia diskursiivisia ja ei-diskursiivisia käytäntöjä ja symbolisia valtasuhteita ne uudelleen rakentavat ja muotoilevat? 3) miten ne vaikuttavat sen uusintamiseen, jota pidetään suomalaisessa yliopistossa todellisena tietona ja oikeana eetoksena?
Tutkimuskysymyksiä lähestytään kolmella tasolla. Nämä ovat ylikansallinen taso (erityisesti EU:n korkeakoulupolitiikka), kansallinen taso (suomalainen korkeakoulupolitiikka ja -hallinto) ja yliopistotaso (neljä tapausyliopistoa Suomesta). Tapausyliopistot ovat Tampereen yliopisto (perinteisenä monitiedekuntaisena yliopistona), Lapin yliopisto (melko uutena ja reuna-alueen yliopistona), Helsingin Kauppakorkeakoulu (suurena kaupallisena oppilaitoksena pääkaupunkiseudulla) ja Helsingin Teknillinen Korkeakoulu (suurena teknillisenä yliopistona pääkaupunkiseudulla, jolla on myös suuri merkitys uudessa teknologia- ja innovaatiopolitiikassa). Historiallisesti tarkasteluajanjakso kohdentuu Suomen korkeakoulupolitiikan käännekohdasta 1980-luvun lopulta vuoteen 2007.
Tutkijat: Risto Rinne, Arto Jauhiainen, Markku Vanttaja, Johanna Kallo, Annukka Jauhiainen, Anne Laiho & Reeta Lehto, CELE
& Hannu Simola, Jaakko Kauko & Mari Simola, KUPOLI, Helsingin yliopisto
Rahoittaja: Suomen Akatemia
VAKOVA -tutkimuksen kohteena on vanhempien koulutusstrategioiden ja kunnallisen koulupolitiikan välinen suhde sellaisena kuin se ilmenee peruskoulun ala- ja yläkoulun välillä tapahtuvissa kouluvalinnoissa. Suhteuttamalla 173 perheen vanhempien haastattelut kahden suurehkon kaupungin (Vantaa ja Turku) koulupoliittiseen toimintaympäristöön tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa ja ymmärrystä kuumaan keskustelunaiheeseen niin tutkimuksen kuin politiikankin alueella: miten olisi mahdollista rajoittaa kouluvalinnan eriarvoistavia vaikutuksia peruskoulutuksessa? Tarkastelemalla paikallista koulupolitiikkaa kansainvälisessä ja ylikansallisessa kontekstissa tutkimus pyrkii valaisemaan myös politiikan siirtymisen ja muuntumisen problematiikkaa myöhäismoderneissa ja globalisoituneissa tietoyhteiskunnissa.
Turun tiimi: Risto Rinne, Heikki Silvennoinen, Piia Seppänen & Sari Silmäri-Salo
Helsingin tiimi: Hannu Simola, Jaana Poikolainen, Janne Varjo, Sonja Kosunen & Mira Kalalahti