Tutkimus maisemantutkimuksen suuntautumisvaihtoehdossa
Maisemantutkimus tutkii paikkoja, maisemaa ja näiden muutosta kulttuurisina ilmiöinä yhdistäen humanistista tutkimusotetta muiden ympäristöä tutkivien alojen teoriaan ja menetelmiin. Menetelminä voidaan käyttää haastatteluja, paikkatietokyselyitä, historiallista lähdetutkimusta, kuva-analyysiä tai osallistuvaa havainnointia.
Maisemantutkimus kysyy:
- Miten ihminen kokee maiseman?
- Miten maisema on muotoutunut?
- Miten arvot suuntaavat maiseman kehitystä?
- Millainen maisema on oikeudenmukainen?
Käynnissä olevat hankkeet
Satakunnan muuttuvat suomaat -hankkeen tavoitteena on löytää reittejä kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta Satakunnan suomailla. Hankkeen viidessä työpaketissa tutkitaan satakuntalaisten, turvetuotantokäytössä olevien suomaiden ekologista, kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista merkitystä. Näiden työpakettien avulla tavoitteena on ymmärtää soiden aiempi, nykyinen ja mahdollinen tuleva merkitys osana taloutta, luonnon ekosysteemejä ja kulttuuria.
Ekologiseen merkitykseen liittyen tarkastellaan suoluonnon tilannetta Satakunnassa: soiden historiallista laajuutta, nykyistä käyttö- ja suojelutilannetta, jäljellä olevia ojittamattomia soita ja tiedossa olevia erityisiä luonnonarvoja. Lisäksi laaditaan sääntely-ympäristöä koskeva analyysi.
Case-alueiksi valittujen soiden osalta tarkastellaan lähemmin sosio-kulttuurisia merkityksiä ja paikallisyhteisön kulttuurista ympäristösuhdetta näihin suoalueisiin. Alueilla tehdään tutkimushaastatteluja, maastotarkastelua ja arkistoaineiston analysointia. Tutkimusaineistoa kerätään myös yhdessä paikallisyhteisön kanssa muun muassa tarinatyöpajoissa, koukulaistyöpajoissa ja karttakyselyn avulla. Näin tavoitellaan eri ikäryhmiin kuuluvien asukkaiden hallussa olevaa ympäristötietoa.
Case-alueille laaditaan myös aluetaloudellinen analyysi murroksessa olevan energiantuotannon ja turvetuotannon näkökulmasta.
Eri työpaketeissa kerätyn aineiston ja niistä saatujen tulosten perusteella arvioidaan turvetuotantoalueiden tulevaisuuden käyttömuotojen ympäristöllistä soveltuvuutta.
Hankkeen verkkosivut: https://sites.utu.fi/satumaa/
Lisätietoja: erikoistutkija Laura Puolamäki, laura.puolamaki@utu.fi
The project collects local knowledge and data concerning circular skills of the inhabitants of wooden houses by this contributing to the positive shift in recognising the value of wooden architecture and its contribution to the biodiversity in the cities. It also aims to strengthen the network of organizations and professionals experienced in working with the wooden heritage. The research is conducted in three wooden neighborhoods in Pori, Vilnius and Trondheim. The project is run by the consortium of partners: University of Turku, National University and NGO “Laimikis.Lt”, together with Vilnius TECH University. Associate partners of the project are residential communities, museums and ICOMOS national branches. WoodiSH is supported by the Nordic Biodiversity Group of the Council of Ministers. The case study in Pori is the 5th or Itätulli District.
Lead: Collegium Fellow Oleksandra Nenko, Landscape Studies
Website: https://www.woodish-project.com
Facebook: https://www.facebook.com/woodishproject
Participating partners:
- dr. Oleksandra Nenko, senior researcher at University of Turku, Landscape Studies group, WoodiSH project lead (Finland);
- dr. Maunu Häyrynen, professor of Landscape Studies, University of Turku (Finland);
- dr. Polina Golovátina-Mora, associate professor of Film and Media in Education, NTNU (Norway);
- dr. Sunniva Skjøstad Hovde, associate Professor in Music and Arts Education, NTNU (Norway);
- dr. Harald B. Høgseth, Professor of Arts and Crafts Education, NTNU (Norway);
- dr. Jekaterina Lavrinec, associate professor of Urban Studies, Faculty of Creative Industries, Vilnius TECH University / NGO Laimikis.lt - Laboratory for urban games and research (Lithuania);
- Julius Narkūnas, architect, CEO at NGO Laimikis.lt (Lithuania) will join some parts of the program;
Partnering museums:
- The Museum of Urban Wooden Architecture (Lithuania), https://mmam.lt/
- Markučiai Manor Museum (Lithuania), https://www.markuciudvaras.lt/en
- Satakunta Museum (Finland), https://satakunnanmuseo.pori.fi/ & Toivo building heritage centre, Pori (Finland), https://toivo.pori.fi
Porissa - valokuvablogi: Viikkari www.porissa.blogspot.com/2009/07/viikkari.html
HORIZON Europe IN SITU - Place-based innovation of cultural and creative industries in non-urban areas (2022 - 2026)
The multidisciplinary IN SITU project is coordinated by the Centre of Social Studies at the University of Coimbra and studies cultural and creative industries (CCIs) in the non-urban regions of Europe. While previous scholarship has predominantly addressed CCIs in urban contexts, IN SITU focuses on cultural actors in non-urban areas to find out their specific features, needs and capabilities. IN SITU unites institutional partners from 12 European countries, including National University of Ireland Galway, European Network of Cultural Centres ENCC as well as universities of Utrecht, Bifröst and Hildesheim. Besides, the project has a number of international outreach partners such as Cultural Action Europe, Creative Scotland and Creative Cities Network in Canada.
The core of IN SITU are six Labs, one of them based in UTU. Other Labs are located in Portugal, Ireland, Iceland, Latvia, and Croatia. The Finnish Lab is led by professor Maunu Häyrynen (PI), Landscape Studies, and Katriina Siivonen, leader of the Finland Futures Research Centre. Other team members include Oleksandra Nenko and Marjo Heino (Landscape Studies) and Pauliina Latvala-Harvilahti (Futures Studies). The Lab will study CCIs in the non-urban areas next to the cities of Rauma and Eurajoki.
Activities within the Finnish subproject will cover CCIs representing different sectors of cultural and creative economy, their networks and patterns of creative work, as well as the local tangible and intangible resources they use for their activities. It is founded on the pioneering work of UTU Landscape Studies on cultural mapping of rural areas in the Kokemäenjokilaakso River Valley. The participatory futures research methods offered by the Finland Futures Research Centre will be used to support CCIs activities, in particular to increase their sustainability, innovation and competitiveness.
Kuvataiteilija Maria Leppänen esittelee Vanitas-maalaustaan Eurajoella kesäkoti Krikutillin edustalla. Kuva Marjo Heino.
Turun yliopisto osallistuu heinäkuussa käynnistyneeseen, Coimbran yliopiston Centre for Social Studiesin koordinoimaan Horizon Europe -ohjelman hankkeeseen "IN SITU - Place-based innovation of cultural and creative industries in non-urban areas" (2022 - 2026). Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia, joita on tutkittu vähän kaupunkien kulttuuri- ja luoviin aloihin verrattuina. Konsortioon osallistuu tutkimustahoja kaikkiaan 12 Euroopan maasta, mm. National University of Ireland Galway, Euroopan kulttuurikeskusten verkosto ENCC sekä Utrechtin, Bifröstin ja Hildesheimin yliopistot. Niiden lisäksi hankkeella on useita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, kuten Cultural Action Europe, Creative Scotland ja Creative Cities Network / Canada.
Hankkeen ytimen muodostavat kuusi tapaustutkimusta (Labs), joihin Turun yliopiston osahanke kuuluu. Muut tapaustutkimuskohteet sijaitsevat Portugalissa, Irlannissa, Islannissa, Latviassa ja Kroatiassa. Suomen osahanketta vetää maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osuutta tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti Katriina Siivonen. Osahankkeen muina tutkijoina toimivat Oleksandra Nenko ja Marjo Heino (maisemantutkimus) sekä Pauliina Latvala-Harvilahti (tulevaisuuden tutkimus). Kohteina ovat Rauman ja Eurajoen maaseutualueet ja yhteistyötahoina niiden luovien ja kulttuurialojen toimijat. Osahankkeessa tehdään kulttuurikartoitusta kohdealueista ja toimijoista sekä kehitetään luovien ja kulttuurialojen innovaatiopotentiaalia mm. tulevaisuustyöpajoilla.
Lisätietoja: Maunu Häyrynen, mauhay@utu.fi
Tietosuojaseloste
Privacy Notice
Ympäristöhistoria tutkii ihmisen ja muun luonnon vuorovaikutusta ajassa. Maailmalla ympäristöhistorian tutkimus on keskittynyt pitkälti maaseudun ja metsien tutkimukseen. Alueelliset meret ja valtameret ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Myös Euroopan merien ympäristöhistorian tutkimus on vasta alkuvaiheissaan.
Tämän tutkimuksen kohteena on Itämeren modernin ympäristöhistorian tärkein teema: sen vesien saastuminen ja suojelu. Tutkimus lähtee liikkeelle Itämeren valuma-alueelta, joka on pinta-alaltaan neljä kertaa suurempi kuin Itämeri itse, mutta kohdistuu Suomen ja Venäjän vesistöihin 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Tämän ajanjakson aikana kumpikin maa kävi läpi neljä syvälle käyvää yhteiskunnallista vaihetta, joiden murroskohtina oli ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä kylmän sodan päättyminen. Tutkimus selvittää tässä sodan ja rauhan, kriisien ja kehityksen muodostamassa kontekstissa vesistöjen ylirajaista pilaantumista ja suojelua.
Tapaustutkimukset kohdistuvat paikalliselle, alueelliselle, kansalliselle, kansainväliselle ja globaalille tasolle. Esimerkiksi paikallisella tasolla vertailuparina on Helsinki ja Leningrad/Pietari. Jokaisella tasolla selvitetään yhteistä tematiikkaa vertailevasta näkökulmasta Suomessa ja Venäjällä kuin niiden välillä empiirisellä, kontekstuaalisella sekä rakenteellisella analyysilla.
Tutkimusryhmä, johon kuuluu niin suomalaisia Turun yliopistosta kuin venäläisiä tutkijoita Pietarin ja Moskovan korkeakouluista, pyrkii julkaisemaan tuloksiaan akateemisten väylien lisäksi tuottamalla yhteistyöprojektin avulla päätutkimusteemoista lyhyitä dokumenttifilmejä.
Nelivuotisen tutkimuksen (2021-2024) rahoittaja on Koneen Säätiö ja se on osa säätiön monitieteistä Kestävä kehitys, Venäjä ja Suomi -tutkimusohjelmaa.
Hankkeen vastuuhenkilö: Simo Laakkonen (simo.laakkonen@utu.fi, puh. 045 13 77 259).
Päättyneet hankkeet
Monet humanistiset alat käyttävät paikkatietoa ja vielä useammilla olisi siihen mahdollisuus. Paikkatietoa on sovellettu esimerkiksi arkeologian ja historiallisen kartografian tutkimukseen. Turun yliopiston maisemantutkimuksessa sitä hyödynnetään myös osallistuvina karttakyselyinä ja tällä hetkellä sitä kokeillaan suunnitellun maiseman tutkimuksessa.
Tässä hankkeessa tehdään esiselvitys kotimaisesta ja kansainvälisestä humanistisesta ja kokemuksellisesta paikkatiedosta ja paikkatietotutkimuksesta. Selvitysraportti julkaistaan vuodenvaihteessa 2022-2023. Humanistinen tai kokemuksellinen paikkatieto ei ole käsitteenä yksiselitteinen tai vakiintunut. Paikkatiedolla tarkoitetaan paikkatietoteknologialla (Geographical Information System, GIS) kerättyä, tallennettua, luokiteltua, analysoitua tai esitettyä informaatiota. Se voi olla tietoa mistä tahansa reaalimaailman asiasta, toiminnasta tai ilmiöstä, joka on georeferoitu eli sen sijainti suhteessa Maahan tunnetaan. Paikkatieto voi näin liittyä myös moniin humanististen alojen tutkimuskohteisiin: menneisyyden jälkiin, paikkamuistoihin, tilakäytäntöihin, rakennettuun ympäristöön, esitettyyn maisemaan, somepuheeseen tai jopa mielikuviin paikoista. Edellytyksenä on, että kohteet voidaan kuvata sijainnillisina pisteinä, viivoina tai alueina niihin liittyvine metatietoineen.
Humanistisessa paikkatietotutkimuksessa voidaan hyödyntää neljää erityyppistä aineistonhankintatapaa. Kaksi ensimmäistä ovat valmiiksi georeferoidut aineistot. Niitä voivat olla erilaiset asiantuntijoiden eri menetelmillä tuottamat paikkatietoaineistot tai harrastajien tai muiden vapaaehtoisten itsenäisesti tuottama paikkatieto, kuten esimerkiksi kartat, sosiaalisessa mediassa jaetut sijaintitiedot tai valokuvat. Näiden lisäksi paikkatietoaineistoja voidaan tuottaa joko itse lisäämällä sijaintitieto johonkin reaalimaailman asiaan, toimintaan tai ilmiöön tai yhteistoiminnassa osallisten kanssa.
Humanististen menetelmien ja aineistojen sekä digitaalisten, moniin eri teknologioihin perustuvien paikkatietojärjestelmien vuoropuhelu avaa ovia uusille näkökulmille ja oppimiselle. Humanistinen tutkimusote voi paikkatietotutkimuksessa sijoittua mihin tahansa tutkimusprosessin vaiheeseen aineiston hankinnasta analyysiin tai tulosten esittämiseen.
Lisätietoja: Katrina Virtanen katrina.virtanen@utu.fi
Porin Väinölän ja Pihlavan kulttuurikartoitukset osoittivat, että paikkoihin liitettyjen muistojen ja kokemusten jakaminen vahvisti paikallisidentiteettiä ja ylpeyttä omasta asuinalueesta. Molemmissa lähiöissä on paljon uinuvaa potentiaalia ja intoa paikallisen kulttuurin ja luontoyhteyksien kehittämiseen.
Kulttuurisuunnistelu-hankkeen ja Porin kaupungin kehittämishankkeen järjestämän Pihlavan tori elää ja soi - tapahtuman tunnelmia toukokuussa 2022. Kuva: Katrina Virtanen
Turun yliopiston maisemantutkimuksen Kulttuurisuunnistelu-tutkimushankkeen tutkijat Laura Seesmeri ja Katrina Virtanen toteuttivat kulttuurikartoituksen Väinölään ja Pihlavaan yhdessä asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdistämällä tutkimuksessaan taidelähtöisiä ja paikkatiedon menetelmiä, tutkijat nostivat esille paikkoihin sidottuja muistoja luoden uutta kokemuksellisuutta avaamalla paikkojen merkityksiä. Tutkimus pyrki ehkäisemään kohdelähiöiden eriarvoistumista tunnistamalla ja vahvistamalla niiden yhteisöllisiä identiteettejä ja resursseja sekä edistämällä kulttuurisia oikeuksia, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kulttuurisuunnistelu-hanke oli osa ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa 2020-2022.
Väinölän keskeisiä identiteettitekijöitä olivat arkiympäristö, luonto sekä yhteys Outokummun tehdasympäristöön ja sen historiaan. Kulttuurisista resursseista tärkeimmät olivat lyhytaaltoasema ja Varvourinjuopa. Yllättävää potentiaalia löytyi Väinölän kalevalaisista kadunnimistä. Ongelmiksi koettiin alueiden syrjäisyys ja palveluiden puute.
Pihlavan paikallisylpeyksiksi osoittautuivat teollinen kulttuuriperintö ja luonto. Sahaa, kuitulevytehdasta, näihin liittyviä asuinalueita ja Ahlströmien suvun perintöä arvostettiin. Myös Venatorin pigmenttitehtaan ja sen edeltäjien merkitys Pihlavalle tunnistettiin. Kiinnostavana tuloksena oli joukko palaneita yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, jotka yhä muistettiin. Pihlavasta löytyi myös monimuotoista toimijuutta. Laajaan toimijaverkostoon kuuluu paikallisten yhdistysten ja yritysten lisäksi Porin kaupungin toimialoja. Kaupungin rooli palveluiden ylläpitäjänä koettiin tärkeäksi. Ongelmia nähtiin alueen imagossa, kaupungin panostuksissa ylläpitoon ja syrjäisessä sijainnissa.
“Kultturisuunnistelu-hanke antoi meillekin hyvän kuvan, miten pihlavalaiset suhtautuvat ympäristöönsä ja miten pihlavalaiset haluaisivat alueensa kehittyvän.” Reijo Vesén harrastetoiminintaa eri ikäisille järjestävästä yhdistyksestä, Mepon Kotipesä ry:stä, totesi kulttuurikartoituksen vaikutuksista Pihlavassa.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa merkityksellisistä paikoista ja kehittämismahdollisuuksista on mahdollista yhdistää kaupungin eri toimialojen kehittämislinjauksiin. Konkreettisiin toimiin tarvitaan asukkaiden, paikallisten toimijoiden ja Porin kaupungin pitkäjänteistä yhteistyötä.
Yhteyshenkilö: Maunu Häyrynen, mauhay@utu.fi
Kulttuurisuunnistelu-hankkeen tutkimusjulkaisut ja raportit
Koneen Säätiön rahoittamassa Kokkeli-hankkeessa tuotetaan Kokemäenjokilaakson maaseutualueilla osallistuva kulttuurikartoitus ja yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti. Tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoiden ja alueen asukkaiden kulttuuriympäristöarvot osallistamisen ja taiteen avulla.
Menetelminä käytetään kulttuurikartoitusta ja maaseututaiteilijan konseptia. Tuloksia ovat alueen kulttuuristen resurssien tunnistus kulttuurikartoituksella, yhteiskehittämiseen perustuva taidereitti, uusi yhteisöllinen suojelun toimintamalli, uudet kontaktiverkostot ja kumppanuudet, työtilaisuuksien luominen taiteilijoille, näyttely sekä loppujulkaisu.
Kohdealue muodostuu Kokemäenjokilaakson maaseudusta. Alueen maisemaan liittyy paljon kulttuuri- ja luonnonarvoja. Alueeseen kohdistuu myös kasvavia muutospaineita eikä suojelun arvoista ja tavoista ole yksimielisyyttä. Tutkijoina ovat läänintaiteilija Marjo Heino ja tutkija Vuokko Kemppi-Vienola.
Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)
Verkkosivu: http://blogit.utu.fi/kokkeli/
Porilaisten suhdetta Kokemäenjokeen selvitetään Vesikansa-kulttuurikartoitushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan joen ja sen rantojen käyttöä kaupungin viidellä eri alueella: keskustassa, Pormestarinluodossa, Karjarannassa, Kyläsaaressa sekä Kalaholman ja Lukkarinsannan asuinalueella. Kulttuurikartoitusta tehdään alueilla haastattelemalla avainhenkilöitä, asukkaita sekä muita käyttäjiä ja havainnoimalla jokiympäristön käyttöä sekä rannoilta että joelta käsin. Eri alueilta kerätään käyttöön sekä haastateltujen kertomiin muistoihin, merkityksiin ja arvostuksiin liittyvää paikkatietoa, joka esitetään karttamuodossa. Hankkeen rahoittavat Länsi-Suomen Osuuspankki ja Porin kaupunki.
Hanke on alkanut 1.2.2019 ja jatkuu 31.12.2020 asti. Hankkeessa työskentelevät projektitutkijoina FM Ilona Hankonen 15.10. asti ja 1.10. alkaen FM Vuokko Kemppi-Vienola.
Hankkeen raportti: Vesikansa. Kokemäenjoki porilaisten elettynä arkiympäristönä (2021)
Yhteystiedot
Ilona Hankonen, 050 306 1158, kihank@utu.fi
Merialueiden käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä merkitsee erilaisten riskien ja resurssien yhteensovittamista. Itämeren alueen merialuesuunnittelu tähtää merialueen kestävään kehitykseen ja hyvän tilan saavuttamiseen, joka toteutetaan yli rajojen ja sektoreiden toteutuvalla yhteistyöllä.
BalticRIM-hankkeessa kartoitetaan keinoja huomioida merialuesuunnittelussa Itämeren poikkeuksellisen hyvin säilynyt vedenalainen kulttuuriperintö ja maisema. Hankkeen kansallisina yhteistyökumppaneina ovat mm. Museovirasto ja Metsähallitus ja hanketta johtaa Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto.
Maisemantutkimuksen oppiaine on mukana osahankkeessa, jossa projektitutkija Laura Seesmeri kartoittaa vedenalaisen maiseman ja kulttuuriperinnön määritelmiä ja sukeltajien kokemuksia vedenalaisesta maisemasta. Hanke saa osarahoitusta EAKR Itämeren alueen ohjelmasta Interreg Baltic Sea Region.
Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)
Verkkosivut:
https://www.submariner-network.eu/balticrim-cases/underwater-landscape-in-the-baltic-sea-msp-context
Hankkeessa selvitetään kuinka historiallista kaupunkia voi kehittää suojellen samalla sen erityistä ympäristöä ja kulttuuria. Siinä osallistuu kolme kaupunkia – Suomesta Rauma, Ruotsista Visby ja Latviasta Kuldiga sekä Aizpute. Hankkeessa vertaillaan näiden kaupunkien kokemusten samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia hyvien käytänteiden löytämiseksi matkailun edistämiseen. Osallistujat kehittävät yhdessä matkailuhankkeita ja -tuotteita, jotka perustuvat paikalliseen kulttuuriin ja luonnonympäristöön. Käytännössä työ koostuu matkailuhankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kokemusten jakamisesta yhteisissä työpajoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hanke tuottaa kolme uutta yhteistä matkailuhanketta ja kaksi -kohdetta esitteineen.
Hankkeen rahoittajana on Interregin Central Baltic-ohjelma. Hankkeen johtajana on Laura Puolamäki maisemantutkimuksen oppiaineesta.
Vastuuhenkilö: Laura Puolamäki (laura.puolamaki@rauma.fi)
Hankkeen verkkosivu: https://liviheri.wordpress.com/2015/10/15/living-with-cultural-heritage/
Cuporen ja Turun yliopiston yhteinen selvityshanke kartoittaa kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin nykytilaa paikallisen ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Selvitys arvioi kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin muutostekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien kulttuuritoimintaan. Kolmannen ja neljännen sektorin kohdalla selvitetään kulttuurin ja taiteen toimijatyyppejä ja eri kuntien näihin soveltamia yhteistyömalleja.
Selvitys tukee kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamista sekä taide- ja kulttuuripolitiikan alueellisuutta koskevien suuntaviivojen valmistelua. Lisäksi selvityksen tarkoitus on tuoda esille sitä, miten kunnissa on varauduttu alueuudistuksen vaikutuksiin kulttuuritoiminnan tehtävissä, yhteistyössä ja resursseissa. Kohdealueita ovat Espoo, Luumäki, Masku, Pori, Sipoo ja Turku ja Satakunnan sekä Varsinais-Suomen maakunnat. Loppuraportti julkaistaan Cuporen julkaisusarjassa.
Hankkeen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttajina maisemantutkimuksen oppiaine sekä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Projektitutkijana on Sanna Forsell.
Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)
Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, valtioneuvoston rahoittama tutkimus- ja selvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää monitavoitteisten, luontopohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen tuomiin maankäytön haasteisiin vastaamisessa. Maisemantutkimus toteutti tutkimushankkeen osana vuonna 2018 tapaustutkimuksen luontopohjaisten vesienhallintaratkaisuiden sosiaalisista ja kulttuurisista tavoitteista ja vaikuttavuudesta Porissa. Kaupungin edustajien haastattelut tuottivat tietoa siitä, miten luontopohjaisuus ymmärretään erityisesti hulevesien hallinnassa ja millaisia haasteita luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyy. Osatutkimuksen toteutti projektitutkija FM Ilona Hankonen.
Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen (mayhay@utu.fi)
EURA-tunnus: A70128
Toteuttajaorganisaatio: Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (päätoteuttaja) sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (osatoteuttaja)
Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori Hankkeen rahoitus: EAKR toimintalinja 2, kuntarahoitus 30 %
Hankkeen kesto: 15.1.2013–31.12.2015
Hankkeen kuvaus:
Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupunkikehityksen innovaatioalusta keräämällä, yhdistämällä ja jakamalla uudella tavalla eri tutkimusalojen ja eri osallisryhmien kaupunkitilaa koskevaa tietoa. Innovaatioalusta perustuu yhteisölliseen tiedonjakamiseen. Hankkeen tavoitteena on samalla kehittää uudenlaista kulttuurialojen korkeakoulutuksen opetuksen mallia, joka toimii kiinteälle yhteistyölle yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa alan työtilaisuuksien ja työllisyyden edistämiseksi.
Porin kaupunki toimii innovaatioalustan rakentamisen Living Lab’ina ja alustaa rakennetaan konkreettisten kohteiden yhteydessä, joista hankkeen toteuttajilla on olemassa olevaa tutkimuksellista tietoa ja joiden kehittämiseen erilaisilla osallisryhmillä, suunnittelijoilla ja yrittäjillä on intressi. Hankkeen tuloksena kohteissa voidaan toteuttaa kaupunkitilaa ja rakentamista koskevia innovaatioita. Konkreettisina kohteina ovat Porin Asuntomessut 2018 ja alueeseen liittyvien puisto- ja viheralueiden suunnittelu, Lyhytaaltoasema sekä Koiviston ulkoilupuisto ja lähiöiden kehittäminen.
Elävä Pori www-sivusto: https://elavapori.wordpress.com/
Hankkeen johtaja: Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori
Hankkeen rahoitus: ARA 80 %, Omarahoitusosuus 20 %
Hankkeen kesto: 15.1.2013–31.12.2015
Asuinalueiden kehittämisohjelmalla edistetään vuosina 2013–2015 asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Sen keskiössä ovat kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa. Ohjelmassa ovat mukana ARA, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Ympäristöministeriö koordinoi ohjelmaa ja ARA vastaa sen toteutuksesta.
Vuonna 2013 alkaneet osahankkeet:
Osahanke 1: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asuinviihtyvyys, Pihlava, Pormestarinluoto, Sampola. FM Sanna Forsell
Osahanke 2: Alueellisen eriytymisen ja asuinalueiden sosiaalisen tilan tutkimus Itä-Porin lähiöissä. YTM Antti Wallin
Lähiön henki – Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke tähtää kulttuurisuunnittelumenetelmän pilotointiin Porin lähiöissä ja jalkauttamiseen hyvänä hallintokäytäntönä. Samalla se tuottaa osallistietoa lähiöistä kaupungin strategiseen suunnitteluun sekä niiden kehittämisen erityistarpeisiin. Kutakin kohdelähiöitä tutkitaan omasta näkökulmastaan, mutta läpäisevänä painotuksena ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet segregaation ehkäisemisen avaintekijöinä. Tutkimushankkeen kohdealueet ovat samat kuin Porin kaupungin Kaikkien Pori -kehittämishankkeella: Pihlava, Pormestarinluoto sekä Itä-Porin lähiöiden muodostama kokonaisuus, ns. hybridi-Pori. Hankkeen yhteistyötahoina Porissa ovat Porin kaupungin johto, kaupunkisuunnittelu, koulutoimi, vapaa-aikatoimi ja kulttuuritoimi.
Hanke muodostaa osan laajempaa hankekokonaisuutta, jonka muut osat keskittyvät kulttuurikartoituksen menetelmäkehittelyyn ja pilotointiin. Hankkeessa tuotetaan hyödynnettävää tietoa ja kokemuksia sekä tehdään yhteistyötä kansallisella tasolla Aran lähiöohjelmassa olevien yhteistyöhankkeiden sekä
Hankkeen johtaja yliopisto-opettaja Eeva Raike
Hankkeen projektipäällikkö suunnittelija Laura Puolamäki
Hanke toimii vuosina 2011-2013.
Hankkeen päätoteuttaja onTurun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja osatoteuttaja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin kaupunki, Rauman kaupunki, Nakkilan kunta, Karvian kunta, Kokemäen kaupunki, Muuritutkimus ky sekä Pyhäjärven suojeluohjelma.
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa asukkaiden ja matkailijoiden huomio lähiluonnon erityispiirteisiin ja monimuotoisuuteen, satakuntalaiseen ympäristöön sekä maisemaan. Lisäämällä ympäristötietoa ja parantamalla ja tutkimalla ympäristönlukutaitoa edistetään ympäristön kestävää käyttöä sekä parannetaan elinympäristön laadun arvioitavuutta.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat
1) Olemassa olevan ympäristötiedon popularisointi ja jalostaminen
2) Ihmisen ympäristösuhteen ja identiteetin vahvistaminen lisäämällä tietoa omasta lähiympäristöstä, sen ainutlaatuisuudesta ja toisaalta mahdollisuuksista ja lähiympäristön arvostuksen lisääminen
3) Selkämeren kansallispuiston luonto- ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa ja ympäristökasvatuksessa
4) Oppimisympäristöjen kehittäminen
5) Maakunnallisen ympäristökasvatuksen ja tietoisuuden edistämisen koordinointi
6) Ympäristökasvatuksen sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkimuksen lisääminen tekemällä yhteistyötä eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa
Hankkeen blogi sijaitsee osoitteessa: http://osanaymparistoa.blogspot.fi/
Hankkeen osaprojektin Kulttuurien kerroksia Kauttualla blogi sijaitsee osoitteessa:
Maisemantutkimuksen oppiaine koordinoi Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman rahoittaman suomalais-venäläis-virolaisen Rajamaamaisemat-tutkimushankkeen vuosina 2004 – 2007. Hankkeen tavoitteena oli vertailla maiseman sodanjälkeistä kehitystä luovutetun Karjalan Hiitolassa ja Kurkijoella sekä Viron ja Venäjän raja-alueilla. Suomen ja Venäjän osalta erityisenä tarkastelukohteena oli Satakuntaan siirrettyjen hiitolalaisten maisemamuistojen vertailu venäläisen nykyväestön maisemakäsityksiin. Viron ja Venäjän osalta vertailtiin viron- ja venäjänkielisten maisemakäsityksiä etenkin Ida-Virun alueella. Hankkeeseen ottivat osaa Maunu Häyrynen ja Kirsi Niukko maisemantutkimuksesta, Netta Böök Aalto-yliopistosta, Hannes Palang, Anu Printsmann ja Helen Sooväli Tallinnan yliopistosta sekä Grigori ja Tatjana Isatšenko Pietarin valtionyliopistosta. Hanke tuotti Alue ja Ympäristö (35 (2) 2006) ja Borderlands Studies (24 (2) 2009) -aikakauslehtien teemanumerot sekä Häyrysen ja Outi Fingerroosin toimittaman Takaisin Karjalaan -artikkelikokoelman (SKS 2011).