Tutkimus historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella

Laitoksen kampukset ovat Turussa ja Porissa. Valtaosa oppiaineista toimii Arcanumissa (Arcanuminkuja 1) Turun kampuksella, arkeologia Geotalossa (Akatemiankatu 1). Porin yksikön sijaitsee Porin yliopistokeskuksessa (Pohjoisranta 11 A). Laitoksella on ajantasaiset, saavutettavat tilat etä-, hybridi- ja monipaikkaista työskentelyä varten.

Arcanumissa sijaitsee Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkisto (https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/hktl-arkisto), kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen kokoelma, johon on kerrytetty aineistoa 1950-luvulta lähtien. Vuonna 2024 arkiston saamelaisen folkloren Talvadas/Dálvadas-kokoelma valittiin osaksi Unescon kansallista Maailman muisti -rekisteriä. Arcanumissa on myös kirjasto, joka palvelee opiskelijoita ja henkilökuntaa. Turun yliopiston kirjasto on yksi vapaakappalekirjastoista ja sisältää kattavat aineistot suomalaisesta julkaisutoiminnasta. Lisäksi kirjaston kautta on pääsy laajoihin digitaalisiin resursseihin. Olemme myös valtakunnallisen ihmistieteellisen infrastruktuurin FIN-CLARIAHin jäseniä.

Merkittävä infrastruktuuria vahvistava tekijä ovat laitoksen monet verkostot ja tutkimuskeskukset, joiden tarkoitus on tukea tieteenrajat ylittävää yhteistyötä.

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos tekee laajaa alueellista ja kansallista yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja muistiorganisaatioiden kanssa. Toimimme monitieteisissä konsortioissa ja tieteellisten järjestöjen avaintehtävissä. Olemme tärkeä valtakunnallinen kulttuuripoliittinen toimija.

Alueellisesti humanistinen tiedekunta on solminut sopimukset yhteistyöstä muun muassa Satakunnan museon, Turun museokeskuksen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Nämä sopimukset ovat laitoksen kannalta tärkeitä opetuksen ja tutkimuksen edistämiseksi.

Laitos on aktiivinen Kulttuurikampus Turun kehittäjänä. Kulttuurikampus Turku on yhteistyöfoorumi, jossa ovat mukana alueen korkeakoulut ja Turun kaupunki.

Turun yliopisto on Coimbra-ryhmän ja EC2U-verkoston jäsen, mikä tarjoaa monia mahdollisuuksia tutkimuksellisiin ja opetuksellisiin avauksiin sekä opiskelu- ja henkilökuntavaihtoon.

Tutkijamme ovat kansainvälisten verkostojen ja järjestöjen jäseniä ja niiden avaintehtävissä, mikä tukee yhteistyön rakentamista.

Otamme mielellämme vastaan Marie Curie-, Erasmus- ja Fulbright-vieraita ja kannustamme yhteisöämme aktiivisuuteen kontaktien rakentamisessa.

Turun yliopisto tarjoaa tutkijoille hallinto- ja tukipalvelut. Tämä kattaa hankkeiden suunnittelun, budjetoinnin ja seurannan. Yliopiston tutkimuspalveluissa ja talouspalveluissa on laitokselle yhteyshenkilöt, jotka avustavat sekä EU-hankkeiden että akatemiahankkeiden valmistelussa. Tärkeä osa tutkimuksen tukea on väitöskirja- ja post doc-tutkimuksen ohjaus ja mentorointi, jota pyrimme edelleen kehittämään.

Turun yliopisto tarjoaa perehdytyksen kaikille uusille työntekijöille. Kansainvälisten tutkijoiden tueksi humanistisella tiedekunnalla on workbuddy-ohjelma.

Kerromme mielellämme lisää tutkimustoiminnasta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Jatko-opintoasioissa yhteyshenkilö on laitoksen tohtoriohjelman JUNOn koordinaattori (https://www.utu.fi/fi/tutkimus/tutkijakoulu/historian-kulttuurin-ja-taiteiden-tutkimuksen-tohtoriohjelma). Jos olet kiinnostunut Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) -yksikön tutkijapaikoista, lisätietoja löytyy TIASin kotisivulta (https://www.utu.fi/fi/tutkimus/tutkijakollegiumit/tias). Uusien projektien kohdalla voit ottaa yhteyttä laitoksen johtajaan tai tutkimuksesta vastaavaan varajohtajaan. Oppiaineiden vastuuhenkilöt löydät oppiaineiden sivulta.

Aallonharjalle eli AHA on ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen ja opetuksen verkosto. Lähtökohtamme ovat humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Ympäristön käsitämme laajasti kattavan niin aineellisen kuin aineettoman ympäristön ja sen eri toimijat. Olemme avoin eri tieteenalojen ympäristötutkimukselle. Kannustamme poikki- ja monitieteelliseen yhteistyöhön eri tutkijoiden ja tieteenalojen välillä ja järjestämme esimerkiksi mahdollisuuksia keskusteluun ja yhteistyöhön eri tieteenalojen tutkijoiden kesken.

Monitieteinen Centre for the Study of Christian Cultures -tutkimuskeskus kokoaa yhteen tutkimusta ja tutkijoita, jotka keskittyvät kristinuskon ja kristillisten kulttuurien tutkimukseen erilaisista, muun muassa humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Tutkimuskeskuksessa tarkastellaan kristinuskon ideologisia, poliittisia, kulttuurisia ja taiteeseen, talouteen sekä arkeen liittyviä ulottuvuuksia niin historiassa kuin nykyisyydessä. Keskuksen toiminnan runkona ovat kuukausittaiset alustus- ja keskustelutilaisuudet. Lisäksi keskus järjestää erilaisia tieteellisiä seminaareja ja tuottaa opetusta ja julkaisuja kristillisistä kulttuureista. Tutkimuksen ohella keskuksen tutkijat osallistuvat yliopistojen yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamiseen muun muassa toimimalla tiedotusvälineissä asiantuntijakommentaattoreina, ylläpitämällä blogia sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia.

> CSCC:n verkkosivusto

International Institute for Popular Culture perustettiin vuonna 2006 edistämään populaarikulttuurin monitieteistä tutkimusta. Instituutin keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa populaarimusiikki, radio, elokuvat ja televisio, uudet mediat ja informaatioteknologia, festivaalit ja kaupunkikulttuuri, nuoriso- ja alakulttuurit, kulttuuriteollisuus ja urheilu.

IIPC järjestää säännöllisesti debatteja, konferensseja, tuottaa julkaisuja ja edistää kansainvälistä tutkijavaihtoa yhteistyössä alan keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Instituutin toimintaa ohjaa kansainvälinen ohjausryhmä, johon kuuluu populaarikulttuurin johtavia tutkijoita Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

> IIPC:n verkkosivusto

Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä tutkitaan kulttuurin, terveyden ja sairauden välisiä yhteyksiä usean tieteenalan näkökulmasta. Yksikkö antaa alan opetusta, ja toimii myös yliopiston kolmannen tehtävän mukaisissa hankkeissa.

Yksikössä toimii Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama ArtsEqual-tutkimushanke. Turun yliopiston Asklepios-opintokokonaisuus (15 op), joka yhdistää opetuksessa lääketieteellisiä, humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia, koordinoidaan Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköstä. Yksikkö koordinoi myös tohtorikoulutettavile ja muille tutkijoille tarkoitettua Kulttuuri ja terveys -seminaaria sekä valtakunnallista taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimuksen Taikusydän-tutkijaverkostoa.

> Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö

Lisätietoja: Katve-Kaisa Kontturi ja Milla Tiainen

Verkoston Facebook-sivut

SELMA on monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy tarinankerronnan, kokemuksellisuuden ja kulttuurisen muistin välisten kytkösten tarkasteluun erilaisista teoreettisista ja historiallisista näkökulmista. Keskuksessa tutkitaan esimerkiksi elämän tarinallistamista, traumakertomuksia ja digitaalista tarinankerrontaa. Kokemuksen, kertomuksen ja muistin suhdetta lähestytään eri tutkimusperinteistä käsin ja samalla synnytetään tieteidenvälistä dialogia. Keskuksen toiminnassa on mukana useita tiedekuntia, ja se kokoaa yhteen Turun yliopiston temaattisen kokonaisuuden ”Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos” tutkimusta valtakunnallisesti johtavana kulttuurisen muistin tutkimuksen keskuksena. SELMA tekee kansainvälistä yhteistyötä erilaisten kertomuksen ja muistin tutkimuksen verkostojen kanssa. Se järjestää tutkimustapahtumia sekä teoreettisista että yhteiskunnallisesti ajankohtaisista aiheista. Keskuksen tavoitteena on edistää tieteiden ja taiteiden vuoropuhelua sekä toimia tutkijat, taiteilijat ja yliopiston ulkopuoliset tahot kokoavana yhteisönä.

> SELMAn verkkosivusto

TUCEMEMS tukee ja edistää tieteellistä tutkimusta, joka kiinnittyy aikajaksolle myöhäisantiikista 1700-luvun loppuun. Keskuksen lähtökohtana on Turun yliopiston useissa oppiaineessa tehtävä keskiajan ja varhaismodernin tutkimus. Keskus tekee yhteistyötä muiden sekä kansallisten että kansainvälisten vastaavien yhdistysten, keskusten ja laitosten kanssa. Keskuksen toiminta on avointa kaikille siitä kiinnostuneille.

> TUCEMEMSin verkkosivusto

Turun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen verkosto kokoaa yhteen eläimiin sekä ihmisten ja eläinten suhteisiin liittyvää ihmistieteellistä tutkimusta. Verkosto toimii Turun yliopistossa, Humanistisessa tiedekunnassa, mutta siinä on mukana  tutkijoita myös laajemmin Turun alueelta. Tutkimuksissa tarkastellaan esimerkiksi ihmisen ja muiden eläinten välisiä kohtaamisia, rajaa, jaettua historiaa ja vuorovaikutusta sekä eläinten representaatioita ja toimijuutta. Verkosto järjestää säännöllisiä tutkimusseminaareja ja erilaisia muita tilaisuuksia kuten vierailuluentoja.

> Lisätietoja: Nora Schuurman

Hankkeen verkkosivut

Connecting Theory and Practical Issues of Migration and Religious Diversity (COREnet) on tieteidenvälinen verkosto, jonka tavoitteena on tiedon tuottaminen, tiedon vaihto ja valmiuksien kehittäminen kaikkialla Euroopassa muuttoliikkeen ja uskonnollisen monimuotoisuuden risteyksessä painottaen erityisesti alhaalta ylöspäin suuntautuvaa tutkimusta. Verkoston taustalla on se, että Eurooppaan tulevat siirtolaiset ja syyrialaiset sotapakolaiset ovat nousseet yhdeksi suurimmista poliittisista kysymyksistä ja yhteiskunnallisista haasteista viime vuosien aikana. Verkoston tavoitteena on myötävaikuttaa Euroopan maiden sisäisten ja valtioiden välisten erimielisyyksien voittamiseen innovatiivisen lähestymistavan avulla, joka täydentäisi olemassa olevaa siirtolaisuutta ja uskonnollista monimuotoisuutta koskevaa yhteiskuntatieteellistä tietämystä uskontojen tutkimuksella ja teologisilla oivalluksilla, jotka selittävät siirtolaisten ja pakolaisten tarinoita. Tämä verkosto tuo tiedon yhdistämisen sidosryhmien – monimuotoisuuden hallinnan parissa paikallisella ja kansallisella tasolla toimivien valtiollisten, kansalaisjärjestöjen ja mediaorganisaatioiden kanssa.

Hankkeen vetäjä Turun yliopistossa: Tuomas Martikainen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2021–2025, COST Action

https://www.cost.eu/actions/CA20107/

Namibialla ja erityisesti Owambo aluelle (”Ambomaa”) on erityinen sija Suomen historiassa, sillä alueiden välille on syntynyt tiivis ja yhä jatkuva suhde. Suomalais-namibialaisessa hankkeessa tarkastellaan yhteisestä historiaamme koskevia tiedonmuodostuksen, tiedon liikkumisen ja muuttumisen prosesseja. Hankkeen aikajänne ulottuu vuodesta 1870 eli ensimmäisten suomalaisten lähetystyöntekijöiden saapumisesta aina vuoteen 1990, jolloin Namibia itsenäistyi suomalaisten YK-työntekijöiden avustuksella. Hanke tuottaa uutta historiallista tietoa suomalaisten ja namibialaisten vuorovaikutussuhteista sekä niiden myötä tuotetusta tiedosta. Tavoitteena on purkaa koloniaalisia tietorakenteita ja siten edesauttaa aiempaa moniäänisempien ja inklusiivisempien, sekä suomalaista että namibialaista yhteiskuntaa hyödyttävien historioiden kirjoittamista.

Hankkeen vetäjä: Leila Koivunen
Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, Koneen säätiö

Hankkeessa tutkitaan elokuva- ja televisiotoiminnan muotoutumista erilaisten historiallisten kestojen puitteissa. Elokuva ja televisio koettiin pitkään toisiaan hylkivinä, ja kummankin välineen historiaa on kirjoitettu erikseen. Hankkeemme näkökulma on toinen. Katsomme kamppailun toiselle puolelle ja tarkastelemme niitä yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja, joita elokuvan ja television välille on kehittynyt 1950-luvun lopulta lähtien niin estetiikan, tuotannon, levityksen kuin esitystapojen alueella ja jotka tältä pohjalta muovautuivat oleelliseksi osaksi intermediaalisen audiovisuaalisen kulttuurin nykymaisemaa. Tarkastelemme elokuvan ja television yhteen kietoutumista ensisijaisesti Suomessa, mutta mukana on myös vertaileva näkökulma toisiin Pohjoismaihin. Tavoitteena on laatia 1) televisioyhteistyön pioneerin, elokuvatuotantoyhtiö Fennada-Filmin suomenkielinen historia ja 2) kansainvälinen teos elokuvan ja television varhaisvaiheista Pohjoismaissa.

Hankkeen vetäjä: Kimmo Laine

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2021–2024, Suomen Kulttuurirahasto

#ENDOs on Erasmus-rahoitteinen kolmivuotinen projekti, jossa käytetään narratiivisia keinoja endometrioosipotilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutuksen parantamiseen. Projektin suunnitelma on kolmetasoinen. Partnerit suunnittelevat, tuottavat ja kehittävät tekoälyn hyödyntämää sovellusta, joka yksinkertaistaa kliinistä kieltä potilaille. Projektin taiteilijat ja kulttuuritoimijat pyrkivät edistämään yleistä endometrioositietoa kuva-, sana- sekä esitystaiteen avulla. Projektin tavoitteena on myös edistää kerronnallisen eli narratiivisen lääketieteen terveyden ammattilaisille ja hoitajille kehittämiä menetelmiä. Projektin tavoite voidaan kiteyttää pyrkimykseksi auttaa ihmisiä, joilla on kroonisia gynekologia sairauksia, ja lisätä ymmärrystä ja tietoa endometrioosista.

Yhteyshenkilö: FT Avril Tynan

Yhteistyökumppanit: Le LABA, Ranska; Vulgaroo, Ranska; L’Agence Créative, Ranska; Momentum, Irlanti; Stockholms Kvinnohistoriska, Ruotsi; Turun yliopisto, Suomi; Università Degli Studi Di Palermo, Italia; National University of Ireland Maynooth, Irlanti ja Digital Narrative Medicine, Italia.

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2026, EU Horizon

https://endostories.eu/

Kirjahanke keskittyy näyttelyihin, jotka ovat yksi modernin yhteiskunnan vaikutusvaltaisimmista medioista. Hanke tarkastelee näyttelymedian historiaa kansainvälisenä ilmiönä nostaen esiin myös Suomen näkökulman. Ajallisesti tarkastelu keskittyy 1800-luvulta nykypäivään. Hanke valmistelee ensimmäistä suomenkielistä näyttelymedian historiaa laajasti ja kootusti käsittelevää teosta. Myös kansainvälisesti tarkasteltuna teos on uraauurtava. Sen tavoitteena on muodostaa kompakti kokonaiskuva näyttelymedian historiasta tarkastellen rinnakkain erilaisia näyttelytyyppejä. Hankkeen osallistujat edustavat useita tieteenaloja: historia, arkeologia, taidehistoria ja museologia. Teoksen toimittavat Taina Syrjämaa ja Leila Koivunen. Teoksen julkaisusta on alustavasti sovittu Gaudeamuksen kanssa.

Hankkeen vetäjät: Taina Syrjämaa ja Leila Koivunen

Hankkeen kesto: 2023–2026

Hanke tutkii Suomen alueen eläin- ja kasvilajistoa historian-, kulttuurin- ja kielentutkimuksen keinoin. Se tuo esiin sanoma- ja aikakauslehtiin kätkettyjä havaintoja erilaisista lajeista 1800-luvulta 1970-luvulle, joista tieteellisessä ja julkisessa keskustelussa ei ole ollut aiemmin tietoa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa käsitys Suomen lajistosta ja tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa lajien esiintymisestä Suomen alueella tutkijoille, eri organisaatioille ja laajalle yleisölle. Hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö ja se on saanut rahoituksen säätiön suuret kulttuurihankkeet -rahoitusohjelmasta.

Hankkeen vetäjä: Otto Latva

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2025, Alfred Kordelinin säätiö.

https://www.utu.fi/faffe

Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama tutkimushanke Förfalskarna – Allmogens litterarisering och kunskap om det svenska språket i brottslig kontext i Finland under första hälften av 1800-talet lähestyy 1800-luvun suomalaisten kirjoitustaitoa rikoksen näkökulmasta ja tutkii niitä tilanteita, joissa etenkin alempisäätyiset suomalaiset olivat tuomiolla väärennysrikoksista. Hanke avaa väärennystapausten kautta laajasti 1800-luvun alun suomalaisen yhteiskunnan sosiaalihistoriaa ja etenkin yhteiskunnan työväenluokkaisen ja vähävaraisen väestönosan arkielämää.

Hankkeen vetäjä: Kirsi Vainio-Korhonen

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2022–2025, Svenska litteratursällskapet i Finland

https://sites.utu.fi/forfalskarna/

Coimbran yliopiston koordinoimassa Horizon Europe -ohjelman IN SITU -hankkeessa tutkitaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia. Konsortioon osallistuu tutkimustahoja 12 Euroopan maasta. Hankkeen ytimen muodostavat kuusi tapaustutkimusta (Labs), joihin Turun yliopiston osahanke kuuluu. Osahanketta vetää maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osuutta tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen. Kohteina ovat Rauman ja Eurajoen maaseutualueet ja yhteistyötahoina niiden luovien ja kulttuurialojen toimijat. Osahankkeessa tehdään kulttuurikartoitusta kohdealueista ja toimijoista sekä kehitetään luovien ja kulttuurialojen innovaatiopotentiaalia.

Koko hanke vetäjä: Nancy Duxbury, Coimbran yliopisto / University of Coimbra

Suomen osuus: Maunu Häyrynen, maisemantutkimus / Landscape Studies

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2022–2026, EU Horizon

https://insituculture.eu/

Strategisen tutkimuksen neuvoston CULT-ohjelman rahoittama tutkimuskonsortio Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA) arkastele kriittisesti dataistumista nyky-Suomessa kysyen, kuinka se koetaan, kuinka sitä tulkitaan ja vastustetaan eri ihmisryhmien keskuudessa, sekä millaiset yhteiskunnallisesti kestävät ratkaisut ovat mahdollisia. Hanke erittelee ensimmäiseksi datavetoisen kulttuurin vaikutusta ihmisten erilaisiin rooleihin ja suhteisiin, sekä näihin liittyviä haavoittuvaisuuksia. Toiseksi se tutkii, kuinka intiimiys toimii kiistanalaisena resurssina datavetoisessa työssä, julkisissa työurissa ja sosiaalisissa suhteissa. Kolmanneksi IDA tarkastelee ja kehittää oikeudenmukaisia keinoja henkilökohtaisen datan hallintaan, jakamiseen ja käyttöön.

Hankkeen vetäjä: Susanna Paasonen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2019–2025, Suomen Akatemia

https://www.dataintimacy.fi/

Hankkeessa tutkitaan kokemuksia metsästä muiden eläinten kanssa jaettuna kotina. Tutkimus tekee näkyviksi lajienvälisten suhteiden verkostot ja dynamiikan sekä näiden muuttumisen ajassa ja tilassa. Tutkimus haastaa ihmiskeskeisen ymmärryksen kodista ja kytkee arjen metsäsuhteen osaksi ihmisten ja eläinten välisiä suhteita, lajienvälistä vuorovaikutusta sekä kodin kokemusta. Yhdistämällä monitieteistä metsäsuhteen, eläinsuhteen ja kodin tutkimusta hanke tarkastelee metsään liittyviä kokemuksia, kehollisuutta, käytäntöjä ja toimijuutta tilallisesta ja posthumanistisesta näkökulmasta. Hanke tuo metsän ja kodin tutkimukseen mukaan myös eläimet aktiivisina toimijoina, ei vain ihmistoiminnan passiivisina kohteina. Tutkimus on menetelmiltään laadullinen ja perustuu muistitietoaineistoon, sosiaalisen median aineistoihin sekä videoiduin kävelyhaastatteluin toteutettavaan monilajiseen etnografiaan.

Hankkeen vetäjä: Nora Schuurman

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2027, Koneen säätiö

https://www.facebook.com/profile.php?id=61557920264062

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessamme tutkitaan ihmisten suhdetta kadonneisiin, uhanalaisiin ja tulokas- sekä vieraslajeiksi määriteltyihin merieläimiin ja -kasveihin Suomessa. Näitä lajeja ja lajimäärissä tapahtuneita muutoksia on tutkittu aiemmin lähes yksinomaan luonnontieteissä. Tässä projektissa tutkitaan ihmisten suhdetta muuttuvaan meribiodiversiteettiin humanististen alojen näkökulmasta. Tällä tavalla hankkeemme pyrkii tuottamaan uutta tietoa muille tutkijoille, päätöksentekijöille ja laajemmalle yleisölle siitä, miten Itämeren biodiversiteetissä tapahtuneet muutokset on ymmärretty ja nähty suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa pitkällä aikavälillä ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet suomalaisten näkemyksiin meri- ja saaristoympäristöstä. Projekti tarjoaa myös tietoa, joka helpottaa kulttuurista sopeutumista tulokaslajeihin ja muuttuneeseen meriympäristöön sekä antaa uusia näkökulmia ymmärtää antroposeeni globaalina ilmiönä.

Hankkeen vetäjä: Otto Latva

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2021–2025, Suomen Akatemia.

https://www.utu.fi/humbio

Miten ja miksi suomalaiset ovat osallistuneet maailman eri alueiden kartoittamiseen globaalissa etelässä 1900-luvulla? Millä tavalla siirtomaavallan purkautuminen vaikutti maantieteellisen ja kartografisen tiedon tuottamisen globaaleihin verkostoihin? DEVMAP-projektissa vastataan näihin kysymyksiin pureutumalla suomalaisten kehitysyhteistyönä toteuttamiin kartoitushankkeisiin vuosina 1970–2000 eri puolilla maailmaa mm. Nepalissa, Namibiassa, Tansaniassa, Bangladeshissa ja Egyptissä. Projektissa tutkitaan kartografisen tiedon ja suomalaisten asiantuntijoiden ylirajaista liikkumista. Analyysin kohteena ovat kehitysyhteistyönä valmistetut kartat, kartoituskäytäntöihin liittyneet valtasuhteet ja kartografisen tiedon ylirajaiset verkostot. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Hankkeen vetäjä: Johanna Skurnik

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2023–2027, Suomen Akatemia

Projektisivu: https://sites.utu.fi/devmap/

Keiden kaupunki -hanke on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen hanke, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Hankkeessa tarkastellaan suomalaisten kaupunkien historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta historiantutkimuksen ja taiteen keinoin. Tutkimuksen kohteena on erityisesti kaupunkirakentamisen murrosaika 1960–1970-luvuilla sekä siihen liittyneet keskustelut kaupunkitilasta ja tasa-arvosta. Monet tuolloin alkaneet kehityskulut vaikuttavat kaupunkiympäristöissä yhä. Hankkeessa ovat mukana sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo sekä historiantutkijat Ainur Elmgren, Tiina Männistö-Funk ja Hanna Tyvelä.

Hankkeen vetäjä: Tiina Männistö-Funk

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2021–2025, Koneen säätiö

https://keidenkaupunki.com/

Suomen Akatemian rahoittama Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen välinen konsortio Kirjailija tarinataloudessa tutkii sosiaalisen median vaikutusta 2000-luvun kirjallisuuteen ja kirjailijoihin. Aikamme tarinatalous tekee kaikista tarinankertojia ja palkitsee dramaattisista kokemustarinoista, ja siksi se ohjaa myös kirjailijoita hakemaan huomiota omalla tarinallaan. Kirjallisuus ei ole enää erityinen taiteellisen vapauden alue, vaan siihen vaikuttaa digitaalisten alustojen tarinallisuus. Selvitämme kertomuksen tutkimuksen ja kirjallisuussosiologian keinoin, miten 24 nykykirjailijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Puolasta, Ukrainasta, Ranskasta, Isosta-Britanniasta ja Irlannista reagoivat tarinatalouden paineeseen kaunokirjallisissa teksteissään ja muissa kirjoituksissaan. Tutkimme myös digitaalisin menetelmin, millaista suosiota tai arvostelua heihin kohdistuu sosiaalisessa mediassa. Autamme kirjailijoita, mediaa, kustantajia ja yleisöjä hahmottamaan analyyttisesti ja kriittisesti kirjallisuuden tulevaisuutta.

Hankkeen vetäjä: Markku Lehtimäki

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2028, Suomen Akatemia

Kuultava tulevaisuus on kaksivuotinen äänimaisemien keruu-, tallennus- ja tutkimushanke. Etsimme kuvauksia ja huomioita äänimaisemista Suomen maantieteellisten rajojen sisältä sekä kartoitamme keruuseen osallistujille tärkeitä ympäristöjä yhdessä heidän kanssaan. Toteutamme keruun ja seurantatutkimuksen kolmatta kertaa. Se jatkaa vuosina 2004–2006 ja 2014–2015 järjestettyjä Sata suomalaista äänimaisemaa ja Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeita. Projektissa tutkitaan suomalaisen äänimaiseman muutosta viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tässä mitassa tehty äänimaiseman systemaattinen pitkittäistutkimus on ainutlaatuinen myös kansainvälisesti arvioituna. Projektin järjestää Suomen Akustisen Ekologian Seura ry yhteistyössä Turun yliopiston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Hankkeen vetäjä: Meri Kytö

Hankkeen kesto: 2024–2026

https://www.aanimaisemat.fi/p/kuultava-tulevaisuus.html

Uudet teknologiat ovat muuttaneet dramaattisesti historiallisten aineistojen tutkimusta. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehtien saatavuus digitaalisessa muodossa on mahdollistanut tuoreet kysymyksenasettelut, kun aineistoa voidaan tarkastella laajemmassa mittakaavassa, yli sen, mitä lähiluvun keinoin on havaittavissa. Kuvitellut kotimaat -hanke pyrkii hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ja kehittää menetelmiä ylirajaisen, Pohjois-Amerikan suomalaisen kulttuurin tutkimukselle. Perusajatuksemme on, että siirtolaislehtien tekstuaalinen rakentuminen on johtolanka siihen, miten lehdissä kuviteltiin niin mennyttä kuin nykyistäkin kotimaata. Siirtolaislehdistö muotoutui kulttuurien välitilassa ja julkaisi uutisia Suomesta ja Pohjois-Amerikasta, toisinaan suoraan kopioiden, mutta samalla myös muisteltiin, pohdiskeltiin ja uumoiltiin entisen kotimaan oloja. Hankkeen aikana digitoidaan noin 350 000 sivua Pohjois-Amerikan suomalaisia kausijulkaisuja, ja aineisto saatetaan käytettäväksi digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun kautta.

PI: Hannu Salmi

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, Koneen säätiö

https://sites.utu.fi/kuvitellutkotimaat/

Koneen säätiön vuosina 2021−2024 rahoittama monitieteinen, historian ja sosiaalityön tutkimusta yhdistävä hanke tuottaa uutta tietoa yhteiskunnallisten kriisien seurauksista köyhien ja huono-osaisten lasten ja nuorten elämään pitkällä aikaperspektiivillä. Hanke tarjoaa tietoa yhtäältä siitä, miten arjen köyhyyskokemukset eroavat aikakaudesta ja kriisistä toiseen ja toisaalta siitä, mikä lapsena ja nuorena koetussa köyhyydessä on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Taloudellisten kriisien on todettu vaikuttavan erityisen kielteisesti niihin perheisiin, joiden tilanne on ollut vaikea jo ennen kriisiä. Lasten näkökulmat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen ovat tärkeitä ja tutkimisen arvoisia sekä sinällään että niiden aikuisuuteen ulottuvien seurausten takia. Hanke korostaa uudenlaista, köyhien lasten omia kokemuksia ja omaa toimijuutta kunnioittavaa näkemisen ja katsomisen tapaa.

Hankkeen vetäjä: Kirsi Vainio-Korhonen

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2021−2024, Koneen säätiö

https://sites.utu.fi/lapko/ 

Tutkimushanke tarkastelee lastenkirjallisuuden ja kasvatuksellisten oppaiden yhteyksiä yhteisten identiteettien luomiseen ja kansakunnan rakentamiseen 1800-luvun alkupuolella. Tutkimuksemme kattaa ajanjakson, jolloin Suomi hallinnollisena ja poliittisena kokonaisuutena alkoi rakentua Venäjän alaisena autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 alkaen. Hanke luo uutta tietoa siitä, millaisia ajatuksia, tunteita, ohjeita, käytöstapoja ja arvoja lastenkirjoissa välitettiin ajanjaksolla, jolloin lastenkirjallisuus levisi uudella tapaa samalla kun käsitykset lapsuudesta muuttuivat. Hanke tutkii Suomea ylirajaisen painokulttuurin näkökulmasta osana Itämeren aluetta.

Hankkeen vetäjä: Heidi Hakkarainen

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2026, Koneen Säätiö

https://sites.utu.fi/luka/ 

Moninaisuus suomalaisessa sarjakuvahistoriassa: vähemmistöt ja itserepresentaatio -tutkimushanke (2023–2026) selvittää, miten erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat sarjakuvantekijät ja heidän sarjakuvansa ovat asettuneet osaksi suomalaista sarjakuvakulttuuria menneisyydessä ja nykyisyydessä. Hankkeessa tutkitaan myös minkälaista sarjakuvaa vähemmistöjen piirissä on tehty ja miten vähemmistöidentiteettejä on käsitelty sarjakuvan keinoin. Hanke keskittyy erityisesti ruotsinkielisen väestön, naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sarjakuvatuotantoon 1850-luvulta nykypäivään. Tutkimus pyrkii moninaistamaan käsityksiä suomalaisesta sarjakuvasta ja valottamaan sen kehitystä muovanneita kulttuurisia ja yhteiskunnallisia olosuhteita. Hanke toimii Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa, ja sitä rahoittavat Svenska litteratursällskapet i Finland ja Svenska kulturfonden.

Hankkeen vetäjä: Ralf Kauranen

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2026, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Svenska kulturfonden

https://sites.utu.fi/comicsdiversity/fi/

Museologian elävään kasviperintöön liittyvät hankkeet

Museologian oppiaineessa on käynnissä useita elävään kasviperintöön ja museopuutarhoihin liittyviä hankkeita. Tarkemmat hanketiedot löytyvät sivustolta:

Vetäjä: Maija Mäki

https://sites.utu.fi/elavakasviperinto/

Tutkimus antaa laajan selonteon länsimaisen taiteen ruokaa, ruokatapoja ja syömisen kuvaamista koskevista pääasiallisista kehityskuluista aikavälillä 1650–1950. Se kartoittaa tapoja, joilla taide liittyi tänä aikakautena ruokaa, ruokailua ja ruoantuotantoa koskeviin muutoksiin ja niistä käytyyn keskusteluun sekä tapoja, joilla taiteen esittämät näkemykset tai niiden painopisteet erosivat niistä.

Tutkimuksen kohteena olevina vuosisatoina länsimaisen ihmisen suhde ruokaan, ruokailuun ja ruoantuotantoon muuttui enemmän ja nopeammin kuin minään toisena aikana sitä ennen. Tämä muuttunut suhde on myös tänä päivänä olennainen osa ekologista kriisiä, ilmastonmuutosta sekä luonto- ja lajikatoa. Sellaisenaan tutkimus pureutuu taiteen peilin kautta niihin juurisyihin, jotka muutoksia ovat aiheuttaneet, ja tarjoaa näkökulmia, joilla asiasta voitiin ja voidaan yhä käydä keskustelua.

Tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.

Pyhäinjäänteet, reliikit, miellettiin keskiaikaisessa Euroopassa pyhimysten aineellisina ilmentyminä ja Jumalan voiman välikappaleina maan päällä. Sellaisina ne olivat haluttuja, kadehdittuja ja toisinaan ryöstettyjä tai itse tehtyjä. 1200-luvun alusta alkaen pyhäinjäänteiden eräänlainen hallitsemattomuus näyttäytyi ongelmallisena kirkosta katsoen ja paavit alkoivat suitsia reliikkikäytänteitä. Tämä johti erityisesti 1300-luvulla kanonisen lain kiristyksiin, jotka uhkasivat viedä suuren määrän reliikkejä maallikkojen arjen ja hartauden harjoituksen ulottumattomiin. Tutkimukseni osoittaa, kuinka ruohonjuuritasolla dominikaanien ja maallikkojen yhteistoiminta kiersi asetuksia ja mahdollisti uudenlaisten aineellisuuksien reliikkimäisen käytön. Tämä ohjaa kysymään, mitä myöhäiskeskiaikaiset reliikit oikeastaan olivat, sekä kenelle, miten ja kenen ”luvalla” aineesta tuli pyhää.

Hankkeen vetäjä: Marika Räsänen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2022–2027, Suomen Akatemia

https://sites.utu.fi/ossagloriosa/projektit/myohaiskeskiaikaiset-reliikit/

Hankkeemme tarkastelee viime vuosina Suomessa ja maailmalla mediakiistoja herättänyttä kulttuurisen omimisen (cultural appropriation) ilmiötä. Vaikka kulttuurisen omimisen käsite onkin uusi, ovat suomalaiset lainanneet alkuperäiskansakulttuurien symboliikkaa läpi 1900-luvun ja käyttäneet näiden kuvastoa rakentamaan suomalaisuutta. Työryhmämme tutkii, millaisia merkityksiä suomalaiset ovat eri 1900-luvun aikakausina liittäneet alkuperäiskansojen kulttuurillisiin symboleihin, esineisiin ja käytänteisiin näitä lainatessaan ja jäljitellessään. Arkistotutkimusta, muistitietotutkimusta ja joikua menetelminä käyttäen pyrimme ymmärtämään, miksi alkuperäiskansojen kulttuurit kiehtovat ja millaisin eri tavoin ja tarkoituksin enemmistökulttuurin yksilöt ja yhteisöt niistä lainaavat. Keskittymällä Suomeen vertaamme eroja siinä, miten ja mitä omitaan sekä osittain maanrajojen sisällä elävältä saamelaisyhteisöltä että kansallisrajat ylittäen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Hankkeen vetäjä: Reetta Humalajoki

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2023–2030, Koneen Säätiö

Hankkeessa Ooppera periferiassa? Turku ja Pariisi musiikki- ja teatterikaupunkeina 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, miten musiikki- ja teatterielämä myötävaikuttivat porvarillisen julkisuuden ja kansalaisihanteiden muotoutumiseen. Polttopisteessä on erityisesti ranskalainen koominen ooppera (opéra-comique), jossa käsiteltiin yhteiskunnallisia teemoja ja esitettiin poliittisia kannanottoja valistuksen keskustelukulttuurin hengessä. Hanke työllistää neljä tutkijaa ja tuottaa merkittävää uutta tietoa Suomen musiikki- ja teatterihistorian varhaisvaiheista.

Hankkeen vetäjä: Charlotta Wolff

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, Svenska litteratursällskapet i Finland

https://sites.utu.fi/opera/

Suomen Akatemian rahoittama Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteinen pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (CoE in Game Culture Studies) tutkii itse pelien lisäksi pelien suunnittelua ja tuotantoa, pelaajien toimintaa sekä pelaamiseen liittyviä yhteiskunnallisia rakenteita. Huippuyksikön painopiste on digitaalisten pelien ja pelikulttuurien tutkimuksessa, mutta tutkimus käsittelee myös lautapelaamiseen, roolipelaamiseen ja muihin peleihin ja leikkeihin liittyviä ilmiöitä.

Yhteyshenkilö: Jaakko Suominen

Hankkeen verkkosivut

PERSECUTIO-projektin tavoite on tutkia poleemisten tekstien ja konkreettisten vainon tekojen suhdetta myöhäiskeskiajan Euroopassa.

Tutkimuskohteena ovat aikalaisten kristinuskon vihollisiksi hahmottamat ryhmät: kerettiläiset, muslimit, juutalaiset ja noidat. Vaikka keskiajan uskonnollisia konflikteja on tutkittu paljon, tätä perustavanlaatuista kysymystä ei ole käsitelty riittävällä teoreettisella ja metodologisella tarkkuudella. Projektin hypoteesi on, että vihamielisten tekstien ja vainon tekojen välillä on useita erilaisia syyseuraussuhteiden mekanismeja, ja että näitä mekanismeja voidaan tarkastella laadullisesti ja määrällisesti sekä mallintaa tilastollisesti. Näin tutkimus lisää ymmärrystä aiheesta, joka on sekä tieteellisesti kiistanalainen että yhteiskunnallisesti merkittävä: miten vihamieliset sanat johtavat vihan tekoihin.

Projektia johtaa dosentti Reima Välimäki, ja sitä rahoittavat Suomen Akatemia (Akatemiatutkija 2023–2027, myöntönumero 356086) ja Turun yliopisto.

Projektin verkkosivu: https://sites.utu.fi/persecutio/

Hanke tutkii lähes huomiotta jäänyttä mutta vuosisadat läpäisevää aate- ja filosofianhistoriallista kehityskulkua, jonka myötä pessimismi on noussut aikaamme merkittävässä määrin määrittäväksi mentaliteetiksi. Tutkimuksen pääkysymys on seuraava: miten oppi kaitselmuksesta korvautui sen täydellisellä vastakohdalla, kaikenkattavalla pessimismillä? Projekti edustaa Foucault’n historiallisen ontologian innoittamaa filosofianhistoriallista tutkimusta, joka tuo olennaisesti uuden näkökulman aikakautemme polttavimpiin ongelmiin kuuluvaan mentaliteettiin.

Hankkeen vetäjä: Valtteri Viljanen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2023–2027, Koneen Säätiö

https://users.utu.fi/valvil/kone-project/

Projektimme Figuring Nature in the North. How Contemporary Finnish Literature Makes Sense of Environmental Emergency (Pohjoista luontoa kuvittelemassa. Kirjallisuus ja kulttuurinen muutos ekologisen kriisin aikakaudella) selvittää, kuinka tietyllä pohjoisella, Suomen rajojen määrittämällä alueella kaunokirjallisuus nimeää ja kuvittelee maailmaa tänä kriisiaikana. Yhtäältä olemme osa globaalia antroposeenikeskustelua, toisaalta tutkimme hyvin partikulaaria kulttuurista kenttää, kirjallisuutta, jota viiden miljoonan puhujan pieni kielialue tuottaa Euroopan pohjoisella reuna-alueella, joka lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin.

Rahoittaja: Suomen Akatemia (2021–2025)

Projektin vastuullinen johtaja: Elsi Hyttinen

Projektin verkkosivut: https://sites.utu.fi/figuringnature/

IDA-konsortio tutkii datavetoisen kulttuurin vaikutusta sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin sekä niihin liittyviä haavoittuvuuksia. Kysymme, miten intiimiyttä ja yksityisenä pidettyjä asioita hyödynnetään luovilla aloilla, politiikassa ja muissa julkisissa ammateissa sekä erilaisissa sosiaalisissa yhteyksissä. Tutkimme ja kehitämme demokraattisia tapoja henkilökohtaisen datan hallitsemiseen, suojaamiseen, jakamiseen ja käyttöön. Osahankkeessa tarkastellaan alustoitumisen vaikutuksia poliitikon, näyttelijöiden ja kulttuurialan työhön ja arkeen, muunsukupuolisten ja transihmisten kokemuksia sosiaalisesta mediasta sekä ei-kaupallisia kuukautissovelluksia ratkaisuna intiimin datan ongelmiin.

Hankkeen vetäjä: Anu Koivunen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2019–2025, Suomen Akatemia (STN-CULT, Strategisen tutkimuksen neuvosto)

https://www.dataintimacy.fi/

Kolmevuotinen hanke tarkastelee vuonna 1966 aloittanutta Pori Jazz -festivaalia sen kulttuuriperinnön, kansainvälisyyden ja paikallisuuden, lähiluonnon ja -ympäristön sekä teknologian soveltamisen näkökulmista. Se luo kokonaisvaltaisen kuvan paikallisesta, mutta samalla hyvin kansainvälisesti verkottuneesta festivaalista, sekä tarjoaa uusia teknologisia ratkaisuja tiedolla johtamiseen. Teknologiaa sovelletaan myös luomaan parempaa ymmärrystä festivaaliympäristön ja -luonnon käytöstä. Kaikissa hankkeen osatutkimuksissa keskiöön nousee Pori Jazzin asema kulttuuritoimijana ja -tuotteena ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeessa yhdistyvät humanistiset tieteet (Turun yliopisto) ja insinööritieteet (Tampereen yliopisto), jotka hyödyntävät toistensa aineistoja ja löydöksiä, mutta luovat myös omien tieteenalojensa itsenäistä tutkimusta.

Hankkeen vetäjä ja rahoittaja: Petri Saarikoski

Hankkeen kesto: 2024–2026, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto

https://blogit.utu.fi/porijazz/

Teot lähtevät sanoista. Kuinka metsistä nykyhetkessä puhutaan, vaikuttaa siihen, kuinka niitä tänä päivänä ja tulevaisuudessa kohdellaan. Puhe kantaa mukanaan ajan tuomia ajatusmalleja ja argumentteja. Puhetta metsistä -projekti nostaa tarkasteluun keskeisen metsäpuhetta muovanneen historiallisen ajanjakson ja alueen, sydänkeskiajan Etelä-Italian. Juuri Etelä-Italiassa sydänkeskiajan alkupuolella muovautuivat monet metsästä puhumisen tavat, joista on tullut läntisen metsäpuheen peruselementtejä. Etelä-Italia oli eri kulttuurien ja tieteellisten traditioiden kohtaamispaikka, 900–1200-lukujen välimerellisen maailman leikkauspiste. Täällä käännettiin monet kreikan- ja arabiankieliset teokset, joille länsimäinen luonnontiede myöhemmin perustui; täällä kukoisti elinvoimaisena myös antiikin latinalainen traditio.

Käännöstyön ja opillisten keskustelujen keskiössä olivat luostarit, kuten latinalainen Montecassino ja kreikkalainen Grottaferrata, jotka ovat tämän tutkimuksen keskeisiä kohteita. Samaiset luostarit olivat aktiivisia myös metsien hyödyntämisessä, joka lisääntyi valtavasti tänä aikana. Keskiajan lämpimän kauden (n. 900–1300) kuluessa suotuisat ilmasto-olosuhteet nostivat nopeasti Euroopan väkilukua, mikä johti laajamittaiseen metsien raivaamiseen pelloiksi. Luostarit olivat tässä raivaustyössä avainasemassa. Niiden alaisia olivat munkit, maanviljelijät ja osin soturiaateli, joka käytännön työn toteutti. Siten Montecassinon ja Grottaferratan kaltaisten luostarien tutkimus avaa näkymän abstraktien metsäkäsitysten lisäksi siihen, kuinka näitä käsityksiä toteutettiin käytännössä. Tätä kokonaisuutta Puhetta metsistä -projekti purkaa. Tarkastelemme monipuolisen lähdeaineiston kautta millaisena metsä Etelä-Italiassa kirjoitetuissa, käännetyissä ja luetuissa teksteissä näyttäytyi. Kysymme, miten ajan ihmiset legitimoivat omat metsiin kohdistuneet toimensa ja, lopulta, missä vaiheessa kysymykset inhimillisen toiminnan vahingollisuudesta nousivat teksteissä esiin.

Hankkeen vetäjä: Teemu Immonen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2027, Koneen Säätiö.

https://sites.utu.fi/tucemems/tutkimushankkeet/puhetta-metsista/

Hanke tarkastelee queer- ja transihmisten kokemuksia yksinäisyydestä ja yhteisöjen puutteesta pohjoismaisessa kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinäisyys on vaikuttanut queer- ja transihmisten elämään Pohjoismaissa ennen ja nyt, missä ja miten queer-yksinäisyyttä tunnetaan sekä millaisia risteäviä eroja ja monimutkaisuuksia yksinäisyyden kokemuksista on paikannettavissa.

Sukupuolentutkimuksen tieteenalaan kuuluva tutkimus on teoreettisesti monialainen ja ammentaa mm. feministisestä yksinäisyyden tutkimuksesta, queer-tutkimuksesta ja affektitutkimuksesta. Hankkeen aineisto koostuu queer-historiallisista arkistoaineistoista, sateenkaarijärjestöjen työntekijöiden asiantuntijahaastatteluista, sekä avoimella kirjoituskutsulla kerättävistä kirjoituksista ja valokuvista, jotka kuvaavat yksinäisyyden kokemuksia.

Tutkimus monipuolistaa yksinäisyyteen liitettyjä mielikuvia ja pyrkii ymmärtämään laaja-alaisesti pohjoismaisen queer-yksinäisyyden historiaa ja nykyisyyttä. Tutkimuksen tuotoksena on englanninkielinen tieteellinen monografia sekä tutkimusteemaa popularisoiva suomenkielinen luova tietokirja. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Hankkeen vetäjä: Varpu Alasuutari

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2028, Koneen Säätiö

Hanke tarkastelee huviristeilyjä ja kulutusta Itämerellä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Miten kansallisuudesta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta neuvotellaan risteilyjen ja matkakohteiden markkinoinnissa sekä risteilykokemuksen rakentumisesta? Miten kansallisuus, sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat yhteen luokan, rodun/valkoisuuden, modernin sekä idän ja lännen rajojen kanssa? Hanke lähestyy risteilymatkustamista monitieteisesti hyödyntäen arkistolähteitä, muistitietoa sekä etnografista aineistoa. Alatutkimukset keskittyvät risteilyjen markkinointiin, risteilyihin transnationaalien seksuaalisten kohtaamisten tilana sekä nykyisiin sukupuolittuneisiin ja seksualisoituihin risteilymatkustamisen trendeihin ja risteilymarkkinoiden seksuasoituihin ja sukupuolittuneisiin jakoihin.

Hankkeen vetäjä: Katarina Mattsson (Södertörnin yliopisto), Turun yliopistosta Riikka Taavetti

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2026, Östersjöstiftelsen

https://www.sh.se/forskning/var-forskning/forskningsdatabas/forskningsprojekt/cruising-the-baltic-sea

Romaanin tieto -tutkimushanke kuvaa romaanin ja kirjailijan muuttuvia tehtäviä 2000-luvun globaalin medioitumisen ja markkinallistumisen aikakaudella. Romaanikirjailijan toiminnallinen rooli nykyisessä mediamaailmassa on muutoksessa, samalla kun kirjailijaintellektuellin yhteiskunnallinen merkitys on säilynyt. Hankkeessa kysytään, millä tavalla romaanikirjailija hyödyntää muuta mediaa ja mikä on suomalaisen nykyromaanin suhde erilaisiin tietämisen ja esittämisen muotoihin. Tutkittu tieto, audiovisuaalinen kulttuuri ja sosiaalinen media muokkaavat vahvasti niin kirjallisuuskeskustelua, kirjallisia muotoja kuin lukemisen tapojakin. Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke antaa kirjallisen kulttuurin toimijoille välineitä ja valmiuksia ymmärtää romaanin muuttuvaa tehtävää ja ilmaisutapoja.

Hankkeen vetäjä: Markku Lehtimäki

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2022–2024, Koneen Säätiö

Kotisivu: https://sites.utu.fi/romaanintieto/

Sanoja terveyden tekijöille (SoTeTe) -hankkeessa tutkitaan kirjallisuuden ja yhteisöllisen lukemisen merkityksiä monikielisessä terveydenhuollossa. Hanke tuo ensimmäistä kertaa yhteen narratiivisen lääketieteen ja kulttuurisen kielenoppimisen menetelmät. Kehitämme monikielisiä narratiivisen lääketieteen käytäntöjä ja tutkimme lukupiirien mahdollisuuksia lisätä suomea ensi- ja vieraana kielenä puhuvien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kerronnallista, kulttuurista ja kielellistä osaamista sekä yhteiskunnallista osallisuutta.

Hankkeemme lähtökohtana on kerronnallisen lääketieteen ja kulttuurisen kielenoppimisen tutkimukseen nojaava ajatus siitä, että kaunokirjallisuuden yhdessä lukeminen ja luetusta keskusteleminen ja kirjoittaminen tukevat yksilöiden kulttuurista, kielellistä ja kerronnallista kompetenssia sekä ammatillista ja yhteiskunnallista osallisuutta.

Hankkeen vetäjä: Viola Parente-Čapková

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2026, Koneen Säätiö

Satumaa-hanke keskittyy turvetuotantoalueiden uusiin käyttömuotoihin ja niihin perustuviin elinkeinoihin. Tavoitteena on ymmärtää soiden aiempi, nykyinen ja mahdollinen tuleva merkitys osana taloutta, luonnon ekosysteemejä ja kulttuuria.Aktiivinen turvetuotantovaihe on pieni hetki suon tuhatvuotisessa maisemahistoriassa, mutta se saattaa silti ulottua sukupolvien yli ja muodostua merkittäväksi osaksi paikallista kulttuuria, elinkeinoja ja elämäntapaa. Tuotantovaiheen jälkeen alkava seuraava kehitysvaihe saattaa jälleen jatkua useiden sukupolvien ajan, tai kenties vuosituhansia.
Satumaa-hanke kartoittaa Satakunnassa turvetuotantokäytössä olevien soiden ekologisia, aluetaloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja, sekä kerää paikallista tietoa kohteiksi valituilta kolmelta alueelta. Monitieteisen tarkastelun kautta luodaan yhdessä työhön osallistuvien ryhmien kanssa tulevaisuusskenaarioita tukemaan uusien käyttömuotojen valintaa ja elinkeinojen syntymistä.

Hankkeen vetäjä: Eeva Raike

Hankkeen kesto:2023–2026

https://sites.utu.fi/satumaa/

Hanke keskittyy houkuttelevan ja vetovoimaisen Satakuntabrändin yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on luoda digitaalinen työkalupakki ja osallistavia toimintatapoja, jotka tukevat brändin johtamista ja jaettua viestintää. Hanke perustaa toimenpiteensä alueidentiteetin ymmärtämiselle ja selkeyttää tavoiteimagoa Satakunnan veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi.

DMKT:n osuus on selvittää, miten satakuntalaiset kokevat maakuntaidentiteettinsä ja miten tätä dataa voidaan käyttää maakunnan toimintojen kehittämiseen.

Hankkeen vetäjä: Tuomas Pohjola, Turun kauppakorkeakoulu. Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman osan johtaja FT, dosentti Rami Mähkä; tutkija: FM Tommi Iivonen.

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, Euroopan Unioni & Satakuntaliitto

https://sites.utu.fi/satakuntabrandi/ 

Hankkeessa tutkitaan kuuden eurooppalaisen kylän ääniympäristön muutosta ja sen kokemista. Tutkimus tuottaa tietoa paikan, äänen ja kuuntelemisen välisestä vuorovaikutuksesta ja muutoksesta. Ääniantropologian ja etnomusikologian alaan liittyvä tutkimus tarkastelee ääniympäristöä muokkaavia materiaalisia, taloudellisia, teknologisia, lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia tekijöitä. Erityishuomiota kiinnitetään globaaleihin muutoksiin osana antroposeenia, digitalisaatioon ja eri mediasisältöjen vaikutuksiin ja ilmenemiseen kylien päivittäisessä elämässä. Kenttätyötä tehdään kuudessa eurooppalaisessa kylässä kvalitatiivisilla ja kvantitatiivisilla menetelmillä, joita ovat osallistuva havainnointi, äänentasomittaukset, haastattelut ja arkistotutkimus.

Hankkeen vetäjä: Meri Kytö (UTU), koko hankkeen PI Heikki Uimonen (UEF)

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, Suomen Akatemia, Niilo Helanderin säätiö

https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/someco-aanen-medioituminen-ja-ekokriittinen-kuuntelu/

Hankkeen tavoitteena on tutkia suomalaisen näytelmäelokuvan koko historiaa 1900-luvun alusta nykypäivään yhtäältä ekokriittisen sisällönanalyysin ja toisaalta tuotantokriittisen vaikutustutkimuksen näkökulmista. Päämääränä on ensimmäinen kattava tutkimus ympäristökysymysten ja kansallisen elokuvakulttuurin moninaisesta yhteen kietoutumisesta. Tunnistamalla materiaalisen tuotannon ja kulutuksen muodot ja niiden kehkeytymisen yli sadan vuoden aikana pyrimme ymmärtämään suomalaisen elokuvatuotannon ”likaisen materiaalisuuden” historiallisia ulottuvuuksia. Ne ovat tapoja, joilla saastuttavat/ympäristöystävälliset käytännöt kehittyvät eri aikakausina ja erilaisissa kulttuurisissa ja tuotannollisissa konteksteissa, joilla ne vakiintuvat alan normaaleiksi toimintatavoiksi ja joilla ne kehkeytyvät osaksi elokuvien ilmaisua ja sisältöä. Tavoite on myös yhdistää historiallinen perustutkimus menneisyydestä oppimisen näkökulman: miten elokuvien aiemmista representaatio- ja tuotantotavoista voidaan jalostaa hyviä ja seuloa pois huonoja käytäntöjä nykyisen ja tulevan elokuvakulttuurin käyttöön?

Hankkeen vetäjä: Kimmo Laine

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2027, Koneen Säätiö

DIGHT-Net on yhteistyöprojekti, joka keskittyy digitaalisen kulttuuriperinnön tutkimuksen edistämiseen Tallinnan yliopistossa (TLU) yhdessä Bolognan yliopiston (UNIBO), Amsterdamin yliopiston (UvA) ja Turun yliopiston (UTU) kanssa. Hanke pyrkii vahvistamaan digitaalisen kulttuuriperinnön tutkimusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ja kiinnittää huomiota kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Projektin aikana perustetaan TLU:n humanistiseen tiedekuntaan digitaalisen kulttuuriperinnön tutkimuksen keskus (DIGHT-Hub).

Hankkeessa rakennetaan prototyyppi Juri Lotmanin ja Umberto Econ digitaaliseksi arkistoksi, digitoidaan Lotmanin arkiston aineistot sekä kehiteteään digitaalisen kulttuuriperinnön semioottista teoriaa Lotmanin, Econ ja muiden tutkijoiden työn pohjalta.

Konsortion PI: Marek Tamm (Tallinnan yliopisto), Suomen PI: Hannu Salmi

Kesto ja rahoittaja: 2024–2027, EU Horizon

https://dight-net.tlu.ee/

Hankkeessa Syövän vastakertomukset tutkitaan erilaisia kulttuurisia tapoja kerronnallistaa syöpää ja vastakertomuksia, joilla hallitsevia kertomisen tapoja voidaan kyseenalaistaa ja monipuolistaa. Hankkeen tutkimusaineisto koostuu kaunokirjallisuudesta, elämäkirjoituksesta, mediateksteistä sekä kirjallisuusterapeuttisissa ryhmissä ja kerronnallisen toimijuuden työpajoissa tuotetuista teksteistä. Hanke tutkii uudenlaisia tapoja käsitteellistää syövän kokemusta. Sairauden kokemisen kautta voi kehittyä ja kehittää taitoa, joka mahdollistaa elämän sattumanvaraisuuden ja ihmisten keskinäisen riippuvaisuuden kohtaamisen. Hanke edistää tietoisuutta erilaisista syövän kerronnallistamisen tavoista ja laajentaa syövän kulttuurisia kuvastoja tavoilla, jotka avaavat uusia toimijuuden mahdollisuuksia.

Hankkeen vetäjä: Hanna Meretoja

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2023–2027, Suomen Akatemia

https://sites.utu.fi/counternarratives/

Hankkeessa tarkastellaan yhteiskunnan teollista muutosta pohjoisen kylmässä ilmastossa ja tämän muutoksen vaikutusta talven merkityksiin. Ilmaston ja yhteiskunnan muuttuvaa vuorovaikutusta tarkastellaan vuodenaikojen näkökulmasta keskittyen erityisesti talven historiaan.

Hankkeen vetäjä: Anna Sivula

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2028, Suomen Akatemia

https://sites.utu.fi/talvenhistoria/ 

Monitieteinen hanke tutkii sairauden toipumisen esityksiä, merkityksiä ja arvoa kulttuurissa, lääketieteessä ja yhteiskunnassa. Se analysoi toipumisen käsittelyn kerronnallisia keinoja ja osoittaa toipumisen ja kertomuksen välillä vuorovaikutuksia. Tutkimukseni lähtökohtana ovat näkemykset, joiden mukaan toipuminen on lääketieteellisen ja sosiaalisen johtamisen organisatorinen työkalu. Hanke osoittaa, miten toipumista pidetään yhtäältä tienä vapauteen ja toisaalta lääketieteellisesti ja taloudellisesti rajoittavana esteenä. Aineistoni koostuu kirjallisuudesta, elokuvista, asiateksteistä sekä sosiaalisesta mediasta ja pitää sisällään englanninkielisiä, ranskankielisiä ja suomenkielisiä esimerkkejä. Tutkimus tehdään Turun yliopistossa ja liittyy SELMA- tutkimuskeskukseen ja Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköön.

Hankkeen vetäjä: FT Avril Tynan

Hankkeen kesto: 2023–2027

Hankkeessa tutkitaan Suomen suuriruhtinaskuntaa imperiaalisen ja transimperiaalisen liikkuvuuden tilana Krimin sodan päättymisen ja ensimmäisen maailmansodan välisinä vuosikymmeninä. Hankkeessa tutkitaan transimperiaalisen liikkuvuuden sen kontrolloimisen paikkoja ja materiaalisuuksia, diasporayhteisön paikkaan ja tilaan kuulumisen rakentumista Suomessa ja osana transimperiaalista yhteisöä ja visuaalisten aineistojen merkitystä ylirajaisen ”suomalaisuuden” tilojen tuottajina. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Hankkeen vetäjä: Johanna Skurnik

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2026, Koneen Säätiö

https://sites.utu.fi/transimperial/ 

Koneen säätiön rahoittama, syksyllä 2023 käynnistynyt kolmivuotinen tutkimushanke ”Vaihtoehtoinen tie parempaan tulevaisuuteen: Luonnonmukainen elämäntapa Suomessa 1800-luvun jälkipuolelta nykypäivään” tarkastelee, miksi luonnonmukainen elämäntapa on eri aikoina näyttäytynyt tietyille ihmisryhmille ratkaisuna kunkin ajan yhteiskunnallisiin ongelmiin: aluksi teollistumisen ja kaupungistumisen aiheuttamiin mullistuksiin, 1960- ja 1970-luvuilla luonnon saastumiseen ja nykypäivänä ekologiseen kestävyyskriisiin. Vastaus ei löydy yksinomaan luonnon ja kulttuurin välisestä vastakkainasettelusta, sillä luonnonmukaisessa elämäntavassa ei koskaan ole ollut kyse ”villiin” luontoon palaamisesta, vaan luonnolle annetuista kulttuurisista merkityksistä. Hanke analysoi esimerkiksi luonnon mieltämistä terveyden ja eettisyyden lähteeksi sekä problematisoi luonnonmukaisuuden suhdetta modernisaation keskeisiin piirteisiin, kuten tieteeseen, teknologiaan tai kapitalistiseen voitontavoitteluun. Tutkimus osoittaa, kuinka ekologiseen kestävyyskriisiin johtaneen modernisaatiokehityksen varjossa on alusta lähtien pysytellyt luonnonmukaisen elämäntavan ajatukselle rakentunut vaihtoehtoinen modernisaatiokulku.

Hankkeen vetäjä: Suvi Rytty

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2026, Koneen säätiö

Projekti käsittelee solidaarisuuden rajoja tarkastelemalla valkoiseen valtaväestöön kuuluvien aktivistien johtamia alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa 1960-luvulta 1990-luvulle. Hanke pureutuu näiden järjestöjen toimintaan arkistotutkimuksen, kirjallisuustieteen ja muistitietotutkimuksen keinoin. Millä tavoin eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset valtaväestöön kuuluvat aktivistit hyödynsivät omaa asemaansa puolustaessaan Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen oikeuksia? Miten he hahmottivat oman asemaansa suhteessa alkuperäiskansoihin? Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa valkoisuuden ja asutuskolonialismin yhteyksistä sekä siitä, miten nämä yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat solidaarisuuden muodostamisen mahdollisuuksiin ja sen toteutumiseen. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Hankkeen vetäjä: Reetta Humalajoki

Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2023–2028, Suomen Akatemia

https://sites.utu.fi/whisol/ 

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa (päätös 356256) tarkastellaan verkkovälitteisiä mielenterveyspalveluja siitä näkökulmasta, miten teknologia osallistuu hoivan tuottamiseen. Hankkeessa avataan tutkimuskenttää hoivan tarkasteluun ja laajennetaan samalla feminististä tutkimusta digitaalisesta intiimiydestä. Mielenterveydellisen haavoittuvuuden ja digitaalisen haavoittuvuuden risteymiä analysoimalla hankkeessa tuotetaan ajankohtaista tietoa uusista eriarvoisuuden muodoista Suomessa sekä niiden sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ikään, etnisyyteen ja yhteiskuntaluokkaan liittyvistä ulottuvuuksista. Hankkeessa analysoidaan haastatteluja, verkkokeskusteluja, kampanjamateriaaleja sekä sanomalehtiartikkeleita niin tekstintutkimuksen kuin uusmaterialistisen tutkimusotteen työkaluilla. Turun yliopistossa toteutettavan hankkeen tutkimusryhmään kuuluu vastuullinen tutkija ja kaksi tutkijatohtoria. Tulokset auttavat toimivien mielenterveyspalvelujen kehittämisessä, ja hanke tähtää kestävän mielenterveyspolitiikan tukemiseen.

Hankkeen vetäjä: Marjo Kolehmainen

Hankkeen kesto: 2023–2027, Suomen Akatemia

https://www.marjokolehmainen.net/projects/

Yleisradio on historiallisesti ollut Suomen suurin kulttuurialan työllistäjä, toimija ja vaikuttaja.  Hankkeessa tutkimme Yleisradion ohjelmistoa radion ja television ajasta monialustaiseen digitaaliseen nykyhetkeen. Tarkastelemme ohjelmatyyppejä kuunnelmasta podcasteihin, radiokonserteista tv-draamaan ja elokuviin ja dokumenteista kulttuuri- ja opetusohjelmista analysoimme, miten ja millaista kulttuuria Yleisradiossa on sadan vuoden aikana tuotettu. Selvitämme, miten julkisen palvelun ideaa on käytännön ohjelmatyössä eri aikoina tulkittu ja kuvaa Yleisradion muuttumista kansallisesta kulttuurilaitoksesta yhdeksi toimijaksi globaalissa mediaekosysteemissä.

Hankkeen vetäjä: Anu Koivunen

Hankkeen kesto ja rahoitus: 2022–2026, Yleisradio

https://blogs.helsinki.fi/yle-100-tutkimusohjelma/

Suomen Akatemian hanke “Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita.

"Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory" develops ideas and analytical instruments that help researchers, professional groups and non-academic audiences navigate today’s social and textual environments that are dominated by storytelling. We put contemporary literary fiction in dialogue with manipulative stories that are spread on the internet, in order to reveal the dubious relationship that some narratives have with identity, truth, politics, and complex phenomena such as climate change. In order to confront these issues, we reveal the sophisticated story-critical ideas and techniques offered by works of contemporary fiction. The team in Turku brings into dialogue contemporary story-critical fiction and the broader uses of narrative in contemporary consumer culture in which narrative identity is often understood in narrow, limiting, and commercially motivated ways. It examines the relationship between narrative and identity from two interlaced perspectives: in relation to 1) metanarrativity and 2) the uses of narrative in promoting wellbeing.

Yhteyshenkilö: Hanna Meretoja

Hankkeen verkkosivut

Hanke ”Valistuksen tekijät. Ajatustapojen muuttaminen 1700-luvun Pohjois-Euroopassa” tutkii, kuinka evidenssipohjainen tieto ja radikaali filosofia vaikuttivat identiteetteihin, representaatioihin ja käytänteisiin yksilö- ja paikallistasolla Itämeren alueella vuosien 1740 ja 1810 välisellä ajalla. Korostamalla aatteellisen muutoksen taustalla olleita yksilöitä ja käytänteitä hanke pyrkii toiselle tasolle kuin perinteiset oppineet keskustelut pohjoiseurooppalaisen valistuksen olemuksesta. Hanke yhdistää sekä aate- että kulttuurihistorian kysymyksiä ja metodeja. Se toteutetaan kolmena tapaustutkimuksena, joissa analysoidaan lääkäreiden, diplomaattien ja virkamiesten lukemistoja, henkilökohtaisia kirjoituksia, verkostoja ja älyllistä toimintaa. Hanke on relevantti aate- ja kulttuurihistorioitsijoille mutta myös laajemmassa perspektiivissä. Se on muistutus tiedon tai sen puutteen, käytön tai väärinkäytön välittömistä ja tuntuvista seurauksista.

Yhteyshenkilö: Charlotta Wolff

Hankkeen verkkosivut

This project investigates industrialised animal exploitation since the late 19th century until the present and analyses how and why unsustainable practices, vis-a-vis animals in different sectors of social and commercial life, came into being and were established as norms. Empirically the project examines Finland in the wider context of the Global North. The project consists of three subthemes: knowledge, technology and political economy. Transversal themes present in all inquiries are the ethical dimension of human-animal relations and multi-specific perspective. The project refines methods for analyzing multispecies societies and opens up a new and historically and culturally-informed theorisation regarding sustainability and the Anthropocene.

Contact person: Taina Syrjämaa

https://sites.utu.fi/unsus/en/

Kestämättömän kehityksen kulttuuri. Eläinteollisuus ja eläinten hyväksikäyttö Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien (UnSus)

Tutkimushankkeessa tarkastellaan eläinten teollista hyväksikäyttöä 1800-luvulta alkaen ja analysoidaan miten ja miksi vallitsevat, yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla kestävää kehitystä estävät käytännöt ovat muotoutuneet ja vakiintuneet. Tutkimus keskittyy empiirisesti Suomeen osana laajempaa globaalia pohjoista. Hanke koostuu kolmesta osateemasta: tieto, teknologia ja poliittinen talous. Kaikkea tutkimusta läpileikkaavia teemoja ovat ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksen eettiset kysymykset ja monilajisuuden näkökulma. Hanke kehittää tutkimusmetodeja monilajisten yhteisöjen tutkimukseen ja edistää kestävyyttä ja antroposeeniä koskevaa teorianmuodostusta historian- ja kulttuurintutkimuksen perusteella.

Yhteyshenkilö: Taina Syrjämaa

Hankkeen verkkosivut

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa usean eurooppalaisen yliopiston EU:n Horizon2020-ohjelman rahoittamassa DISCE-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään luovien alojen saavutettavuutta ja kestävyyttä.

Yhteyshenkilö: Jaakko Suominen

Hankkeen verkkosivut

Suomen Akatemian rahoittama konsortiohankkeemme (Åbo Akademin kanssa) tutkii ihmisen ja puutiaisten (kansankielellä punkkien) välistä suhdetta Suomessa historian, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta. Pyrkimyksenämme on tehdä laaja analyysi punkkeja käsittelevästä keskustelusta suomalaisessa yhteiskunnassa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella punkkeihin liittyvän perinnetiedon, muistitiedon ja tieteellisen tiedon muotoutumista ja kiertokulkua. Analyysi pyrkii valaisemaan sitä, miten punkkien lisääntyminen ja punkkeihin liittyvä tieto ovat vaikuttaneet niin ihmisten luontosuhteeseen kuin luonnossa liikkumisen käytäntöihin. Vuodesta 2022 alkaen hanke siirtyy Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin konsortiohankkeeksi.

Yhteyshenkilö: Tuomas Räsänen

Hankkeen verkkosivut

Kuntarakenne-hankkeessa kehitetään asuinaluesuunnittelua taiteen avulla.

Yhteyshenkilö: Vuokko Kemppi-Vienola

Hankkeen verkkosivut

Learning from new religion and spirituality -projekti (LeNeRe) tutkii sitä, millä tavoin nykykulttuurissa keskeinen oppimisen arvo näkyy silloin kun aikuiset ihmiset osallistuvat itselleen uuteen henkiseen tai uskonnolliseen toimintaan. Projekti paneutuu kysymykseen neljän Suomeen sijoittuvan tapaustutkimuksen keinoin. Selvitämme millaisia oppimisen konteksteja perinteiset ja uudemmat henkiset käytännöt tarjoavat ja millaisia uusia ajatuksia ja taitoja niiden piirissä on mahdollista oppia. Olemme erityisen kiinnostuneita siitä, millä tavoin ihmiset siirtävät uuden harjoituksen piirissä oppimaansa elämän eri osa-alueille ja arvioivat sen merkitystä. Etnografinen tutkimuksemme tuottaa tuoreita näkökulmia ja keskustelunavauksia oppimiseen sekä luotaa oman aikamme uskonnollisen ja maallisen kulttuurin vuorovaikutusta ja rajapintoja.

Yhteyshenkilö: Terhi Utriainen

Hankkeen verkkosivut

The Mission Finland project examines American, British and Soviet cultural operations in Finland during the Cold War period. We explore how foreign states attempted to have an impact on Finnish people and Finnish society by sending artistic tours to the country, organizing exhibitions and trying to influence media agendas. The project aims at creating a big picture of cultural Cold War in Finland, until now an internationally unknown dimension of a global phenomenon. The new interpretation and results provided by the project will widen public knowledge of the cultural Cold War and provide tools for understanding the legacies of Cold War cultural diplomacy and propaganda, and their ongoing influence on information warfare and soft power today. The project draws on historical qualitative methods and utilizes archival records, media materials, oral history interviews and visual materials.

Mission Finland -projektissa tutkitaan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja niiden liittolaisten Suomeen kohdistamaa kulttuuridiplomatiaa ja informaatiovaikuttamista kylmän sodan vuosina. Tarkastelun kohteena ovat eri maiden Suomessa järjestämät kulttuuri- ja taidetapahtumat, pyrkimykset vaikuttaa kansallisiin mediasisältöihin sekä kansalaisjärjestöt ja kulttuurialan ihmiset, joiden kautta valtiollisella tasolla määritellyt poliittiset tavoitteet tuotiin osaksi suomalaisten kokemusmaailmaa. Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys kilpailevien blokkien välisestä kamppailusta suomalaisten ”mielten ja sydänten” voittamiseksi ja liittää se osaksi kansainvälistä kylmän sodan tutkimusta. Hankkeen tuottama tutkimustieto tarjoaa työkaluja nykyään käytävän infosodan ja pehmeän vallankäytön ymmärtämiseksi. Hankkeessa yhdistetään arkistotutkimukseen pohjautuvaa kvalitatiivista historian- ja kulttuurintutkimusta sekä muistitietoaineistoja ja media-aineiston vaikutusanalyysia.

Hankkeen yhteyshenkilö: Pia Koivunen

Työryhmä tutkii sekä kaunokirjallisuuden lukemisen teoriaan että sen opettamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää uudenlaisia välineitä erityisesti lukiotasolla oppilaiden lukemissuhteen parantamiseen sekä kartoittaa kouluopetuksessa hyödynnettäviä uudenlaisia lähestymistapoja sanataiteeseen.

Yhteyshenkilö: Aino Mäkikalli

Poikkitieteinen tutkimushanke tarkastelee puun käyttöä Koillis-Euroopassa 1100-luvulta 1600-luvulle. Se analysoi pitkällä aikajänteellä tapahtuneita muutoksia puun hyödyntämisessä ja kulttuurisessa merkityksessä. Kuinka puun käytön eri muodot ja niiden muutokset kytkeytyivät muinaisiin elämäntapoihin ja ihmisten, eläinten ja ympäristön sekä yliluonnollisen välisiin suhteisiin? Suomen Akatemian vuosina 2018–2022 rahoittaman hankkeen tutkimusryhmä koostuu kasvitutkijoista, arkeologeista, taidehistorioitsijoista ja historioitsijoista.

Yhteyshenkilö: Visa Immonen

Hankkeen verkkosivut

Puhuvat koneet – Elektroninen ihmisääni tunteiden ja itseymmärryksen tulkkina 1960–2020. Koneen Säätiö ja Turun yliopisto 2018–2022. Tutkimushanke keskittyy ihmisen ja koneiden väliseen ääneen perustuvan kommunikaation historiaan ja nykyisyyteen sekä laajemmin ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kulttuuriseen kuvitteluun. Viiden tutkijan ja yhdeksän ja puolen henkilötyövuoden projektin rahoittaa Koneen Säätiö vuosina 2018-2022.

Yhteyshenkilö: Pertti Grönholm

Hankkeen verkkosivu

Hankkeen verkkosivut

Turun ja Tampereen yliopiston projekti, jossa tutkitaan naisten välistä kulttuurista vaihtoa ja naisten kirjoittaman kirjallisuuden vastaanottoa Suomessa ja Venäjällä 1840–2020.

Yhteyshenkilö: Viola Parente-Čapková

Hankkeen verkkosivut: https://tekstitliikkeessa.com/

Hankkeessa tutkijat ja sarjakuvantekijät selvittävät yhteistyössä, miten siirtolaisuutta käsitellään sarjakuvassa. Seitsenhenkiseen hankeryhmään kuuluvat Warda Ahmed, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola ja Anna Vuorinne. Hankkeessa pohditaan, miten siirtolaisuuteen liittyviä tarinoita kerrotaan esimerkiksi omaelämäkerrallisessa ja dokumentaarisessa sarjakuvassa tai miten sarjakuva soveltuu osaksi siirtolaisuutta ja pakolaisuutta käsittelevää ja antirasistista aktivismia. Minkälaisia edellytyksiä sarjakuvalla voidaan luoda erilaisten ihmisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle? Sarjakuva ja siirtolaisuus -hanke tuottaa paitsi tutkittua tietoa myös sarjakuvia. Haluamme myös tuoda tieteellistä tietoa laajemman lukijakunnan ulottuville, esimerkiksi lukioiden äidinkielenopetuksen tueksi tehtävän sarjakuva-analyysia käsittelevän kirjan muodossa.

Yhteyshenkilö: Ralf Kauranen

Hankkeen verkkosivut

Hanke tutkii Turkua yhtenä Ruotsin valtakunnan ydinalueiden keskeisistä yliopisto- ja hallintokaupungeista yliopiston perustamisesta vuonna 1640 yliopiston siirtämiseen Helsinkiin 1828. Tavoitteena on Turun osalta antaa uutta tutkimustietoa yliopistokaupungin merkityksestä Ruotsin valtakunnassa ja sen älymystölle sekä selvittää, miten Turun inhimillinen ja kulttuurinen vuorovaikutus toisen yliopistokaupungin, Uppsalan kanssa näkyi turkulaisten arjessa. Näihin kysymyksiin vastaamme analysoimalla Turun akatemian ylioppilaiden, opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta Turussa, Turun seudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä sekä tarkastelemalla ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen synnyttämiä pääomavirtoja ja aineellisen kulttuurin ilmenemismuotoja.

Tieteellisesti hanke linkittyy uusimpaan, historiantutkimukseen, jossa yhdistyvät kaupunki- ja kulttuurihistoria ja kulttuurimaantiede, yliopistohistoria, tieteen ja liikkuvuuden historia, henkilöhistoria ja prosopografinen tutkimus sekä sosiaalisten verkostojen tutkimus makro- ja mikrotasolla. Hanke toteutetaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin välisenä konsortiona.

Yhteyshenkilö: Charlotta Wolff

Hankkeen verkkosivut

Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen SCISMA-projekti (2020–2023) tutkii, miten Rooma selvisi myöhäiskeskiajan kirkon pahimmasta kriisistä. Lännen suuren skisman (1378–1417) aikaiset Rooman paavit lasketaan paaviuden viralliseen jatkumoon, mutta tämä jälkimaailman näkökulma hämärtää sen, että roomalainen puoli oli erittäin syvässä kriisissä skisman johdosta. Suurin osa pätevästä hallintohenkilökunnasta seurasi ranskalaista paavi Klemens VII:ää Avignoniin, ja Urbanus VI:lle Roomaan jäi vajaamiehitetty kuuria. Isku osui myös paavin alla toimineisiin sääntökuntiin: vaikutusvaltaiset Ranskan provinssit ja Pariisin yliopisto tukivat Klemens VII:ää.

Kriisi tarjosi myös uusia mahdollisuuksia. Rooma oli avoin uusille ideoille, ja lojaalit miehet saattoivat edetä kirkollisella uralla. SCISMA tutkii 1) miten Rooman kuuria rakensi uudelleen hallintonsa, 2) miten Rooman sääntökunnat ja kirkot puolustivat auktoriteettiaan ja solmivat poliittisia liittosuhteita ja 3) mitä strategioita uudet ryhmät ja yksilöt käyttivät parantaakseen asemiaan kirkon sisällä.

Yhteyshenkilö: Kirsi Salonen

Hankkeen verkkosivut

Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä

Yhteyshenkilö: Viola Parente-Čapková

Hankkeen verkkosivut: https://tuntemattomalla-paahan.com/

Hanke tarkastelee leikin ja leikkisyyden nautinnollisia ja kivuliaita muotoja yksityisissä ja kollektiivisissa elämissä, joiden maisemana on yhä mediakyllästeisempi ja verkostoituneempi nykykulttuuri. SaP tarjoaa uusia tapoja ymmärtää seksuaalisuuden ja mediakulttuurin vangitsevaa vetovoimaa sekä sen yhteyttä seksuaalisten, sukupuolisten ja rodullisten identiteettien muotoutumiseen.

The project explores both the pleasurable and hurtful edges of play and playfulness in personal and collective sexual lives that unfold in increasingly media saturated and networked environments. SaP offers novel ways for understanding the captivating and gruelling attractions of sexuality and contemporary media, as well as their connections with gendered and racialised identities.

Hankkeen yhteyshenkilö: Susanna Paasonen

Hankkeen verkkosivut

Nelivuotinen tutkimusprojekti Taidetyö ja talouden uuden muodot – yksilöyrittäjyydestä kestäviin kollektiiveihin (Koneen Säätiö 2020–2024) kartoittaa ja analysoi taiteilijoiden työn muutoksia nyky-Suomessa. Se tarkastelee taiteen, työelämän laajempien muutosten ja talouden kytköksiä yhdistäen innovatiivisesti taiteiden tutkimuksen, yhteiskuntatieteiden ja taiteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Hankkeen verkkosivut: https://sites.utu.fi/artlabour/ 

Ylirajainen ympäristökilpailu: Vertaileva tutkimus vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriasta Suomessa ja Venäjällä 1800-luvun lopusta 2000-luvulle

Tämä vertaileva tutkimus kohdistuu vesistöjen pilaantumisen ja suojelun ympäristöhistoriaan Suomessa ja Venäjällä 1800-luvun lopulta 2000-luvulle, minä ajanjaksona kumpikin maa kävi läpi neljä syvälle käyvää yhteiskunnallista vaihetta, joiden murroskohtina oli ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä kylmän sodan päättyminen. Tutkimus selvittää tässä sodan ja rauhan, kriisien ja kehityksen muodostamassa kontekstissa vesistöjen ylirajaista pilaantumista ja suojelua viidellä eri sosioekologisella tasolla.

Yhteyshenkilö: Simo Laakkonen

Hankkeen verkkosivut