Asiasana: digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimus

Tamperelainen Aulikki Mattila (1909–2007) piti säännöllisesti päiväkirjaa kouluvuosinaan 1920-luvulla. Porin yliopistokeskuksessa työskentelevä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja, FT Rami Mähkä on koostanut päiväkirjoista teoksen Vangittu prinsessa, joka ilmestyi Minna Canthin päivän alla tänä keväänä. Mähkä vertaa tamperelaisen koulutytön kiehtovaa päiväkirja-aineistoa nykyajan somepäivityksiin.

Dietrich Bonhoeffer (1906–1945) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, saksalainen pappi ja teologi, joka toimi aktiivisesti natsismin vastaisessa kirkollisessa vastarintaliikkeessä. Luentosarja avaa ja syventää Bonhoefferin aikakautta sekä ajatusmaailmaa nykypäivään.

Turun yliopiston maisemantutkimuksen Kulttuurisuunnistelu-hanke on avannut kyselyn Porin Väinölästä. Kysely on suunnattu asukkaiden lisäksi kaikille aluetta tunteville ja käyttäville. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva Väinölästä ja sen kehittämistarpeista.

Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Turun yliopiston opiskelijat tuottavat näyttelyn Hyviksestä Porin kaupunginkirjastoon. Näyttely on esillä 1.–14.11.2021.

Opetus- ja kulttuuriministeri on asettanut työryhmän ja ohjausryhmän valmistelemaan Suomelle ensimmäistä valtakunnallista kulttuuriperintöstrategiaa. Ministeri Annika Saarikon nimittämässä ohjausryhmässä on mukana kulttuuriperinnön tutkimuksen professori Anna Sivula Turun yliopistosta. Ohjausryhmän ehdotuksen pohjalta laaditaan vuoteen 2030 ulottuva kulttuuriperintöstrategia.

Satavuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Turun yliopisto muistaa juurensa. Suomen itsenäistymisen kynnyksellä käynnistyi varojenkeruu maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston perustamiseksi. Nyky-Porin alueella asuvat lahjoittivat nykyrahassa mitattuna yli 325 000 euroa. Nyt niiden korko on nähtävillä Porin kirjastossa.

Porin yliopistokeskuksen TiedeAreena-tapahtumassa palkitaan vuosittain vuoden tutkija ja vuoden tiedeviestijä. Tänä syksynä vuoden tutkijaksi valittiin markkinoinnin yliopisto-opettaja Kati Suomi. Vuoden tiedeviestijä on yliopisto-opettaja Rami Mähkä kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmasta. Suomi ja Mähkä työskentelevät Turun yliopiston Porin yksiköissä.

Kaupungit ovat olleet toisen maailmansodan ympäristöhistorian polttopisteessä niin kuvaannollisesti kuin tosiasiallisestikin. Kaupungit joutuivat hävityksen kohteeksi ympäri maailman, kun taisteluissa ja pommituksissa pyrittiin tuhoamaan vihollisen vastarintapesäkkeitä, liikenteen solmukohtia, sähköverkkoja ja teollisuuslaitoksia. Kaupunkiympäristöt muuttuivat myös, kun kaupunkien ja maaseudun asukkaat ja luonnonvarat mobilisoitiin totaalisen sodan käyttövoimaksi. Sodassa sekä kaupunkilaiset että kaupunkien muut eliöt osoittivat kuitenkin huomattavaa sitkeyttä. 

– Kun me puhumme oppimisesta, me puhumme useimmiten tiedollisesta osaamisesta. Mutta me tiedämme, että tärkeä osa on se, mitä me voimme kutsua sydämen sivistyksestä, siinä tapana, jolla me suhtaudumme maailmaan ja muihin ihmisiin. Tämä on iso osa laajempaa, isompaa, syvempää, kauaskantoisempaa sivistysprojektia, Unesco-professori Markku Wilenius totesi SuomiAreenan Ainako mun pitää oppia -paneelikeskustelussa.