Asiasana: historia ja arkeologia

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia. Tuolloin syntyi useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. Turun yliopistossa väittelevä Heta Lähdesmäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Tutkimus osoittaa mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta.

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine ja Mieskuoro Laulun Ystävät järjestävät yhteistyössä seminaarin ”Maa kallis isien? Isänmaallisuus, musiikki ja mieskuorot 1800–2020” torstaina 16. tammikuuta. Tilaisuus on maksuton. Sitä voi seurata myös suorana lähetyksenä verkon välityksellä tai myöhemmin tallenteena. Tervetuloa!

Suomen ja Namibian 150-vuotisten suhteiden juhlavuotta vietetään ensi vuonna molemmissa maissa. Näiden juhlallisuuksien osana julkaistava Intertwined Histories -teos kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen suomalais- ja namibialaistutkijoiden katsauksia maiden välisten suhteiden historiaan.

Finlandia-ehdokas Johanna Venho luennoi tosipohjaisen kaunokirjallisuuden suhteesta historiaan vuoden 2019 Veikko Litzen -luennolla. Venho puhuu otsikolla ”Todellinen tarina – miten eletty elämä muuttuu fiktioksi?”. Tilaisuus on yleisölle avoin ja maksuton, ja sitä voi seurata myös suorana verkossa ja myöhemmin tallenteena.

Suomalaiset tuntevat Elias Lönnrotin kansanrunouden kerääjänä ja Kalevalan julkaisijana. FM Juhana Saarelainen tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Lönnrotin ajatuksia ja toimintaa kansainvälisen tiedeyhteisön kontekstissa. Tutkimuksessa selvisi, ettei Lönnrot ollutkaan vain korpiseutuja samonnut arkaaisen kansanrunouden kerääjä, vaan hän oli kansallisten rajojen yli suuntautunut modernin kulttuurin rakentaja. 

Vuotta 1968 on nimitetty hulluksi vuodeksi monien maailmaa kuohuttaneiden tapahtumien vuoksi. Vietnamin sotaa seurattiin televisioista ympäri maailman, Tšekkoslovakia miehitettiin, Meksikon opiskelijamielenosoitukset kärjistyivät verilöylyyn, Pariisissa osoitettiin mieltä laajasti ja Martin Luther King sekä Robert F. Kennedy murhattiin. Toivon ja raivon vuosi 1968 -teos tarkastelee Euroopan ja Yhdysvaltojen 60-luvun lopun yhteiskunnallista liikehdintää kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.