Asiasana: pohjoismaiset kielet
Pohjoismaisten kielten oppiaine
Opetuksen ja tutkimuksen keskiössä on ruotsin kieli, jota tarkastellaan sen rakenteen, käytön, historian sekä kulttuurin näkökulmista.
Yhteistyö pohjoismaisten kielten oppiaineessa
Opetuksen ajanmukaisuus ja korkeatasoinen tutkimus edellyttävät eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä ja verkostoitumista. Pohjoismaisten kielten oppiaine on nimensä mukaisesti pohjoismainen toimija, jolla luonnollisesti on runsaasti myös kotimaisia yhteistyötahoja.
Kirjallisia kohtaamisia 2.5. - Zachris Topelius
Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta Zachris Topeliuksen syntymästä. Kirjalliset kohtaamiset -sarjassa keskustellaan sen kunniaksi Topeliuksesta ja kaunokirjallisuuden kääntämisestä.
Professori Sinikka Lahtiselle Christoffer Grönholm -palkinto
Svenska folkskolans vänner r.f. on myöntänyt Turun yliopiston pohjoismaisten kielten professorille Sinikka Lahtiselle Christoffer Grönholm -palkinnon. Palkinto luovutettiin Sinikka Lahtiselle 29.3.3017.
Suomalaisissa ja ruotsalaisissa viranomaisteksteissä puhutaan lukijalle eri tavoin (Väitös: FM Eveliina Tolvanen, 9.12.2016, pohjoismaiset kielet)
FM Eveliina Tolvanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaisten tiedottavia tekstejä vertailevasta näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaiset puhuvat tekstin lukijalle eri sävyyn: Suomessa viranomaisen ja lukijan välinen suhde rakentuu jonkin verran virallisemmaksi ja etäisemmäksi, Ruotsissa taas epämuodollisemmaksi. Tuloksia voidaan soveltaa virkakielen huollossa ja kehittämisessä.
Toimiston aukiolo kesällä
Salijako kielten valintakokeessa 17.5.2016
Salijako kielten valintakokeessa 17.5.2016 on seuraava:
Kanslia suljettu torstaina
Naantalissa käännettiin keskiajalla tyylitietoisesti (Väitös: FM Mikko Kauko, 2.10.2015, pohjoismaiset kielet)
Naantalin luostarissa 1400-luvun jälkipuoliskolla vaikuttanut munkki ja kääntäjä Jöns Budde käytti tyylillisiä ja kielellisiä keinoja tekstien sisällön dramatisointiin ja yksityiskohtien painottamiseen tietoisesti ja luovasti. Mikko Kaukon Turun yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa myös, että Raamatun tekstien keskiaikaisia kansankielisiä käännöksiä ei tarkoitettu luettaviksi sellaisinaan, vaan ne olivat apuvälineitä latinankielisen pyhän tekstin lukemisen tueksi.