Naantalissa käännettiin keskiajalla tyylitietoisesti (Väitös: FM Mikko Kauko, 2.10.2015, pohjoismaiset kielet)
Naantalin luostarissa 1400-luvun jälkipuoliskolla vaikuttanut munkki ja kääntäjä Jöns Budde käytti tyylillisiä ja kielellisiä keinoja tekstien sisällön dramatisointiin ja yksityiskohtien painottamiseen tietoisesti ja luovasti. Mikko Kaukon Turun yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa myös, että Raamatun tekstien keskiaikaisia kansankielisiä käännöksiä ei tarkoitettu luettaviksi sellaisinaan, vaan ne olivat apuvälineitä latinankielisen pyhän tekstin lukemisen tueksi.
Turun yliopiston tiedote 23.9.2015
Kauko on tutkinut väitöskirjassaan munkki ja kääntäjä Jöns Buddea, joka 1400-luvulla käänsi Naantalin luostarissa suuren määrän tekstiä latinasta ruotsiksi.
– Budden käännösten tyyli ja kieli kertovat kielikontakteista, mutta myös kääntäjän pyrkimyksestä tuoda esiin omia painotuksiaan. Latinan ja saksan vaikutusta tyyliin ja kieleen ei tule katsoa negatiiviseksi piirteeksi Budden ruotsissa, vaikka vanhemmassa tutkimuksessa on niinkin asennoiduttu, Kauko toteaa.
Kauko osoittaa, että vaikutteita voi käyttää hyväkseen luovasti ja tarkoituksella, eivätkä ne tarkoita esikuvien orjallista seuraamista.
Raamatun tekstien käännökset apuneuvoja pyhän tekstin lukemiseen
Kaukon mukaan Budde käänsi monen tyyppisiä tekstejä ruotsiksi.
– Budde käänsi sellaisia varten, joiden latinan taito ei ollut riittävä alkutekstien käyttämiseen. Budden Raamatun tekstien käännökset ovat vapaita ja sisältävät selityksiä, kertoo Kauko.
Kauko uskoo, että ne on tarkoitettu apuvälineiksi ja kommentaareiksi luettaessa Raamattua latinaksi.
– Pyhää tekstiähän ei saisi mennä muuttamaan. Latinankielinen versio oli se varsinainen pyhä teksti ja sen lukeminen oli ensisijaista. Kansankielinen käännös ei ole tarkoitettu luettavaksi sellaisenaan, vaan latinan rinnalla apuna, toteaa väittelijä.
Varmat tiedot Buddesta henkilönä vähäisiä
Buddeen liittyen on esitetty monenlaisia hypoteeseja koskien hänen kotipaikkaansa, sukuyhteyksiään ja opintojaan.
Kauko suhtautuu väitöskirjassaan kriittisesti aiempiin pohdintoihin. Väittelijä katsoo, että on arveluttavaa arvailla sellaista, jota säilyneet lähteet eivät suoraan todista.
Kauko on tarkan tekstinluvun avulla tutkinut, mitä säilynyt materiaali voi kertoa Budden persoonallisuudesta kääntäjänä.
– Tyyli- ja kieliasiat kertovat ainakin siitä, että Budden nimiin pannut anonyymit tekstit todennäköisesti todella ovat Budden kynästä. Oliko Budde sitten Suomen ensimmäinen kirjailija kuten joskus on luonnehdittu? Se on vähän harhaanjohtavasti sanottu, vaikka Budden merkitystä ei voikaan vähätellä, sanoo Kauko.
**
Perjantaina 2. lokakuuta 2015 kello 10 esitetään Turun yliopistossa (Päärakennus, Tauno Nurmela -sali) julkisesti tarkastettavaksi FM Mikko Kaukon väitöskirja Jöns Budde och hans skrifter - yngre fornsvenskt textmaterial och mannen bakom det. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Henrik Williams Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Camilla Wide Turun yliopistosta. Tilaisuus on ruotsinkielinen.
FM Mikko Kauko on syntynyt 1983 Forssassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Forssan yhteislyseosta. Filosofian maisteriksi hän on valmistunut 2009 Turun yliopistosta. Mikko Kauko toimii tuntiopettajana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu pohjoismaisten kielten alaan.