Asiasana: humanistinen tiedekunta

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden humanistiteko -kunniamaininnan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamalle Argumenta-hankkeelle Vihan pitkät jäljet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisia juuria ja kielellisiä käytäntöjä. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin yleisen historian alalta väitellyt Aleksi Huhta. Kunniamaininnat julkistettiin Humanistipäivä-tapahtumassa, jossa myös pohdittiin humanismin merkitystä yhteiskunnassa.

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden humanistiteko -kunniamaininnan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamalle Argumenta-hankkeelle Vihan pitkät jäljet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisia juuria ja kielellisiä käytäntöjä. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin yleisen historian alalta väitellyt Aleksi Huhta.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 33 uudelle tutkijatohtorille. Turun yliopistosta kolmivuotisen rahoituksen sai kuusi tutkijatohtoria.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen tarve ei hävinnyt, vaikka sen toteutusmallista ei päästy yksimielisyyteen viime hallituskaudella. Työ jatkuu tulevan hallituksen johtamana. Turun yliopiston monitieteinen Sote-akatemia tarjoaa jatkossakin uudistuksen tueksi tutkittua tietoa ja jatkuvan oppimisen palveluita.  

Turun yliopistoon hakeneiden määrä nousi viime vuoteen verrattuna neljä prosenttia. Hakijoita oli tänä keväänä 1040 enemmän kuin viime vuonna.

Säveltäjä, musiikkitieteen emeritusprofessori Mikko Heiniö on säveltänyt juhlateoksen Turun yliopiston ensi vuonna vietettäviin 100-vuotisjuhliin. Teos esitetään ensimmäisen kerran Turun yliopiston vuosijuhlassa helmikuussa 2020.

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt Turun yliopiston arkeologian oppiaineen Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta varhaishistoriassa: Ravattulan Ristimäen kirkko ja Suomen kristillistyminen -hankkeelle 77 000 euron rahoituksen. 

Tuore teos haastaa lukijan miettimään uudella tavalla Suomen sotienaikaista politiikkaa sekä Karjalan ja Karjalaisten asemaan liittyneitä ratkaisuja. Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani -teoksen innoittajana toimi vuonna 2015 virinnyt pakolaiskeskustelu, jossa pohdittiin myös sitä, voidaanko Karjalan evakoita rinnastaa nykyajan turvapaikanhakijoihin.