Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin uudet tutkijat tarttuvat käänteentekeviin hankkeisiin

Vuonna 2018 toteutettu kansainvälinen haku toi Turun yliopiston TIAS-tutkijakollegiumiiin 700 hakemusta eri puolilta maailmaa. Kollegiumin johtokunta valitsi asiantuntijalausuntojen perusteella hakemusten joukosta 22 tutkijaa, joista 10 aloitti kolmevuotisen tutkijakautensa kuluvan vuoden alussa.

– Minulla on ollut suuri ilo toivottaa uudet tutkijat tervetulleiksi TIAS:in inspiroivaan monitieteiseen tutkijayhteisöön. Turun yliopiston tavoitteet luoda puitteet kansainväliselle, yhteiskunnallisesti vaikuttavalle huippututkimukselle todentuvat tutkijakollegiumissamme, jossa tutkijoiden määrä on kasvanut vuoden 2008 kymmenestä nykyiseen 37:ään, TIAS:in johtaja Martin Cloonan kertoo.

Käänteentekeviä tieteidenvälisiä hankkeita

Tutkijauransa eri vaiheissa olevat väitelleet tutkijat työskentelevät omissa oppiaineissaan. TIAS-tutkijayhteisö tarjoaa luontevan tilan tieteenalat ja oppiainerajat ylittäville keskusteluille ja uusille yhteistyökumppanuuksille.

– Haimme yhteisöömme ihmistieteiden tutkijoita, jotka ovat halukkaita sitoutumaan innovatiivisiin ja käänteentekeviin tieteidenvälisiin hankkeisiin ja olen vakuuttunut siitä, että onnistuimme tavoitteessamme, Cloonan iloitsee.

Seurantatutkimus lasten ADHD-oireiden ja tunteiden säätelyn vaikeuksista

Opettajankoulutuslaitoksessa työskentelevä Miika Vuori tarkastelee hankkeessaan lasten ADHD-oireiluun ja tunteiden säätelyn ongelmiin yhteydessä olevia tekijöitä seuraamalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2008–2010 syntyneiden lasten kehitystä raskausajasta aina ensimmäisiin kouluvuosiin asti. Tutkimus on osa Turun yliopiston monitieteellistä Varsinais-Suomen syntymäkohorttitutkimusta.

Lasten ADHD ja ADHD-oireiluun yhteydessä olevat sosiaaliset toimintakyvyn haitat ovat nykyään yleisin syy lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoon ohjautumisen taustalla Suomessa, joten aihe on polttavan ajankohtainen ja se koskettaa monia lapsia ja heidän perheitään.

– Hyödynnän tutkimuksessani kotimaisia rekisteritietoja ja syntymäkohorttitutkimuksessa kerättyä laajaa kyselyaineistoa. Tämän lisäksi tarkastelen myös perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen ja lasten tunteiden säätelyn vaikeuksien vähentämiseen tarkoitetun hoito-ohjelman hyötyjä perheille, joissa lapsilla ilmenee ADHD-oireilua. Aion myös selvittää alakouluikäisten lasten lääkehoidon yleisyyttä Suomessa. Meillä on esimerkiksi olemassa alustavia viitteitä siitä, että ADHD-lääkehoito on yleisempää loppuvuodesta syntyneillä lapsilla kuin alkuvuodesta syntyneillä. Yksi tutkimukseni tavoitteista on tuottaa ajankohtaista tietoa perheille, kuten myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ja koulutuksen ammattihenkilöille, Vuori kertoo.

Kiina ja Japani – yhdysvaltalaisen kollektiivisen muistin musteläiskätestit

Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskukseen asettunut Henna-Riikka Pennanen pureutuu hankkeessaan yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden esittämiin uhkakuviin Kiinasta ja Japanista kolmena rauhanajan jaksona 1800-luvun lopulta tähän päivään.

– Hypoteesini on, että uhkakuvat nousevat pinnalle tilanteissa, joissa Kiinan ja Japanin taloudellisen, strategisen ja/tai sotilaallisen vallan katsotaan kasvaneen merkittävästi suhteessa Yhdysvaltoihin ja joissa maiden uskotaan muuttavan globaalia vallan tasapainoa. Uhkakuvat edistävät ilmapiiriä, jossa Kiinan ja Japanin vastaiset asenteet yleistyvät. Seurauksena voi esiintyä syrjintää, häirintää ja jopa väkivaltaa kiinalaista ja japanilaista syntyperää olevia Yhdysvaltain kansalaisia kohtaan, Pennanen varoittaa.

Pennasen mukaan uhkakuvat ruokkivat ja ylläpitävät ulko- ja turvallisuuspoliittista puhetta, jossa Kiina ja Japani nähdään vihollisina – etenkin silloin, kun asiantuntijoiden ääni kuuluu Yhdysvaltojen hallinnossa.

– Esimerkiksi Peter Navarro, yksi viime vuosien tuotteliaimpia Kiinan uhan puolestapuhujia, toimii parhaillaan Yhdysvaltain presidentin neuvonantajana, Pennanen kertoo.

Uhkakuvat eivät aina välttämättä kerro niinkään Kiinasta ja Japanista kuin yhdysvaltalaisten käsityksistä omasta kansallisesta identiteetistään ja Yhdysvalloista kansainvälisenä toimijana.

– Kiinalla ja Japanilla on erityinen sija yhdysvaltalaisessa kollektiivisessa muistissa. Ne ovat musteläiskätestejä, joihin yhdysvaltalaiset voivat heijastaa niin unelmiaan kuin pelkojaan. Uhkakuvat Kiinasta ja Japanista ovat muodostaneet perustan vaihtuville viholliskuville, joista tällä hetkellä näkyvin esimerkki on Pohjois-Korea, Pennanen summaa.

Kirjallisuuden ja elokuvien isät kertovat yhteiskunnan arvoista, tarpeista, toiveista ja peloista

Englannista Turkuun saapunut Avril Tynan tarkastelee hankkeessaan niitä kulttuurisia tapoja, joilla isiä ja isyyttä on kuvattu ranskankielisessä kirjallisuudessa ja elokuvissa. Ranskan kieltä ja kulttuuria Royal Holloway, University of Londonissa opettaneen Tynanin tavoitteena on selvittää yhteiskunnan ja kulttuurin välisen vuorovaikutuksen mekanismeja yhteiskunnan suurina murroskausina.

– Tarkastelen elokuvien ja kirjallisuuden isähahmoja ja isyyden kuvastoa rakennelmana, joka ilmentää tekohetken arvoja ja tarpeita – sitä, mikä koetaan yhteiskunnassa tärkeäksi. Isällisten hahmojen kehittyminen ajan kuluessa ilmentää kollektiivisten toiveiden ja pelkojen muutosta, Tynan kuvailee.

Tynan yhdistää tutkimuksessaan kerronnan, kokemuksellisuuden, kulttuurisen muistin ja sukupuolentutkimuksen näkökulmia.

– Tavoitteeni on luoda uusia näkökulmia erityisesti sotien ja konfliktien seurauksena syntyneen kulttuuriperinnön ymmärtämiseksi, Tynan sanoo.

Turku Institute for Advanced Studies on humanistisen, kasvatustieteiden, oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Turun kauppakorkeakoulun yhteinen tutkijakollegium, ja se kattaa laajasti tiedekuntien eri tieteenalat ja tutkimusteemat.

> Kaikki TIAS-tutkijat kollegiumin verkkosivustolla

Teksti ja kuva: Maria Vasenkari