Asiasana: sydäntutkimuskeskus
Sydäntutkimuskeskus
Sydäntutkimuskeskus (Research Centre of Applied and Preventive Cardiovascular Medicine, CAPC) on osa vuonna 2019 perustettua Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kuntayhtymän yhteistä Väestötutkimuskeskusta.
Eva-Mari Aro ja Olli Raitakari mukana maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla
Molekulaarisen kasvibiologian akatemiaprofessori, akateemikko Eva-Mari Aro ja sydäntutkimuskeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari ovat mukana maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla. Analytiikkayritys Clarivate Analytics listasi tutkijat, jotka ovat maailman siteeratuimman prosentin joukossa.
Lapsuusajan sosioekonominen asema ennustaa valtimoiden joustavuutta aikuisiässä
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima monikeskustutkimus osoittaa, että alhaisempi sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä valtimoiden joustavuuteen aikuisiässä.
Lapsuuden altistuminen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöille heikentää muistia ja oppimista keski-iässä
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja seerumin LDL-kolesterolipitoisuus sekä tupakointi lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä heikompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä. Ero riskitekijöiden tavoitearvoissa pysyneiden ja niistä usein poikenneiden välillä vastaa kuuden vuoden ikääntymisen aiheuttamaa eroa.
Sydäntutkimuskeskus haluaa selvittää isien altistusten vaikutukset lasten sydänterveyteen
Miten isoisän ja isän altistuminen tupakalla, ympäristömyrkyille tai psykososiaaliselle stressille vaikuttaa lapsen sydänterveyteen? Ei kai mitenkään, suuri osa meistä ajattelee, mutta Sydäntutkimuskeskus ei luule vaan aikoo ottaa selvää. Se on tulevaisuuden askel 60-vuotiaan keskuksen tutkimustoiminnassa.
Geenitieto auttaa jo lapsuudessa tunnistamaan korkean riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa tehty tutkimus osoittaa, että geneettisen informaation yhdistäminen perinteisiin lapsuusajan riskitekijöihin voi olla hyödyksi tunnistettaessa henkilöitä, joilla on aikuisuudessa lisääntynyt riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Geneettinen profilointi hyödyttää erityisesti nuoria ikäryhmiä, joille voidaan kohdentaa ohjausta ja seurantaa jo varhaisessa vaiheessa.