Sydäntutkimuskeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari totesi keskuksen 60-vuotisjuhlassa, että ihmisillä ei vielä ole tutkittu epigeneettisen perimän vaikutusta. Siis vaikutusta, joka ei johdu geenien sisällöstä tai mutaatiosta vaan pikemminkin niiden toiminnan samankaltaisuudesta.
– Rotilla asiaa on tutkittu niin, että isärottaa on altistettu erilaisille stressaaville tekijöille ja sen jälkeen se on paritellut terveen naaraan kanssa. Sen jälkeen on tutkittu jälkeläisiä, ja havaittu niiden käyttäytymisessä muutoksia. Me haluamme nyt selvittää myös ihmisten kohdalla, miten vanhempiemme altistuminen tietyille asioille periytyy lapsille. Haluamme tehdä ylisukupolvisen elinkaaritutkimuksen, Raitakari totesi.
Kiinnostusta lisää tutkimukset Hollannissa 1944–1945 koetun nälkätalven vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan tuolloin sikiövaiheessa olleet ja nälänhädälle altistuneet ovat aikuisuudessa kärsineet muita enemmän sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä sekä psykologisista ongelmista.
Sydäntutkimuskeskuksen ei tarvitse lähteä liikkeelle nollasta vaan yksi tutkimuksen mahdollistajista on sen jo 1980-luvulla käynnistämän LASERI-tutkimuksen laaja aineisto.
– LASERI-tutkimuksessa mukana olevilla 3 596 henkilöllä on yhteensä yli 6 000 omaa lasta. Haluamme aloittaa uuden tutkimuksen: LASERIn seuraava sukupolvi, Raitakari sanoo.
Edelläkävijänä koko historiansa ajan
60-vuotisjuhlaansa viettäneen Sydäntutkimuskeskuksen juhla paljasti, että yksikkö on toiminut aina edelläkävijänä. Toiminnan lähtökohtana oli kirurgisen hoidon kehittäminen ja vuonna 1960 yksikössä tehtiinkin Suomen ensimmäinen avosydänleikkaus.
1980-luvulla painopiste siirtyi korjaamisesta ennaltaehkäisyyn. Tutkijat halusivat selvittää, miten lapsuudessa tehdyt valinnat vaikuttavat sydänterveyteen aikuisiässä. Vahvana välineenä siinä on vahva tutkimustoiminta ja erityisesti pitkäaikaiset väestötutkimukset.
– Vastikään Turun yliopistossa tehty tutkimuksen kokonaisarviointi paljasti keskuksen olevan kampuksen toiseksi tuotteliain yksikkö tieteellisessä toiminnassa. Resurssointia lukuun ottamatta saimme kaikista arvioiduista osatekijöistä arvosanan erinomainen, Raitakari sanoo.
Tutkimuksissa keskuksen uusin ja suurin avaus kansainvälinen yhteistyö i3C-konsotriossa. The International Childhood Cardiovascular Cohort Consortium on yli 13 miljoonan dollarin tutkimushanke, jossa suomalaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset tutkijat pureutuvat yli 40 000 lapsen ja nuoren 1970–1980-luvulla kerättyihin terveystietoihin ja seuraa heidän terveydellistä kehitystään aikuisuuteen.
– Turku toimii hankkeessa datakeskuksena. Me olemme koonneet tietoa niin suomalaisista, yhdysvaltalaisista ja australialaisista lapsista ja harmonisoimme eri maiden käytäntöjen mukaan kerätyt tiedot, Raitakari kertoo.
LASERI pohjana uusille tutkimuksille
Suomesta i3C:ssä tutkimuksen pohjana on Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät eli LASERI-tutkimuksen aineisto, jonka avulla Turun, Tampereen, Kuopion, Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat ovat selvittäneet sydänsairauksiin lapsuusiässä altistavia tekijöitä.
Laajassa, nykyisin Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimassa LASERIssa on koottu tietoja vuosina 1962–1977lukujen vaihteessa syntyneistä lapsista, jotka on satunnaisesti kutsuttu 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaana tutkimukseen, jonka aikana heiltä on mitattu pituus ja paino, otettu verinäytteitä ja sekä selvitetty kyselykaavakkeella sekä lapsen että vanhemman liikuntatottumuksia, tupakointia, sosioekonomista taustaa sekä psykologisia tekijöitä. Aikuisiässä heidät kutsutaan muun muassa kaulasuonen ja olkavaltimon ultraäänitutkimukseen sekä fysiologiin tutkimuksiin.
– Olemme pystyneet osoittamaan, miten lapsuudenaikaiset riskitekijä heijastuvat valtimoterveyteen aikuisiässä. Euroopassa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty, koko maailmassakin vain muutama samankaltainen, juuri Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suomen etuna ovat järjestäytyneet terveysrekisterit, jollaisia ei muualla maailmassa ole, Raitakari sanoo.
Laaja tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden myös uudenlaisiin, osin yllättäviinkin tutkimuksiin. Lääketieteen tohtori Harri Helajärvi löysi LASERIsta aineiston, jonka avulla hän kykeni osoittamaan istumisen haitat terveydelle.
– Monipuolisen kyselyaineiston avulla kykenimme osoittamaan, että istuminen lisää ylipainoa, ja erityisesti television äärellä istuminen. Pystyimme myös osoittamaan, että järjestys on nimenomaan tämä: istuminen lisää ylipainoa eikä niin, että ylipainon kertyminen lisäisi istumista, Helajärvi totesi.
STRIP todisti terveysneuvonnan vaikuttavuuden
Toinen Sydäntutkimuskeskuksen laaja tutkimus on intervention sisältävä STRIP. Siinä 540 lapsen vanhemmille annettiin ravitsemussuositukset, joiden avulla vähennettiin tyydyttyneen rasvan määrää aterioissa. Vanhemmat sitoutuivat pitämään ruokapäiväkirjaa, jonka tietoihin nojaten he saivat tarvittaessa lisäohjeita. Toinen, 522 lapsen ryhmä ei erityistä ravintoneuvontaa saanut.
– 20-vuotisseurannassa havaitsimme, että neuvontaa saaneiden kolesteroliarvot olivat laskeneet, vaikutukset verenpaineeseen olivat suosiolliset ja insuliiniherkkyydessä oli edullisia muutoksia verrattuna kontrolliryhmään, Raitakari sanoo.
Tuoreimmat tulokset ovat 26-vuotisseurannasta. Tutkijatohtori Katja Pahkalan mukaan myös nuo tulokset todentavat sekä sydänystävällistä ravintoneuvonnan antamisen turvallisuuden että vaikutukset.
– Pehmeämmän rasvan käyttäminen on heijastunut moniin sydänterveyden merkkitekijöihin, Pahkala sanoi.
Harri Niinikoski (vas.), Antti Jula ja Katja Pahkala vastaanottivat juhlassa Sydäntutkimuskeskuksen hopeiset mitalit, Olli Raitakari kultaisen.
Erja Hyytiäinen
