Lapsuuden altistuminen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöille heikentää muistia ja oppimista keski-iässä
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja seerumin LDL-kolesterolipitoisuus sekä tupakointi lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä heikompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä. Ero riskitekijöiden tavoitearvoissa pysyneiden ja niistä usein poikenneiden välillä vastaa kuuden vuoden ikääntymisen aiheuttamaa eroa.
Turun yliopiston tiedote 3.5.2017
Väestön ikääntyessä kognitiivisissa toiminnoissa, kuten muistissa ja oppimiskyvyssä havaittavat häiriöt yleistyvät. Näiden häiriöiden syntyyn vaikuttavat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että riskitekijöiden vaikutukset aivoissa alkavat jo huomattavasti ennen kognitiivisten häiriöiden oireiden havaitsemista.
‒ Aikaisemmat tutkimukset sydän- ja verissuonisairauksien riskitekijöiden ja kognitiivisen toiminnan yhteyksistä ovat keskittyneet aikuis- ja vanhuusikään, joten tämä tutkimus tuo uutta tietoa näiden riskitekijöiden läpi eliniän ulottuvista yhteyksistä, sanoo erikoistutkija Suvi Rovio Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdistamalla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ennaltaehkäisy aikaisempaa aktiivisemmin lapsiin ja nuoriin pyrittäessä parantamaan aivoterveyttä aikuisuudessa. Korkeaan verenpaineeseen ja seerumin kolesterolipitoisuuteen sekä tupakointiin voidaan vaikuttaa muun muassa edistämällä terveellisiä elintapoja.
Tutkimushenkilöiden tiedonkäsittelykyky eli kognitiiviset toiminnot mitattiin 34‒49-vuotiaana. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsuudessa ja nuoruudessa mitattu korkea verenpaine ja seerumin LDL-kolesterolipitoisuus sekä tupakointi nuoruudessa olivat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen toimintaan keski-iässä.
Tämä yhteys säilyi huolimatta vastaavien riskitekijöiden ilmenemisestä aikuisuudessa. Nuoruudessa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tavoitearvoissa pysyneiden ja niistä useasti poikenneiden henkilöiden välinen ero muistissa ja oppimiskyvyssä vastasi kuuden vuoden ikääntymisen aiheuttamaa eroa.
Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (Cardiovascular Risk in Young Finns Study). Tutkimuksessa on seurattu 31 vuoden ajan 2 026 henkilöä, joiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijät mitattiin toistuvasti lapsuudesta aikuisuuteen.
Journal of the American College of Cardiology julkaisi tutkimustulokset toukokuussa 2017.
Lisätietoja:
Suvi Rovio, erikoistutkija, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus, suvi.rovio@utu.fi, p. 040 566 5036
Olli Raitakari, professori, tutkimuksen koordinaattori, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus, olli.raitakari@utu.fi . p. 02 333 7556