Vieraskielisen puheen sujuvuutta ylläpidetään täytetyillä tauoilla, toistoilla ja vuorovaikutuksella keskustelukumppanin kanssa (Väitös: FM Pauliina Peltonen, 11.9.2020, englannin kieli)
Väitöstutkimuksen mukaan vieraskielisen puheen sujuvuutta ylläpidetään, vastoin yleistä käsitystä, esimerkiksi toistoilla ja täytetyillä tauoilla. Keskustelutilanteissa oppijat myös tekevät yhteistyötä sujuvuuden ylläpitämiseksi. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vieraan kielen puheen sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä, ja tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa ja kielitaidon arvioinnissa.
FM Pauliina Peltonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan vieraskielisen puheen sujuvuutta ja sen ylläpitämistä monologi- ja dialogiaineistoissa. Sujuvuutta analysoidaan mittaamalla määrällisesti esimerkiksi puhenopeutta ja epäsujuvuudesta kertovia taukoja. Termiä sujuvuus käytetään tutkimuksessa kapeammin kuin arkikielessä, jossa sujuvuus voi viitata yleisesti kielitaidon tasoon. Määrällistä tarkastelua täydennetään laadullisilla analyyseillä.
Puheen sujuvuutta voi ylläpitää monin keinoin
Tutkimus osoittaa, että vieraskielisen puheen sujuvuus on monitahoinen ilmiö.
– Puheen sujuvuus on suullisen kielitaidon keskeinen osa-alue, mutta sitä on pääasiassa tarkasteltu yksittäisen puhujan näkökulmasta monologipuheeseen perustuen, Peltonen kertoo.
Tutkimuksen perusteella erityisesti erilaiset viivytysmekanismit, kuten täytetyt tauot ja toistot, voivat auttaa ylläpitämään sujuvaa puhetta. Perinteisesti nämä piirteet on liitetty epäsujuvuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan viivytysmekanismien ohella myös kommunikaatiostrategioiden, kuten kiertoilmausten, roolia sujuvuuden ylläpitämisessä.
– Vieraskielisen sanan unohtuessa sen voi selittää omin sanoin ja näin ylläpitää puhevirtaa sekä välttää hiljaisuuksia, Peltonen täsmentää.
Keskustelutilanteissa oppijat myös tekevät yhteistyötä sujuvuuden ylläpitämiseksi.
– Tutkimuksessa edistyneemmät puhujat olivat tehokkaampia minimoimaan vuorojen väliin jäävien taukojen kestoa yhdessä. Oman puheenvuoron muotoilun lisäksi he myös linkittivät puhettaan edelliseen vuoroon, Peltonen kertoo.
Tutkimuksesta vinkkejä sujuvuuden opettamiseen ja arviointiin
Tutkimuksessa tarkastellaan englanninkielisen puheen lisäksi oppijoiden äidinkielistä puhetta. Tulokset osoittavat, että useilla vieraan kielen puheen sujuvuuden piirteillä on yhteys äidinkielen sujuvuuden piirteisiin.
Tulos on tärkeä suullisen kielitaidon arvioinnin ja kielten opetuksen kannalta. Oppijan äidinkielen puhetyylistä, esimerkiksi pitkistä tauoista, on hyvä olla tietoinen oppijan vieraan kielen sujuvuutta arvioitaessa. Opetuksessa äidinkielen ja vieraan kielen yhteyksiä voi hyödyntää myös pedagogisena työkaluna: oppijat voivat nauhoittaa omaa puhettaan äidinkielellä ja vieraalla kielellä ja vertailla äänitteitä opettajan johdolla.
– Oppijaa voi ohjata kiinnittämään huomiota esimerkiksi puheessa toistuviin täytesanoihin, tietysti oppijan taso huomioiden, Peltonen havainnollistaa.
Peltonen jatkaa sujuvuustutkimusta Svenska Kulturfondenin rahoittamassa Fluency across Multilingual Speakers -hankkeessa, jossa kartoitetaan monikielisten oppijoiden puheen sujuvuutta eri kielten välillä.
***
FM Pauliina Peltonen esittää väitöskirjansa ”Individual and Interactional Speech Fluency in L2 English from a Problem-solving Perspective: A Mixed-methods Approach” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.9.2020 klo 12.00.
Vastaväittäjänä toimii professori Judit Kormos (Lancaster University, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti, yliopistonlehtori Pekka Lintunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on englannin kieli.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61267813839
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 050-3533981, paupelt@utu.fi
