Väitöstutkimus avaa Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kumppanuuden (ASEP) hyötyjä ja haasteita (Väitös: VTM Silja Keva, 28.6.2019, Itä-Aasian tutkimus)

Aasian ja Euroopan parlamentaarinen kumppanuus (ASEP) on kahden vuoden välein järjestettävä Aasian ja Euroopan parlamenttien kokous, joka pidetään hallitustenvälisen Asia-Europe Meeting -kokouksen (ASEM) ohessa. Turun yliopistossa väittelevä Silja Keva kartoitti tutkimuksessaan ASEP-yhteistyön haasteita.

– Näitä olivat muun muassa prosessin heikko jatkuvuus, koordinaation puute, alhainen näkyvyys, osallistujien erilaisuudesta nousevat erilaiset motivaatiot yhteistyön kehittämiseen sekä parlamenttien dialogin ja hallitustenvälisen dialogin löyhä suhde.

Kahdessakymmenessä vuodessa kokous on kuitenkin kehittynyt pysyväksi prosessiksi, joka kerää yhteen yli 60 prosenttia Aasian ja Euroopan maiden parlamenteista keskustelemaan esimerkiksi maailmankaupasta, ruokaturvasta, turvallisuudesta ja koulutuksesta.

ASEP lisää lainsäätäjien tiedonvaihtoa

Tutkimuksessa ASEPille määriteltiin kolme keskeistä toimintoa, joiden kautta tätä Aasian ja Euroopan välistä parlamentaarista dialogia käsiteltiin. 

– Ensinnäkin, ASEP tarjoaa paikan parlamentaariselle dialogille ja kansanedustajien voimaantumiselle. Tarkoitan tällä sitä, että kansainväliset kontaktit ja ajatusten, kokemusten ja tiedonvaihto antavat kansanedustajille paremmat mahdollisuudet osallistua Aasia-Eurooppa- ja globaaliagendan seuraamiseen ja siihen vaikuttamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla, Keva sanoo. 

Vaikka kansanedustajien päämandaatti on kotimaan politiikassa, muun muassa globalisaation ja alueellisen yhdentymisen myötä kotimaan politiikan aihepiirit ovat nykyään usein suoraan kytköksissä kansainvälisiin ja globaaleihin kysymyksiin.

Prosessi levittää kansainvälisiä normeja

Toinen olennainen toiminto liittyy kansainvälisten normien levittämiseen. Nostaessaan esiin itselleen, puolueelleen tai edustamalleen maalle tärkeitä asioita ja toimintatapoja, kansanedustajat osallistuvat väittelijän mukaan kansainvälisten normien levittämiseen.

– Osallistuminen kansainväliseen parlamentaariseen dialogiin myös normalisoi kansanedustajien kansainvälistä yhteistyötä ja ajatusta siitä, että kansanedustajat voivat yhdessä valvoa hallitustenvälistä yhteistyötä kansainvälisellä ja globaalilla tasolla, Keva sanoo.

Tutkimuksen mukaan ASEP-kokouksissa kansanedustajat taustastaan riippumatta tukevat parlamentin roolia hallituksen valvojana ja kehottavat toisiaan hallitusten valvontaan.

– Monet ASEPin aasialaisista jäsenparlamenteista tulevat maista, joissa kansanedustuslaitoksen rooli on nimellinen tai demokraattisten instituutioiden asema on heikko.

Tutkimuksessa todettiin, että Euroopan parlamentin jäsenet käyttävät aktiivisesti normatiivisen voiman eri vaikutuskeinoja etenkin kokouksen loppujulistusta luonnostellessa edistääkseen EU:lle tärkeitä normeja. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Japanin parlamentin delegaation toimintaa ASEPissa vuosina 1996–2016. 

– Japanilaiset kansanedustajat edistivät aihevalinnoillaan Japanille tärkeitä tavoitteita ja samalla noudattivat Japanin ulkopolitiikalle tyypillisiä normeja. Japanilaiset kansanedustajat omaksuivat maansa kansainvälisen edustajan identiteetin, joka tutkimustulosten valossa näyttäytyi vahvempana kuin esimerkiksi puolueidentiteetti. Tulokset kuitenkin osoittivat, etteivät kansanedustajat aina seuranneet perinteisiä ulkopolitiikan normeja, vaan muutamissa tapauksissa joko venyttivät niitä tai asettuivat hallituksen linjaa vastaan tuoden näin monimuotoisuutta Japanin kansainväliseen viestiin, Keva kertoo.

Kolmannessa tehtävässä puutteita

ASEPin kolmanneksi päätoiminnoksi määriteltiin tutkimuksessa sen rooli hallitusten välisen ASEM-prosessin demokratisoimisessa, etenkin laajemman osallistumisen ja ulkoisen tilivelvollisuuden edistäjänä. ASEM on institutionalisoimattomasta muodostaan huolimatta globaalinhallinnan toimija, joka nähdään merkittävänä globaaliagendan käynnistäjänä ja muokkaajana.

– Vaikka kansanedustajien kokouksella olisi kansan edustajina hyvä asema laajentaa ASEMin osallistumispohjaa ja kehittää sen tilivelvollisuutta, kansanedustajien rooli on tässä suhteessa kuitenkin jäänyt pieneksi, väittelijä sanoo. 

Syiksi todetaan ASEP-prosessin heikko jatkuvuus, osallistujien vaihteleva motivaatio kehittää ASEPia ja ASEM-ASEP-suhdetta sekä hallitustenvälisen ASEM-prosessin eritysluonne epämuodollisena dialogifoorumina, jossa rinnakkaisdialogit ovat jätetty etäälle. 

***

VTM Silja Keva esittää väitöskirjansa ”Asia-Europe Parliamentary Partnership - Empowerment, Norms and Accountability” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.6.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Juha Saunavaara (Hokkaidon yliopisto, Japani) ja kustoksena professori Louis Clerc (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on Itä-Aasian tutkimus.

Väittelijän yhteystiedot: p. 041 507 3575, silja.keva@utu.fi