Uudenlaiset pikatestit helpottavat sairauksien diagnostiikkaa kehitysmaaolosuhteissa (Väitös: FM Teppo Salminen, 15.11.2019, biotekniikka)
Perinteinen laboratoriodiagnostiikka vaatii kalliita laitteita ja osaavaa laboratoriohenkilökuntaa, joita ei usein ole saatavilla kehitysmaiden olosuhteissa. FM Teppo Salminen kehitti osana Turun yliopistossa tarkastettavaa väitöstutkimustaan herkkiä ja helppokäyttöisiä pikatestejä malarian, hepatiitti C:n ja hinkuyskän havaitsemiseen. Tutkimuksessa pikatestien herkkyyttä pystyttiin parantamaan kannettavalla mittalaitteella mitattavien valoa tuottavien nanopartikkelien avulla. Esimerkiksi malaria-pikatestin herkkyyttä onnistuttiin parantamaan jopa 250-kertaiseksi tällä hetkellä käytettäviin pikatesteihin verrattuna.
Helppokäyttöiset, kotona tehtävien raskaustestien tyyppiset pikatestit infektiotaudeille, kuten malarialle ja hepatiitti C:lle, mahdollistavat tautien diagnosoinnin myös alueilla, joilla ei ole diagnostisia laboratorioita. Nykyiset pikatestit eivät kuitenkaan usein ole riittävän herkkiä havaitsemaan kaikkia potilaita, varsinkaan tautien oireettomia kantajia.
– Herkempien, mutta edelleen helppokäyttöisten, pikatestien avulla pystyttäisiin löytämään ja hoitamaan myös tautien oireettomat kantajat, mikä osaltaan auttaisi tautien hävittämisessä, Salminen kertoo.
Väitöskirjassaan Salminen kehitti nykyisiä pikatestejä jopa 250-kertaisesti herkemmän pikatestin P. falciparum -malarian havaitsemiseen.
– Testin herkkyyttä kyettiin parantamaan käyttämällä testissä valoa tuottavia nanopartikkeleita, joita voidaan havaita testistä jo hyvin pieniä määriä kannettavan mittalaitteen avulla. Tällä hetkellä pikatesteissä käytetään silmin havaittavia värillisiä nanopartikkeleita, jolloin testien herkkyys on usein huono, Salminen sanoo.
Ensimmäinen pikatesti krooniseen hinkuyskään
Väitöskirjassa kehitettiin myös ensimmäinen pikatesti kroonisen hinkuyskän havaitsemiseen käyttämällä valoa tuottavia nanopartikkeleita. Testillä saadaan selville hinkuyskätoksiinia vastaan muodostuneiden vasta-aineiden määrä potilaan veressä.
– Tämä auttaa diagnosoimaan sairastetun hinkuyskän myös rokotetuilla henkilöillä, Salminen kertoo.
Lisäksi kehitettiin testi hepatiitti C -virusta vastaan muodostuneille vasta-aineille. Testissä käytettiin useamman viruksen osan sisältävää yhdistelmäproteiinia sitomaan vasta-aineita, sekä valoa tuottavaa yhdistettä havaitsemaan vasta-aineet. Yhdistelmäproteiinia on yksinkertaisempi tuottaa kuin normaaleissa testeissä käytettäviä useita eri proteiineja.
– Seuraavaksi pyrimme arvioimaan malariatestien toimivuutta kannettavan mittalaitteen avulla potilasnäytteistä intialaisissa sairaaloissa, Salminen kertoo.
***
FM Teppo Salminen esittää väitöskirjansa Rapid Diagnostic Tests for Resource-Poor Areas julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.11.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii Dr. Xavier Ding (Malaria Team Leader, Foundation for Innovative New Diagnostics) ja kustoksena professori Kim Pettersson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biotekniikka.
Väittelijän yhteystiedot: 0414588434, teppo.salminen@utu.fi
Väittelijän kuva
