Suomiräpissä kuuluvat myös uushenkisyys ja ateismi (Väitös: FM Inka Rantakallio, 30.11.2019, musiikkitiede)
FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan aitoja tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan.
Yhdysvalloissa monen rap-artistin musiikissa kuuluu näiden uskonnollinen vakaumus, mutta Suomessa siihen ei ole totuttu. Poikkeuksia kuitenkin löytyy.
– Tutkin väitöskirjassani, miten viime vuosina länsimaissa yleistyneet uushenkisyys ja ateismi näkyvät muutaman suomalaisen underground-rap-artistin ilmaisussa, ja miten he kytkevät näiden näkemysten esiintuomisen haluunsa olla rehellisiä artisteina, Turun yliopistossa väittelevä Inka Rantakallio tiivistää.
Tutkimuksen aineisto koostuu neljän artistin kanssa tehdyistä haastatteluista sekä havainnoinnista konserteissa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi väitöskirjassa eritellään artistien kappaleiden sanoituksia ja analysoidaan kolmea musiikkivideota.
Rantakallion tutkimuksen artistit edustavat vähemmän tunnettua puolta genrestä: Ameeba, Khid, Julma Henri, sekä RPK ovat kuitenkin tehneet jo pitkän uran artisteina.
Rantakallion väitös on vasta toinen suomalaista rap-musiikkia tarkasteleva väitöskirja. Elina Westisen (Jyväskylän yliopisto) Cheekiä, Pyhimystä ja Stepaa tutkinut väitöskirja valmistui 2014.
Toistaiseksi myös populaarimusiikin ja uskonnon yhteyksiä on tutkittu melko vähän. Esimerkiksi hiphoppiin keskittynyt tutkimus on tarkastellut kristittyjä ja muslimeja, mutta ei juurikaan muita uskontoja.
Muuttuvat maailmankatsomukset näkyvät myös räpissä
Musiikkitieteen väitöskirjatutkimus nojaa uskontotieteelliseen teoriaan jälkikristillisyydestä: kristinuskon auktoriteetti ja vaikutus ihmisten elämässä on vähentynyt länsimaissa, ja sen rinnalle on tullut muita näkemyksiä. Tämä on ilmennyt lisääntyneenä monimuotoisuutena, sekä muun muassa uushenkisyyden yleistymisenä, josta kielivät esimerkiksi erilaisten mindfulness-kurssien, meditaation, ja self-help-kirjallisuuden valtavirtaistuminen. Uushenkisyydessä korostuvat yksilön omat kokemukset ja henkinen kehitys, ja omaan maailmankatsomukseen lainataan joustavasti näkemyksiä eri uskonnoista.
Myös yleinen maallistuminen, kuten lisääntynyt kirkosta eroaminen, on osa jälkikristillisyyttä.
Tutkimus osoittaa, että vaikka artistit painottavat maailmankatsomustensa yksilöllisyyttä, näkemykset heijastavat myös länsimaissa yleisiä jälkikristillisiä trendejä kuten ateismia sekä uushenkisyydelle tyypillistä tapaa ammentaa itämaisista uskonnoista.
Tärkeintä on olla aito ja itsenäinen
Tutkimus käsitteli myös räpissä kuuluvaa aitouden arvostusta.
– Ajatus musiikin autenttisuudesta tai vilpittömyydestä on tärkeää artisteille ja kuulijoille, sillä se on tiiviisti yhteydessä käsityksiin siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa musiikkia. Siksi aihe onkin kiinnostanut populaarimusiikin tutkijoita pitkään. Työni lähtökohta on, että autenttisuuskäsitykset muuttuvat ja muokkautuvat jatkuvasti kun artistit ja yleisö yhdessä määrittelevät asiaa, Rantakallio kertoo.
Miten kysymys aitoudesta ja maailmankatsomukset liittyvät toisiinsa?
– Tutkimuksen artistit kuvaavat musiikkiaan ja sen sisältöä rehelliseksi, itsenäiseksi, ja valtavirran kaupallisista normeista vapaaksi. He myös kytkevät tämän rehellisyyden haluunsa kuvata maailmankatsomuksiaan musiikissa, eli että niistä kertominen on heille aitoutta, Rantakallio selittää.
Tutkimuksen artistit myös kommentoivat underground rap-musiikin olevan parhaimmillaan tyyli, joka vastustaa rap- ja pop-musiikin esteettisiä konventioita sekä musiikkialan normeja: artistien pitäisi ihanteellisesti pystyä itsenäisesti päättämään musiikkinsa sisällöstä ja estetiikasta. Tutkimuksen artistit sanovat itse ottavansa paljon vaikutteita elektronisen musiikin genreistä.
Sisäpiiritietoa?
Uskontotieteestä maisteriksi valmistunut Rantakallio on itsekin osa suomalaista hiphop-skeneä: hän on toimittanut hiphop-aiheista Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiossa, sekä toiminut DJ:nä mm. SOFA-rap-duolle.
– Koen, että ”sisäpiiriläisyydestäni” oli jonkin verran hyötyä tutkimusta tehdessä. Kokonaan alan ulkopuolisen henkilön on ehkä vaikeampi hahmottaa, mitä kaikkea rap-artistit joutuvat miettimään työssään. Lisäksi radio-ohjelmaa tehdessä tuli perehdyttyä todella syvällisesti räpin historiaan ja tyyleihin, ei vain suomiräppiin, Rantakallio sanoo.
***
FM Inka Rantakallio esittää väitöskirjansa ”New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 30.11.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Brusila (Åbo Akademi) ja kustoksena dosentti Kari Kallioniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on musiikkitiede.
Väittelijän yhteystiedot: inmara@utu.fi
